Espoo yrittää saada maahanmuuttajien lapsia päiväkoteihin – Taustalla lasten heikko lukutaito

Espoo selvittää keinoja saada aiempaa suurempi joukko maahanmuuttajien lapsia varhaiskasvatuksen piiriin.

Kolmen vuoden päästä lähes joka neljäs espoolainen on maahanmuuttajataustainen. Espoossa on nyt tehty uusi kotouttamisohjelma, joka etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

4.5. 15:12

Espoo yrittää saada yhä laajemmin maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset varhaiskasvatukseen eli päiväkoteihin.

Taustalla on huoli maahanmuuttajataustaisten lasten heikosta koulumenestyksestä. Eräänä keinona harkitaankin nyt kotihoidontuen kuntalisän maksuperusteiden muuttamista.

Espoo selvittää nyt kotihoidontuen kuntalisän eli Espoo-lisän muuttamista siten, että rahaa maksettaisiin siitä riippumatta ovatko kotona hoidettavan lapsen vanhemmat sisarukset varhaiskasvatuksessa.

Näin kolme vuotta täyttäneen sisaruksen osallistuminen varhaiskasvatukseen ei vaikuttaisi alle kolmivuotiaan nuoremman sisaruksen kotihoidosta maksettavaan Espoo-lisään.

Muutoksen arvellaan tuovan maahanmuuttajataustaisille lapsille parempaa lukutaitoa ja koulumenestystä.

Jo vuoden 2018 PISA-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat lukutaidossa kahden kouluvuoden oppimäärän verran jäljessä suomalaisia oppilaita.

Kolmasosalla maahanmuuttajataustaisista lapsista lukutaito oli niin heikko, että se ennakoi vaikeuksia toisen asteen opinnoissa. Nämä lapset olivat käyneet koko koulutaipaleensa Suomessa.

Yhtenä selityksenä maahanmuuttajataustaisten lasten huonompiin oppimistuloksiin pidetään heikompaa osallistumista varhaiskasvatukseen.

Suomenkielisistä lapsista varhaiskasvatukseen osallistui Espoossa toissa vuonna 80 prosenttia lapsista ja ruotsinkielisistä 77 prosenttia. Vieraskielisistä lapsista varhaiskasvatukseen osallistui 67 prosenttia. Kotihoidontuen Espoo-lisää onkin moitittu kotihoidon kannustimeksi ja vieraskielisten suomen kielen oppimisen esteeksi.

Varhaiskasvatuksen hyödystä saatiin todisteita Espoon toisen luokan oppilaiden ALLU-lukutaitotestissä lukuvuonna 2020–2021. Yli kaksi vuotta varhaiskasvatuksessa olleilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla oli parempi tekninen lukutaito ja luetun ymmärtämistaito kuin maahanmuuttajalapsilla, jotka eivät varhaiskasvatukseen olleet osallistuneet.

Jos vieraskieliset lapset osallistuisivat enemmän varhaiskasvatukseen, se kotouttamisohjelman mukaan vähentäisi tarvetta tarjota heille erityistä tukea perusopetuksessa.

Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko, joten vieraskielisyys itsessään ei kerro koulutuksellisesta huono-osaisuudesta. Espoossakin asuu korkeasti koulutettuja kansainvälisiä osaajia, jotka ovat töissä muun muassa teknologia-alan yrityksissä.

Espoossa on silti nähtävissä, että vieraskielisen väestön osuus korostuu tietyillä asuinalueilla, joilla jo valmiiksi asuu matalasti koulutettua väkeä. Espoo on asettanut tavoitteekseen myös alueellisen eriytymisen ehkäisemisen. Vielä 1990-luvun lopulla vieraskielisten osuus oli Espoon kaikilla alueilla alle viisi prosenttia. Nyt vieraskielisten osuus on joillakin alueilla jo yli puolet asukkaista.

Espoo on tarttunut muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten koulutukseen tuoreessa kotoutumisohjelmassaan, joka ulottuu vuoteen 2025.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi kotouttamisohjelman maanantaina. Ohjelma menee edelleen valtuuston päätettäväksi.

Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat ovat selvässä kasvussa. Lähes joka neljäs espoolainen on kolmen vuoden kuluttua maahanmuuttajataustainen, nykyäänkin jo joka viides.

Espoon vieraskieliset

Espoossa on 60 000 vieraskielistä, jotka puhuvat 150 eri äidinkieltä.

Venäjänkieliset on suurin ryhmä. Seuraavaksi eniten puhutaan viroa ja arabiaa.

Ulkomaalaistaustaisista 46 prosentilla tausta on muualla Euroopassa, Venäjällä tai muualla entisessä Neuvostoliitossa.

37 prosenttia ulkomaalaisista on aasialaistaustaisia, kun muualla pääkaupunkiseudulla osuus on 27–28 prosenttia. Espoon aasialaistaustaiset ovat työllistyneet paljon teknologia-alan yrityksiin, tutkimuslaitoksiin ja Aalto-yliopiston kampukselle.

Afrikkalaistaustaisia on 12 prosenttia.

Kun kaikista espoolaisista vieraskielisiä on 20 prosenttia, alakoulun ekaluokkalaisista heitä on 27,5 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat