Husilta lähtevien hoitajien määrä on ollut jo vuosia selvässä kasvussa

Hoitajien joukkopaosta ei Hus-alueen osalta voi puhua, mutta irtisanoutuvien hoitajien määrä on selvässä kasvussa.

Tuorein selvitys alanvaihtajista on vuodelta 2020. Sen mukaan hoitajien keskuudessa alan vaihtaminen ei ole ollut erityisen yleistä.

25.4. 13:15

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat pitäneet esillä väitettä, että hoitajat pakenevat hoitoalalta. Vaikka työvoimapula sote-alalla on suurta, tilastot eivät yksiselitteisesti tue väitteitä hoitajien joukkopaosta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) ei voida puhua vielä joukkopaosta, mutta Husilta irtisanoutuvien hoitajien määrä kuitenkin on selvästi kasvussa.

Husin toimittamien lukujen mukaan koko sairaanhoitopiiristä on irtisanoutunut omasta pyynnöstään viimeisen puolen vuoden aikana 346 sairaanhoitajaa.

Vastaavasti vuosi sitten samalla aikavälillä Husista irtisanoutui 338 sairaanhoitajaa.

Husissa työskentelee tällä hetkellä noin 8 000 sairaanhoitajaa. Hoitohenkilökuntaa, johon kuuluu myös esimerkiksi laboratorio- ja röntgenhoitajia, kätilöitä ja lähihoitajia, on noin 14 300.

Husin antamat luvut koskevat vain sairaanhoitajia.

Hallintoylihoitaja Marja Renholmin mukaan muun hoitohenkilökunnan osalta luvut ovat hyvin samankaltaisia kuin sairaanhoitajien kohdalla.

”Lähi- ja perushoitajien saatavuustilannekin on parempi, eikä lähtövaihtuvuus ole yhtä suuri”, hän sanoo.

Vaikka sairaanhoitajien irtisanoutumisissa ei ole viimeisen vuoden aikana ollut suurta muutosta, on Husilta lähtevien hoitajien määrä kasvanut viime vuosina, Renholm kertoo.

”Lähtövaihtuvuus on kasvanut, jos verrataan tätä hetkeä vuosiin 2018 ja 2019. Tuolloin lähtövaihtuvuus oli noin viisi ja puoli prosenttia koko hoitohenkilökunnan osalta. Nyt se on noussut lähemmäs kymmentä prosenttia”, Renholm sanoo.

Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osuus koko henkilöstön määrästä on lähtenyt vuoden aikana pois.

Vuonna 2019 Husissa oli 14 310 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Samana vuonna lähtövaihtuvuus oli 5,7 prosenttia, eli Husin jätti vuoden aikana noin 815 hoitajaa. Luvussa ei ole mukana eläkkeelle jääneitä työntekijöitä.

Vuonna 2021 hoitohenkilökuntaan kuuluvia oli 14 220, ja lähtövaihtuvuus oli 8,6 prosenttia. Husilta lähti vuoden aikana siis hieman yli 1 220 hoitajaa.

Viime vuonna Husilta irtisanoutui siis noin 400 hoitajaa enemmän kuin vuonna 2019.

Yksi syy irtisanoutumisiin on työn kuormituksen lisääntyminen koronapandemian aikana, Renholm kertoo.

”Koronan aikana on tehty paljon poikkeusajan järjestelyitä. Henkilökuntaa on esimerkiksi siirretty yksiköihin, joissa on lisätty koronapotilaiden hoitoon liittyviä tehtäviä. On perustettu uusia koronayksiköitä ja esimerkiksi teholla varsinkin perehdytettiin koronan alkuvaiheessa nopeassa ajassa paljon uusia työntekijöitä. Kyllähän sellaiset muutokset kuormittavat”, hän sanoo.

Toisaalta Renholm ajattelee, että osa irtisanoutumisista selittyy myös sillä, että hoitajille on valtakunnallisestikin paljon työpaikkoja tarjolla ja osa on vaihtanut työpaikkaa esimerkiksi muuttaessaan pois pääkaupunkiseudulta.

Lue lisää: Katso laskurista, kuinka paljon sairaan­hoitajia ja sosiaali­työntekijöitä alueeltasi puuttuu: ”Pulaa on vähän kaikesta”

Tilastojen kautta on vaikeaa päästä käsiksi siihen, kuinka iso osa hoitajista on vaihtanut alaa, kertoo kansallinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan koordinaattori Terhi Tevameri Varsinais-Suomen te-toimistosta.

Tieto on pirstaleista eikä yhteisiä, selittäviä tilastoja ole. Lisäksi tilastotieto on melko vanhaa, eivätkä kaikki korona-ajan vaikutukset vielä välttämättä näy tilastoissa.

Arviot alanvaihtajien määristä pyörivät 4–5 prosentissa niistä palkkatyössä olevista henkilöistä, joiden viimeisin suoritettu tutkinto on hoitajan tutkinto.

”Kyse on kuitenkin suurista ammattiryhmistä, ja silloin tuo on määrällisesti melko suuri korvattava henkilömäärä, sillä lähteneen tilalle tarvitaan nopeastikin henkilö, jolla on tietty koulutus ja kokemus. Lisäksi kyse on suurimmista työvoimapula-ammateista”, Tevameri sanoo.

Tuorein selvitys alanvaihtajista on vuodelta 2020. Sen mukaan hoitajien keskuudessa alan vaihtaminen ei ole ollut erityisen yleistä. Samassa selvityksessä todettiin, että myös uudelleen kouluttautuminen on ollut hoitajien keskuudessa keskimääräistä harvinaisempaa.

”Alanvaihtoaikeista puhutaan paljon, mutta on vaikeaa sanoa, konkretisoituuko se alalta poistumiseksi”, Tevameri sanoo.

Esimerkiksi Husista irtisanoutuminen ei kerro suoraan, että hoitajat poistuisivat hoitoalalta, Tevameri selittää. Moni saattaa siirtyä myös julkiselta puolelta yksityisen palvelukseen.

”Se kertoo vain siitä, että he eivät ole enää käytettävissä Husissa. Mutta yksikin irtisanoutuminen voi tarkoittaa kriittistä työvoimapulaa yhteen Husin yksikköön, koska tehtäviin tarvitaan juuri tietynlainen osaaja.”

Ilmiön ja sen kokoluokan hahmottamista vaikeuttaa myös se, että samoilla käsitteillä ei aina kuvata samoja asioita. Jo siinäkin on epäselvyyksiä, mitä alanvaihdolla ylipäätään tarkoitetaan. Esimerkiksi lääke-esittelijäksi tai sote-toimialan kehitys- tai koulutustehtäviin siirtyvä hoitaja on koulutustaan vastaavassa työssä.

”Ei hän silloin ole alanvaihtaja, vaikka ei olisikaan mukana operatiivisessa hoitotyössä”, Tevameri sanoo.

”Alanvaihtajien määrä voi kertoa alan tai työpaikkojen pitovoimasta, mutta merkityksellisintä on se, kuinka paljon on tosiasiallisesti käytettävissä ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa operatiivisiin hoiva- ja hoitotehtäviin.”

Lue lisää: Opiskelija Eija Tolvasen haaveena on ammatti, jossa hän ei usko jaksavansa eläkkeelle asti – "Yksin­kertaisesti vain rakastuin työhön"

Valvira kertoi aiemmin, että hoitajat hakevat nyt aiempaa enemmän ammattioikeuksiensa poistoa. Kuluvan vuoden aikana päätöksiä on tehty 55. Vuonna 2021 päätöksiä tehtiin yhteensä 46. Tällä hetkellä jonossa on noin sata hakemusta.

Vielä siitäkään ei Tevameren mukaan voi tehdä tulkintoja, että hoitajat olisivat jättämässä hoitoalaa. Syytä ammattioikeuden poistamiselle ei tarvitse kertoa. Lisäksi samalla henkilöllä voi olla useita voimassa olevia ammattioikeuksia.

”Täytyisi tietää tarkemmin, ovatko nämä työelämässä olevia ja vaikkapa juuri operatiivisessa työssä olevia, jotka haluavat tehdä näin vai ovatko he eläkkeellä tai muilla toimialoilla olevia”, hän sanoo.

Lisäksi ammattioikeuden poistavien määrä on pieni, kun sen suhteuttaa ammattiryhmien kokoon.

Tällä hetkellä Valviran ammattihenkilörekisterissä on lähes 330 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Näistä laillistettuja sairaanhoitajia on noin 150 500, sosiaalihuollon nimikesuojattuja lähihoitajia noin 191 000 ja terveydenhuollon nimikesuojattuja lähihoitajia noin 199 000.

Työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrin mukaan sote-alan työvoimapula on synkentynyt koko maassa viime syksystä.

Uudellamaalla lähihoitajista ja sairaanhoitajista on paljon pulaa. Esimerkiksi helmikuussa 2022 Uudellamaalla oli sairaanhoitajien osalta te-toimistossa 1 062 uutta avointa työpaikkaa.

Palveluntarve ja sitä myöten työvoiman tarve kasvaa monesta eri syystä, Tevameri sanoo. Erilaiset lainsäädännölliset uudistukset, hoitovelan purku ja väestön ikääntyminen lisäävät terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvia paineita.

”Järjestelmään kohdistuva paine kohdistuu myös hoitajiin. Kun on olemassa syvä työvoimapula, tilanne rasittaa olemassa olevaa henkilöstöä. On paljon sairaspoissaoloja ja sijaisuuksiin on vaikeaa saada työntekijöitä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat