”Jos minulla olisi auto, en haluaisi maksaa 90:tä euroa pysäköinnistä” – Esitys pysäköinnin hintojen kovista korotuksista epäilyttää kanta­kaupunkilaisia

Helsingin asukaspysäköinnin hinnoitteluun kaavaillaan muutoksia. HS kysyi kaupunkilaisilta, millaisia tunteita esitys herättää.

Pysäköinnin muutoksia on perusteltu myös kaupungin viihtyisyyden lisäämisellä. Autot vievät tilaa esimerkiksi ulkoterasseilta, jollaisella Meri-Kaisla Ketola vietti lauantaiaamua ystävänsä kanssa.

23.4. 15:41

Päätöksentekoon edennyt esitys Helsingin asukaspysäköinnin uudesta hinnoittelutavasta jakaa mielipiteitä kantakaupungin sisällä.

Ehdotettu markkinavetoinen linja pysäköintiin nostaisi hintoja nimenomaan kantakaupungissa, jossa tarjontaa on vähiten suhteessa kysyntään.

Tällä hetkellä asukaspysäköintitunnus maksaa alueella noin 30 euroa kuukaudessa. Hinta saattaisi tulevaisuudessa jopa kolminkertaistua.

Lue lisää: Esitys: Helsingin pysäköinnin hintoihin erittäin suuria korotuksia

HS kysyi kaupunkilaisilta Helsingin Ullanlinnassa, miten he suhtautuvat mahdolliseen muutokseen.

Tero Lipsonen kertoo asuneensa kaupunginosassa 16 vuotta.

”Kun muutin tänne, asukaspysäköinti maksoi 30 euroa vuodessa”, Lipsonen muistelee.

Hän itse käyttää autoa esimerkiksi työmatkojen kulkemiseen. Muutos ei koskisi Lipsosta, sillä hänellä on autopaikka taloyhtiössä.

Autoilijat ovat isossa kuvassa laitettu Lipsosen mukaan koville, kun bensakin on kallistunut. Monelle auto on arjessa tarpeellinen.

”Hankalaahan se on täältä vaikka Kullo Golfiin lähteä bussilla.”

Lipsonen miettii, olisiko muutoksella edes mitään vaikutusta, kun paikkojen määrä on vakio.

Tero Lipsonen toteaa, että monelle auto on arjessa tärkeä.

Yksi ehdotetun hinnoittelumallin keskeisistä tavoitteista kuitenkin on, että asukas­pysäköinti­paikkoja löytyisi riittävästi niistä maksaville.

Esimerkiksi Helsingin ja Kuopion väliä usein kulkevalla Päivi Ropilolla on asukas­pysäköinti­tunnus. Usein tilanne on kuitenkin se, ettei parkki­paikkaa löydy läheltäkään omaa asuntoa.

Hän kokee, että maksaa tällä hetkellä autopaikoista, joita ei ole. Jonkinlainen ratkaisu olisi siis paikallaan.

”Olen kuitenkin tottunut, tämähän on minun oma valintani,” Ropilo sanoo.

Päivi Ropilo maksaa autopaikasta, vaikka ei aina saa paikkaa asuntonsa läheltä.

Ystävänsä kanssa kahvilan terassilla istuva Meri-Kaisla Ketola ei omista autoa, eikä aihe herätä hänessä suuria tunteita.

Ketolan ystävä ajattelee, että muutoksella voisi olla positiivisia vaikutuksia. Se saattaisi esimerkiksi kannustaa taloyhtiöitä käyttämään yhteiskäyttöautoja.

”Hyvä pointti, olen samaa mieltä! Toisaalta jos minulla olisi auto, en varmaan haluaisi maksaa 90:tä euroa pysäköinnistä”, Ketola arvelee.

Meri-Kaisla Ketola ei omista autoa.

Viisi vuotta sitten autostaan luopuneen Petri Keron mielestä autosta on kantakaupungissa enemmän haittaa kuin hyötyä.

”Täällä pärjää niin hyvin ilman autoa”, Kero sanoo.

Lisäksi hänen käsityksensä mukaan alueella tuetaan veronmaksajien rahoilla aika hyväosaisiakin ihmisiä. Siksi hinnan­muutokset voisivat tuntua reiluilta. Myös virkamiehet ovat perustelleet suunnitelmia asukkaiden tulotasolla, joka on pysäköinti­vyöhykkeillä keskimäärin korkeampi kuin muualla Helsingissä.

Petri Keron mielestä auto oli kantakaupungissa hankala.

Jotkut vastaantulijat pitivät hinnannousua kohtuuttomana tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi golfmailaa kantavalla Ben Söderlingillä on selkeä kanta.

”Sama laulu joka puolella, rahat pois vaan. Poliittinen päätöshän tämä on, joten katsotaan ketä sitä äänestää.”

Hän on juuri lähdössä autolla mökille.

Pysäköintipolitiikan muutoksia käsitellään kaupunki­ympäristö­lautakunnan kokouksessa tiistaina. Etukäteen uudistusten takana seisovat vahvimmin vihreät ja vasemmistoliitto.

Kokoomuksessa odotellaan tuloksia markkinaehtoisen pysäköinnin kokeiluista, joita on tehty muun muassa Kalasatamassa ja Hernesaaressa. Sdp:ssä esitystä on pidetty oikeansuuntaisena.

Eniten mahdollista muutosta vastustetaan perussuomalaisissa.

Lopullinen päätös tehdään kaupunginvaltuustossa. Uusi hinnoittelumalli otettaisiin käyttöön aikaisintaan vuoden 2024 alussa.

Oikaisu 24.4. kello 10.47: HS haastatteli kantakaupunkilaisia Ullanlinnassa, ei Punavuoressa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat