Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sote-uudistuksen vuoksi syntyvän Hus-yhtymän perussopimuksen.
Perussopimuksen on aiemmin hyväksynyt Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan aluevaltuustot. Keski-Uudenmaan aluevaltuuston odotetaan osaltaan hyväksyvän sopimuksen.
Perussopimuksessa linjataan esimerkiksi, millä tavalla poliittista valtaa tulevassa Husissa käytetään sekä millä logiikalla eri alueet ja Helsinki rahoittavat erikoissairaanhoidon palveluita.
Jos perussopimus menee lopullisesti läpi, se tarkoittaa muun muassa sitä, että Husin ylintä poliittista valtaa käyttää jatkossa yhtymäkokous. Nykyisin ylintä valtaa käyttää Husin valtuusto, jossa istuu 55 poliitikkoa.
Uudessa mallissa kukin viidestä alueesta nimittäisi yhtymäkokoukseen yhden edustajan, jonka ei tarvitse olla poliitikko. Käytännössä ylin päätösvalta olisi siis huomattavasti harvemman ihmisen käsissä kuin nykyisessä mallissa.
Helsingin kaupunginhallituksessa Sdp:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat äänestivät aiemmin esitettyä perussopimusta vastaan, koska heidän mukaansa ylin päätöksenteko on jäämässä demokratian, yleisöjulkisuuden ja kansalaisvaikuttamisen kannalta vajaaksi.
Puolueet vastustivat perussopimusta myös valtuustossa. Sdp:n Pentti Arajärvi esitti asian palauttamista valmisteluun.
Palautusesityksen mukaan myös tulevassa Husissa tulisi olla valtuusto, sillä tällöin päätöksentekoon sisältyisi enemmän mahdollisuuksia julkiseen keskusteluun. Yhtymäkokouksessa käytävät keskustelut eivät ole julkisia.
”Missään valmisteluvaiheessa ei ole sellaisia toimielimiä, joiden keskustelut olisivat julkisia. Kansalaiskeskustelu jää vajaaksi”, Arajärvi sanoi puheenvuorossaan.
Arajärven palautusesitys kaatui äänin 49–36. Sdp:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten lisäksi palautusta kannattivat Liike Nytin edustajat.