Mateo Sanchez Gonzales puhalsi saksofoniin kaksi vuotta sitten, ja siitä syntyi unelma – Nyt Helsingin säästöaikeet ovat kaatamassa suuren haaveen

Avoimet bändikoulut ovat tavoittaneet harrastuksia vaille jääneitä lapsia, mutta niiden nykyinen rahoitus lopetetaan silti.

Mateo Sanchez Gonzalez ei ollut vielä pari vuotta sitten koskaan soittanut saksofonia. Nyt sävelet tulevat niin soljuen, että moni ei pystyisi samaan.

18.5. 2:00 | Päivitetty 18.5. 8:21

Kun Mateo Sanchez Gonzalez oli neljävuotias, hän näki synnyinmaassaan Nicaraguassa ihmeen. Mies soitti sirkuksessa saksofonilla Michael Jacksonin musiikkia. Pieni poika yleisössä ajatteli, että tuollainen hän haluaa olla.

Nyt Sanchez Gonzalez on kahdentoista, eikä uskoisi, että hän on soittanut saksofonia vasta pari vuotta. Melodia rullaa eteenpäin pehmeästi ja varmasti.

”Tämä on unelmani. Bändin kanssa en ole koskaan yksin”, Vuosaaressa alakoulua lopetteleva Sanchez Gonzalez perustelee.

Haave toteutui sattumalta. Sanchez Gonzalezin auttoi alkuun Rytmimajakka eli koulun tiloissa matalalla kynnyksellä tarjottava musiikinopetus. Sanchez Gonzalezin koulussa se tarkoittaa täysimittaista big bandia ja puhallinsoittimia.

Sanchez Gonzalezin vanhemmat kertoivat opettajille myöhemmin, että soittoharrastus ei olisi heille tullut mieleenkään. Samankaltaisia esteitä on ollut monilla lähiöiden lapsilla: soittotunneille voi olla matkaa, tai niihin ei ole varaa.

Matalan kynnyksen musiikkitoimintaa järjestävissä musiikkioppilaitoksissa ollaankin nyt tyrmistyneitä.

Helsinki aikoo lopettaa Rytmimajakan ja muiden vastaavien musiikkiharrastusten rahoittamisen nykytavalla. Se tarkoittaisi käytännössä harrastuksen lopettamista tuhannelta lapselta.

12-vuotias Mateo Sanchez Gonzalez sanoo, että parasta on soul.

Taiteen perusopetus pyörii pitkälti kuntien ja valtion avustuksilla, vaikka perheet maksaisivatkin jotain itse.

Vuonna 2016 Helsinki teki selvityksen, jonka mukaan lapsen asuinkaupunginosa vaikuttaa mahdollisuuksiin harrastaa esimerkiksi musiikkia, sirkusta tai teatteria. Siinä missä Kulosaaren lapsista ja nuorista 40 prosenttia harrasti jotain taiteenlajia koulun ulkopuolella, Jakomäessä näin teki kolme prosenttia.

Musiikkiopistoissa oli jo aiemmin etsitty keinoja tavoittaa entistä laajempia joukkoja.

Helsinki ilmoitti alkavansa avustaa lisää niitä taidekouluja, jotka kehittävät nimenomaan kaikille avoimia harrastusmahdollisuuksia myös lähiöissä.

Rytmimajakka-bändikerhot aloittivat neljän musiikkioppilaitoksen voimin syksyllä 2016. Rytmimajakka toimii useiden peruskoulujen tiloissa eri puolilla Helsinkiä, mutta erityisesti idässä, koillisessa ja pohjoisessa. Soittamaan saa tulla ilman aikaisempaa kokemusta.

Meri-Helsingin musiikkiopiston rehtori Laura Lintula kertoo, että kuudessa vuodessa toiminta on vakiintunut ja osoittautunut hyväksi. Hänen oppilaitoksensa Rytmimajakoissa on nykyisin mukana noin 250 lasta ja nuorta.

Muissa musiikkioppilaitoksissa on käytetty muitakin nimiä kuin Rytmimajakka, on esimerkiksi Rytmihyrrää ja Musastarttia.

Matalan kynnyksen musiikkitoimintaa on tänä lukuvuonna ollut Meri-Helsingin musiikkikoulun lisäksi Vuosaaren musiikkikoulussa, Kallion musiikkikoulussa, Musiikkikeskus Resonaarissa, Teatteri Ilmi Ö:ssä ja Pohjois-Helsingin bändikoulussa. Yhteensä mukana on noin tuhat lasta ja nuorta.

Rytmimajakassa soitonopetus räätälöidään lasten tarpeiden mukaan. Joissain peruskouluissa se tarkoittaa poikabändiä, toisissa täyttä orkesteria. Harrastus voi olla sekä yhdessä soittamista että yksityistunteja. Lainasoittimia ja tarvittaessa myös vapautuksia oppilasmaksuista järjestyy.

Mukaan voi tulla vain kokeilemaan, mutta osa nuorista on jatkanut harrastusta jo kuusi vuotta.

Mateo Sanchez Gonzalez ei vielä tiedä, mitä hän haluaa tehdä aikuisena työkseen, mutta soittaa hän haluaa aina.

Nyt musiikkioppilaitoksille on ilmoitettu, että kaupungin rahoitus loppuu. Lintula sanoo, että käytännössä se tarkoittaa myös toiminnan loppua: osassa oppilaitoksia jo syksyllä ja osassa tammikuussa.

Lintula arvioi, että suurin piirtein kaksi kolmasosaa toiminnasta on maksettu kaupungin hankeavustuksilla. Pienempiä summia on saatu myös valtiolta ja Taiteen edistämiskeskus Taikelta sekä maksuina perheiltä.

”Tällaisessa toiminnassa ei tietenkään ole mahdollista nostaa perheiden maksuja vaikka kolminkertaisiksi”, Lintula sanoo.

Kulttuurin edistämisen päällikkö Veikko Kunnas Helsingin kaupungilta vahvistaa, että hankerahoitus loppuu tämän vuoden lopussa.

”Ei tätä voi sanoa leikkaukseksi. Tämä on ollut hanke, jossa on kehitetty toimintaa. Hankkeilla on aina alkamis- ja päättymisaikansa.”

Se ei välttämättä tarkoita, että bändikerhot olisi tästä syystä lopetettava. Rahoitus voisi teoriassa järjestyä jotain muuta kautta.

”Kaupunki harkitsee laajasti, mihin taiteen perusopetukseen käytettyjä varoja ohjataan ja onko tällä saavutettu tavoitteita.”

Kunnaksen käsitys on, että toiminta on ollut laadukasta. Se on saavuttanut juuri niitä lapsia, joiden on vaikea saada harrastusta.

Kaupungin koko tuki taiteen perusopetukselle on ollut suurin piirtein viiden miljoonan euron luokkaa vuosittain. Rytmimajakalle ja muiden musiikkioppilaitosten vastaaville toiminnoille siitä on annettu 300 000 euron siivu. Ensi vuoden budjetista ei ole vielä tehty päätöksiä.

”Taiteen perusopetuskin on tärkeää, mutta kaupungin kokonaistuki harrastamiselle on paljon tätä laajempaa”, Kunnas lisää.

Esimerkiksi viime valtuustokaudella (2017–2021) Helsingissä oli lasten eriarvoisuutta vähentävä Mukana-hanke, jonka yksi tehtävä oli lisätä harrastusmahdollisuuksia.

Tänä lukuvuonna kouluilla on näkynyt harrastamisen Suomen malli, jonka pohjalta on niin ikään perustettu maksuttomia kerhoja. Vetäjiksi on tullut useita kouluilla uusia toimijoita, joten lapsille tarjotaan heidän toiveidensa mukaan esimerkiksi koodaus-, parkour- ja ruuanlaittokerhoja – ja toki myös musiikkia.

Lintula pitää Suomen malliakin hyvänä avauksena, mutta se ei hänen mukaansa juuri helpota taiteen perusopetusta antavien musiikkioppilaitosten tilannetta.

”Tuhannen lapsen kannalta on väärin, jos jo toimiva ja vakiintunut tapa ajetaan alas.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat