Vanha lämpökeskus muutettiin asunnoiksi Helsingin keskustan ulkopuolella – Asunnot kaupattiin yli 10 000 euron neliöhinnoilla

Poikkeuksellinen kohde myytiin nopeasti. Ruskeasuolla on verraten vähän uudisasuntotuotantoa ja harvoin myynnissä asuntoja. Hinnat ovat kuitenkin edelleen keskimääräisesti kalleimpia asuinalueita halvempia.

Raisiontien entisen lämpökeskuksen teollisuushistoriasta kertoo tiilipiippu.

9.5. 9:36 | Päivitetty 10.5. 11:42

Helsingin Ruskeasuolle on valmistunut uusia omistusasuntoja erikoiseen rakennukseen, nimittäin entiseen lämmönjakokeskukseen.

Kiinteistöön saneeratut seitsemän huoneistoa ovat herättäneet mielenkiintoa asuntojen ostajissa. Asunnoista oli pari viikkoa sitten myymättä enää yksi ullakkohuoneisto.

Kohteen asunnot vietiin lähes käsistä, sanoo myynti- ja markkinointipäällikkö Terhi Grahn M2P Rakennuksesta.

”Kyseessä on kokonaisuutena täysin poikkeuksellinen kohde, jollaisia rakennetaan todella harvoin.”

Ruskeasuo on 1950-luvun asuinalue, josta kaikkiaan tulee myyntiin asuntoja hyvin harvoin. Uudistuotanto on alueella vielä tätäkin harvinaisempaa.

Asuntojen suunnittelussa on hyödynnetty rakennusajan eli 1950-luvun toimivaksi todettuja perusratkaisuja. Niitä on päivitetty nykymukavuuksilla, kuten viilennyksellä ja lattialämmityksellä.

70 vuoden takaisen aikakauden tunnelmaa tuovat kylpyhuoneiden kuusikulmaiset lattialaatat.

Vuonna 1951 valmistunut Raisiontien lämpökeskus on yksi alueen varhaisimmista rakennuksista. Se edustaa sodanjälkeisen rakentamisen pienmittakaavaista arkkitehtuuria.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Woldemar Baeckmanin toimisto. Baeckmanin käsialaa on myös esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennus, jonka hän piirsi yhdessä liikekumppaninsa Hugo Harmian kanssa.

Alun perin Raisiontien lämpökeskuksesta piti tulla hiilivoimala, mutta polttoaine vaihtui rakentamisvaiheessa öljyksi.

Kolmekerroksisessa A-portaassa oli aiemmin vuokra-asuntoja ja kaksikerroksisessa B-portaassa lämpökeskustoiminnan jälkeen toimisto- ja varastotiloja.

Rakennuksen muutoksesta asunnoiksi vastasi Avarrus Arkkitehdit, joka on erikoistunut korjausrakentamisen kohteisiin.

Ullakkoasunnossa on yli neljän metrin huonekorkeus ja suuri päätyikkuna.

Ruskeasuo Mannerheimintien ja Keskuspuiston välissä on noussut viime vuosina Helsingin halutuimpien asuinalueiden joukkoon. Tämä on näkynyt asuntojen lyhyinä myyntiaikoina ja nousseina hintoina.

Keskineliöhinnat kalpenevat Ruskeasuolla vielä huomattavasti Helsingin kalleimmille alueille. Raisiontien Lämmössä neliöhinnat ovat kuitenkin selvästi keskimääräistä korkeammat: 10 000–11 000 euroa, joita maksetaan keskustan arvoasunnoista.

Lue lisää: Idyllissä Mannerheimintien kupeessa kuhisee Helsingin asuntomarkkinoiden himottu piste: Ei yhtään asuntoa myynnissä

Ruskeasuon vanha puoli on rakennettu pitkälti Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehdin Birger Brunilan vuonna 1945 laatimien suunnitelmien mukaisesti, ja siellä on verraten vähän uudisasuntotuotantoa.

Ennen kuin Vanhalle Ruskeasuolle alettiin rakentaa kerrostaloja, sitä täyttivät puutalot.

Tuolloin Ruskeasuon asukkaiden pääelinkeinona oli ajuritoiminta ja aluetta kutsuttiin ajurikyläksi. Yhteiskunnan autoistumisen myötä ajuritoiminta jäi historiaan, mutta hevoset säilyivät.

Hevoset muistuttavat yhä alueen historiasta: Ruskeasuolle Keskuspuiston laidalle rakennettiin tallit vuoden 1952 kesäolympialaisia varten. Yhtä talleista käyttää Helsingin ratsupoliisi.

Oikaisu 10.5. klo 9.49: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Ruskeasuolle ei rakennettu vuoden 1952 kesäolympialaisia varten maneeseja vaan hevostallit. Poliisi käyttää yhtä talleista, ei halleista, kuten jutussa luki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat