Helsingin lapsimessujen kävijämäärä romahti –  Osa yrittäjistä ajautui ahtaalle heikon myynnin vuoksi: "Moni on nyt veitsenterällä”

Lapsimessujen kävijämäärä romahti alle puoleen aiemmasta. Nyt pienyrittäjät tuskailevat messujen syömien kulujen kanssa.

Yrittäjä Iina Purontauksen Hujaus-merkki ehti vaihtaa imetysvaatteet mukavien naistenvaatteiden valmistukseen Lapsimessujen toteutumista odotellessa.

25.4. 14:26

Lapsimessujen kävijämäärä romahti. Messut järjestettiin viime viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa. Koronan vuoksi kolme vuotta tauolla ollut tapahtuma keräsi lähes 26  000 kävijää. Vuonna 2019 edellisen kerran järjestetyillä Lapsimessuilla kävi yli 60  000 ihmistä.

Nyt monet messuilla esillä oloon sijoittaneet yrittäjät tuskailevat pieniksi jääneiden myyntitulojen kanssa.

Messukeskuksen liiketoimintapäällikkö Marcus Bergströmin mukaan tämän vuoden kävijäluvut eivät ole vertailukelpoisia pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Aiempina vuosina Lapsimessujen yhteydessä on ollut muitakin tapahtumia, esimerkiksi vuonna 2019 samaan aikaan järjestettiin neljä muuta tapahtumaa.

”Tämän vuoden tapahtuma poikkeaa merkittävästi aiemmista. Olemme itse tyytyväisiä, kun olemme saaneet tapahtuman järjestettyä pandemian jälkeen, ja niin olivat monet messuille osallistuneet yrityksetkin.”

Edullisimmillaan kolmipäiväisiltä messuilta sai toripaikan noin 850 eurolla, mutta HS:n haastattelemat pienyrittäjät olivat maksaneet tuhansia euroja näyttelytiloistaan.

Monet yrittäjät olivat maksaneet osallistumisensa jo vuonna 2019 vuoden 2020 messuihin varautuen, eivätkä voineet peruuttaa osallistumistaan. Osa osallistumismaksun maksaneista yrityksistä oli ehtinyt mennä pandemian aikana nurin.

Hujaus-vaatemerkki oli tänä aikana vaihtanut imetysvaatteiden valmistuksen naistenvaatteisiin. Yrityksen toimitusjohtaja Iina Purontaus oli itse Lapsimessuilla myymässä ja esittelemässä merkkiään.

”Asiakkaan kannalta on hyvä, kun on väljää, mutta myyjän kannalta ei. On myös ihan tyhjiä osastoja, kun paikan varannutta yritystä ei enää ole olemassa”, ensimmäistä kertaa näytteilleasettajana toiminut Purontaus kertoo.

Marcus Bergström kertoo, ettei osallistumista ollut mahdollista peruuttaa, koska tapahtumaa siirrettiin ”force majeure”-tilanteessa.

”Kaikille halukkaille on palautettu rahat lainamekanismilla, mutta sopimus on jäänyt voimaan. Olemme olleet joustavia ja antaneet myös mahdollisuuden vaihtaa osallistuminen toiseen tapahtumaan tai siirtää osallistumista eteenpäin”, Bergström sanoo.

Kotimaisia pellavavaatteita valmistavan Hima Clothingin omistajapariskunta julkaisi perjantai-iltana sosiaalisessa mediassa videon, jossa kerrottiin yrittäjien huolesta hiljaisilla messuilla.

”Tämä on pienelle yritykselle todella kallis tapahtuma, joten olisi tärkeää saada myös myyntiä. Toivomme, että saisimme edes kulut katettua, mutta voitolle tästä tapahtumasta ei jäädä”, yrityksen toinen omistaja Kari Hämäläinen kertoo.

Messukeskus oli antanut Hämäläiselle lisää kutsulippuja jaettavaksi, ja se oli hänen mukaansa piristänyt hieman viikonlopun myyntiä.

Hämäläinen ei ollut huolissaan pelkästään oman yrityksensä tulevaisuudesta, vaan koko suomalaisesta vaateteollisuudesta. Hän kokee vastuuta esimerkiksi ompelijoiden toimeentulosta.

”Me emme missään nimessä ole huonoimmassa asemassa täällä. Tiedän, että moni pienyrittäjä on vielä hankalammassa tilanteessa. Haluamme omassa viestinnässämme olla aitoja ja tuoda rehellisesti esille myös itse yrittäjän näkökulmaa. Yrityksen tulevaisuus taas voi olla jopa täysin kiinni siitä, onnistuuko tällainen suurempi tapahtuma”, Hämäläinen sanoo.

Kari Hämäläinen julkaisi yrityksensä Instagram-tilillä videon hiljaisilta messuilta. Hämäläisen mukaan seuraajilta tuli runsaasti tukea niin sosiaalisessa mediassa kuin paikan päällä tapahtumassa.

HS:n haastattelemat näytteilleasettajat pitivät osallistumismaksuja liian korkeina kävijämäärään nähden. Hinnat olivat samaa luokkaa kuin edellisen vuosikymmenen lopussa, jolloin kävijöitä oli kaksinkertainen määrä.

Liiketoimintapäällikkö Marcus Bergströmin mukaan hintataso ei riipu kävijöiden määrästä eikä Bergström pidä sitä ainoana messujen onnistumista mittaavana tekijänä.

”Me olemme kaupallinen toimija ja meidän pitää varmistaa, että voimme jatkaa meidän liiketoimintaamme taloudellisesti järkevällä ja kannattavalla tavalla ja niin, että pystymme myös kehittämään tapahtumiamme eteenpäin.”

Itsekin koko viikonlopun tapahtumassa työskennellyt Bergström kertoo saaneensa näytteilleasettajilta myönteistä palautetta sekä tapahtuman järjestelyistä että osastoilla tapahtuneesta myynnistä.

Näytteilleasettajilla on mahdollisuus tehdä ennakkovaraus tulevan vuoden Lapsimessuille heti edellisten päätteeksi, mutta HS:n haastattelemat yrittäjät eivät uskaltaneet vielä tehdä päätöstä tulevasta keväästä.

”Olen ollut täällä vuodesta 2017 alkaen ja joka vuosi niin kävijämäärät kuin myynnit ovat kasvaneet. Aina ennen olen varannut heti seuraavan vuoden paikan, mutta nyt on pakko sanoa ’ei kiitos’ ”, kertoo lastenvaatemerkki Ominin omistaja Riina Paukkeri.

Paukkeri uskoo, että kävijämäärien lisäksi laskeneisiin myyntituloihin vaikuttaa myös maailmantilanne sekä kulutuskäyttäytymisen muutos.

”Koko vaateteollisuus on muuttunut, ja jos tämä jatkuu tällaisena niin pienyrittäjät eivät voi jatkaa. Näille messuille jäi moni yrittäjätuttu tulematta ja valitettavan moni täällä on nyt veitsenterällä”, Paukkeri sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat