Tilasto paljastaa: Helsingistä tuli todellinen sinkkujen kaupunki

Yksinasuvia on enemmän kuin koskaan, mutta samalla yksinasuvien määrän kasvu hidastui.

Yksinasuvia oli Helsingissä viime vuonna noin 175 000.

29.4. 13:50

Entistä useampi helsinkiläinen asuu yksin. Yksinasuvien määrä nousi Helsingissä edelleen, ja viime vuonna yksin asuvia oli jo yli puolet kaikista asuntokunnista.

Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin yhden hengen asuntokunnat muodostavat enemmistön (50,4 prosenttia) pääkaupungin kotitalouksista, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tilastoista.

Yksinasuvia oli Helsingissä viime vuonna 175 041 henkeä. Määrä kasvoi 3 001 hengellä, tilastoista ilmenee. Yksinasuvien osuus kaikista helsinkiläisistä oli viime vuonna 27 prosenttia.

Vaikka yksinasuvia on Helsingissä enemmän kuin koskaan, samaan aikaan yksinasuvien määrän kasvu hidastui.

"Yksinasuvien määrän kasvu on alhaisin sitten vuoden 2016", Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Ronkainen sanoo.

Ilmiölle on looginen selitys, sanoo erikoistutkija Harri Sinkko Helsingin kaupungilta.

”Tämä johtunee puhtaasti siitä, että viime vuonna Helsingin väestö kasvoi kokonaisuudessaankin hyvin vähän: nousu oli vain vähän yli 1 500 henkilöä. Kun väestönkasvu on pienempää, myöskään yksinasuvien määrä ei kasvaa niin paljon.”

Väestönkasvun ennätyksellisen suuri hidastuminen Helsingissä viime vuonna johtui kotimaan muuttoliikkeestä, Sinkko sanoo.

”Helsingistä muutti pois aiempaa enemmän ihmisiä, ja eniten pieneni 25–44-vuotiaiden ikäryhmä, eli työikäiset. Korona ja etätyön mahdollistuminen voivat olla yksi tekijä”, Sinkko arvioi.

Yksinasuvia on kaikissa ikäluokissa, mutta etenkin iäkkäissä: Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista Suomen yksinasuvista jo 45 prosenttia on yli 60-vuotiaita.

”On myös paljon yksin asuvia vanhuksia.”

SINKON mukaan sinkkutalouksien määrä kasvaa jatkossakin Helsingissä. Muuttoliike tuo kaupunkiin jatkuvasti nuoria opiskelijoita ja samaan aikaan ikääntyneen väestön määrä kasvaa.

”Sinkkutalouksia on kaiken ikäisissä. Mutta kun miettii naisten ja miesten ikärakennetta Helsingissä, vanhimmissa ikäluokissa on hyvin suuri naisten enemmistö. Se tarkoittaa, että on myös paljon yksin asuvia vanhuksia.”

Samaa mieltä on apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

”Helsinki on ikärakenteeltaan Suomen nuorempia kuntia, sillä muuttoliike nuorentaa. Mutta seuraavien 20 vuoden aikana Helsinkiin tulee kymmeniätuhansia ikääntyneitä lisää. Muutos kaupunkilaisten tulevaisuudessa on aika iso”, Bernelius sanoo.

Sinkko toivoo, että kaupungin asuntotuotanto olisi tulevaisuudessa riittävän monipuolista. Samalla yksinasuvien erilaiset tarpeet tulisi huomioida: nuori sinkku toivoo asunnolta toisenlaisia ominaisuuksia kuin varttunut.

”Ikääntyneille yksinasuville pitäisi löytyä asuntoja, joissa pystyy liikkumaan helposti. Helsingillä on ollut myös yhteisöllisiä rakennushankkeita ainakin Jätkäsaaressa. Sen tyylinen rakentaminen saattaa tulla suositummaksi tulevaisuudessa.”

”Helsingistä ei välttämättä löydy sopivan hintaisia asuntoja kaikille perheille.”

Yksinasuminen on ollut kasvussa pitkään koko Suomessa: vuoden 2021 lopussa maassamme oli 1,28 miljoonaa yksinasuvaa. Vuodesta 1990 lähtien yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Pieniä yhden ja kahden hengen asuntokuntia on 78 prosenttia kaikista Suomen kotitalouksista. Vain noin joka viidenteen asuntokuntaan kuuluu enemmän kuin kaksi henkeä.

Isoissa kaupungeissa tämä näkyy selvimmin.

”Perheelliset ovat ehkä hakeutuneet viime vuonna asumaan muualle ahkerammin kuin aikaisemmin. Helsingistä ei välttämättä löydy sopivan hintaisia asuntoja kaikille perheille”, Sinkko sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat