Miksi Pohjoisesplanadia ei suljettu autoilta vappuaattona? Helsingin turvallisuuspäällikkö selittää ratkaisua

Kolme ihmistä loukkaantui, kun 33-vuotias mies kaahaili Pohjoisesplanadilla vappuaattona.

Poliisin mukaan epäilty kuski pääsi ajamaan Pohjoisesplanadia pitkin normaalisti, sillä katua ei ollut suljettu ajoneuvoilta.

2.5. 17:44

Vappuaattona Helsingin Pohjoisesplanadilla tapahtunut kaahailu on herättänyt kysymyksiä siitä, miten tällaisen vaaratilanteen syntyminen on mahdollista.

Poliisi epäilee kaahailusta 33-vuotiasta miestä. Mies ajoi lauantai-iltana Pohjoisesplanadilla vappua juhlivan väkijoukon läheisyydessä holtittomasti ja törmäsi useaan autoon. Onnettomuudessa loukkaantui kolme ihmistä, joista yksi on kuski itse.

Lue lisää: Poliisi: Pohjoisesplanadin kaahailija ei yrittänyt tarkoituksella osua ihmisiin tai ajoneuvoihin

Onnettomuuden tapahtuessa alueella oli tuhansia ihmisiä juhlistamassa vappua. Noin tuntia aiemmin Kauppatorilla oli perinteiseen tapaan lakitettu Havis Amandan patsas.

Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiuspäällikön Minna Liimataisen mukaan vappuaaton liikennejärjestelyt toteutettiin ”perinteiseen malliin”.

Ajoneuvoilla liikkumista rajoitettiin Kauppatoria ympäröivillä katuosuuksilla. Esimerkiksi Presidentinlinnan edustalla oli raskaita suoja-aitoja, joilla estettiin ajokaistojen käyttö autoilta kokonaan.

Lisäksi Kauppatorin ympäristössä käytettiin myös kevyempiä liikennettä rajoittavia esteitä. Osalla alueesta turvallisuutta pyrittiin lisäämään liikenteenohjauksen avulla.

”Raskaita esteitä ei voi laittaa kaikkialle. Etukäteen tehdään kokonaisharkintaa siitä, mihin esteitä laitetaan”, Liimatainen sanoo.

Moni on ihmetellyt, miksei esimerkiksi Pohjois- ja Eteläesplanadia suljettu liikenteeltä kokonaan, vaikka alueella oli tuhansia ihmisiä juhlimassa vappua. Poliisin mukaan Pohjoisesplanadia ei ollut suljettu ajoneuvoilta, ja turma-auton kuljettaja pystyi ajamaan katua normaalisti.

Liimatainen korostaa, että ihmisten määrästä huolimatta myös autojen ja liikenteen on päästävä kulkemaan kaupungin ydinkeskustassakin.

”Muun muassa hälytysajoneuvojen, alueella asuvien ihmisten ja liikuntarajoitteisten kulku pitää turvata. Lisäksi myös alueelle tulevien ihmisten poispääsy pitää varmistaa”, hän sanoo.

Liimataisen tiedossa ei ole, että koko alueen sulkemista olisi harkittu lainkaan.

”Siinä tullaan juuri siihen kysymykseen, että onko sellaisen järjestäminen mahdollistakaan. On liikennettä, jonka pitää päästä liikkumaan.”

Liimatainen uskoo, ettei millään turvallisuusjärjestelyillä olisi aukottomasti voitu estää vappuaaton onnettomuutta.

”Aina pitää priorisoida sitä, mitä esteitä laitetaan mihinkin. Päätösten [liikenteen rajoittamisesta] tulee aina perustua johonkin ja kuten poliisikin on sanonut, harkintaa tehdään riskiarvion perusteella.”

Ennen suuria yleisötapahtumia Helsingin kaupunki pitää turvallisuuskokouksen yhteistyössä viranomaisten ja mahdollisten tapahtumajärjestäjien kanssa, Liimatainen kertoo. Näissä kokouksissa tehdään esimerkiksi suunnitelmat siitä, miten liikennejärjestelyt hoidetaan tapahtuman aikana. Näin tehtiin myös ennen vappuaattoa.

”Vappu on siitä erityinen tapahtuma, että sillä ei ole järjestäjää. Kaupunki ei järjestä vappua vaan vappu tapahtuu tällä alueella”, Liimatainen sanoo.

Vaikuttaako Pohjoisesplanadin onnettomuus jollain tapaa siihen, miten riskiarviointia tehdään tulevaisuudessa?

”Odotamme ensin, että poliisi tutkii asian. Kun kuulemme, mitä tutkinnassa selviää, niin näemme, miten tapahtuma vaikuttaa riskiarvioinnin tekemiseen ja varautumiseen tulevaisuudessa”, Liimatainen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat