Helsingissä on nyt tiedossa 146 metsäkuviota, joilla on elänyt liito-oravia. Niistä 42 on Keskuspuiston itäpuolella. Osa näistä kuvioista oli vuosina 2020−2021 asumattomia.
Helsingin liito-oravakanta voi hyvin, mutta se ei levittäytynyt idemmäs vuosina 2020−2021.
Helsingin liito-oravat inventoidaan nykyisin joka kevät. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain suojaamia. Niitä ei saa hävittää tai heikentää ilman Uudenmaan ely-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa.
Liito-oravat käyttävät päivälepoon ja lisääntymiseensä valmista tikankoloa tai tavallisen oravan rakentamaa risupesää. Kaikkia niistä ei voi löytää täystiheästä metsästä.
Lajin inventointi perustuu papanapuihin eli niihin puihin, joiden alta löytyy keväällä keltaisia ulosteita. Niiden avulla rajataan liito-oravan ydinalueet, joissa ne luultavasti myös lisääntyvät, ja elinalueet, jotka sisältävät todennäköisesti vain levähdyspaikkoja. Naaraiden elinpiirit ovat erillisiä, kun taas koiraat liikkuvat useiden naaraiden alueilla.
Inventoinnin aikana tehtyjen havaintojen määrä ei siis kerro suoraan liito-oravien kannan kokoa. Tiedetään kuitenkin, että populaatio on tiheä etenkin läntisessä Helsingissä.
Helsingin kaupunki on liito-oravakannan tilasta selvillä niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista.
”Voimme olla Helsingissä ylpeitä siitä, että metsämme ja vanhat puistommekin täyttävät liito-oravan vaativat kriteerit”, Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo Helsingin kaupungin tiedotteessa.
Sinnemäen mukaan lähivuosina näköpiirissä on liito-oravan leviäminen Sipoonkorpeen. Sipoonkorvessa kansallispuisto ja siihen rajoittuvat laajat metsät tarjoavat liito-oraville hyvän elinympäristön.
Havaintoja liito-oravista Helsingissä voi ilmoittaa Helsingin ympäristöpalveluihin.