Vantaalla on sairaala, jossa potilaiden aivoihin johdetaan kouristavaa sähköä – Itsemurhayritysten kierteeseen pudonnut Ilkka Koski kertoo, mitä se oikeasti tarkoittaa

Ilkka Kosken itsemurhayritykset loppuivat, kun hän pääsi sähköhoitoon. Lähetemäärät sähköhoitoon ovat lisääntyneet selvästi Husissa.

”Olo oli ahdistunut ja toivoton, eikä mikään tuntunut miltään. Olin ihan valmis sähköhoitoon viimeisenä keinona”, Ilkka Koski kertoo.

22.5. 0:00 | Päivitetty 22.5. 6:04

Vakavan masennuksen hoidossa käytettävä sähköhoito yleistyy Suomessa. Hoitokertojen määrä on kymmenessä vuodessa moninkertaistunut.

Kasvu näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) yksiköissä hoitokertoja on vuodessa noin 15 000.

”Nyt mieli on valoisampi. Pistän ison osan siitä sähköhoidon piikkiin.”

Vantaalainen Ilkka Koski, 41, turvautui sähköhoitoon viime vuonna. Takana oli neljä itsemurhayritystä, hoitojaksoja psykiatrisella osastolla ja vuosia kestänyt vaikea masennus, johon lääkkeet eivät olleet tepsineet. Koski kokee, että sähköhoidosta oli hänelle merkittävä apu.

”Aiemmin ajattelin lähes päivittäin, että olisi parempi kuolla. Olo oli äärimmäisen ahdistunut ja toivoton, eikä mitään tulevaisuudennäkymiä ollut. Nyt mieli on valoisampi. Pistän ison osan siitä sähköhoidon piikkiin.”

Mielialalääkitystäkin oli kokeiltu, mutta Koski ei kokenut saaneensa siitä apua.

Sähköhoidossa eli ect-hoidossa potilaan aivoihin johdetaan sähköjännite ohimoille kiinnitettävien elektrodien avulla. Jännite aiheuttaa aivoissa epileptisen kouristuksen, joka vaikuttaa suotuisasti aivojen aineenvaihduntaan.

Sähköhoito annetaan kevyessä nukutuksessa. Toimenpide on lyhyt, ja potilaan tajunta palaa muutamissa minuuteissa.

”Ei se kertarykäyksellä tullut, että kaikki olisi ihanasti, mutta pikkuhiljaa.”

Koskea hoidettiin viime vuoden kevään ja kesän aikana Peijaksen sairaalassa kymmenen kerran hoitosarjana. Tiheimmillään hoitokertoja oli kolme viikossa.

Vaikutukset mielialaan alkoivat näkyä noin viikon kuluttua ensimmäisestä hoitokerrasta, Koski kuvaa.

”Sen huomasi siitä, että ajatukset eivät enää menneet kovin synkiksi, ei ollut ihan niin paha olo. Ei se kertarykäyksellä tullut, että kaikki olisi ihanasti, mutta pikkuhiljaa.”

Psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Tuukka Raij on hoitanut vaikeasti masentuneita potilaita Husissa kymmenisen vuotta. Tänä aikana lähetemäärät sähköhoitoon ovat Raij’n mukaan yli kaksinkertaistuneet.

Sähköhoito tehoaa erityisen hyvin vaikeaan masennukseen, jossa on psykoottista oireilua tai katatonisuutta eli liiketoimintojen huomattavaa hidastumista tai kiihtymistä. Hoidon avulla oireet lievittyvät ja elämänlaatu paranee.

”Joidenkin tutkimusten mukaan jopa yli 90 prosenttia vaikeimmin sairaista potilaista hyötyy sähköhoidosta”, Raij sanoo.

Sähköhoitoa voidaan käyttää myös keskivaikean masennuksen hoidossa, jos muut hoitomuodot, kuten lääkitys ja psykoterapia, eivät tehoa. Sähköhoitoa keskivaikeaan masennukseen saaneista potilaista noin puolet kokee saaneensa sähköhoidosta apua.

”Mitä lievempää masennus on, sitä useammin potilaat kokevat haitat suhteessa hyötyihin suuremmiksi”, Raij summaa.

Sähköhoidon hankalimmat haitat liittyvät muistiin. Lyhytkestoisia muistikatkoja tulee miltei kaikille potilaille. Se tarkoittaa, että ennen hoitoa ja heti hoidon jälkeen koetut tapahtumat eivät tallennu pitkäkestoiseen muistiin.

”Potilaiden voi olla vaikea muistaa tapahtumia koko sähköhoitojakson ajalta, mikä voi tarkoittaa joitakin viikkoja. Jos muistot eivät painu pitkäkestoiseen muistiin, ne eivät koskaan palaa. Tämä on selvästi kiusallisin ja epämieluisin haitta”, Raij sanoo.

”Jotkut potilaat ovat saattaneet lähteä sähköhoidosta suoraan töihin.”

Muutama prosentti potilaista raportoi myös vanhempien muistojen häiriintymistä. Tyypillisesti se tarkoittaa, että esimerkiksi jokin mennyt tapahtuma saattaa pyyhkiytyä muistoista.

”Tämä on onneksi harvinaista. Laaja-alaista ja pitkäkestoista, esimerkiksi muistisairauksille tyypillistä tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemistä sähköhoidon yhteydessä ei esiinny”, Raij sanoo.

Lievempi haitta on usein operaation jälkeinen väsymys. Myös pahoinvointia ja lihaskipuja voi olla, ja potilas saattaa olla hetkellisesti sekava. Raij’n mukaan tokkuraisuus lievittyy usein jo vartin kuluessa.

”Jotkut potilaat ovat saattaneet lähteä sähköhoidosta suoraan töihin.”

Myös Kosken muistiin on jäänyt katkoja sähköhoidon jälkeen. Nukutuksesta heräämisen jälkeen hän koki olleensa kuin päästään pyörällä.

”Olo oli pöllämystynyt ja etäinen, aivan kuin ei olisi ihan läsnä arjessa. En muistanut viime tunneilta tai päiviltä kovin hyvin kaikkea. Kehossa oli omituisia tuntemuksia: aivan kuin olisi käynyt salilla vähän liikaa.”

Haittavaikutukset olivat kuitenkin pienempiä kuin hän etukäteen pelkäsi.

”Muistikatkot menivät nopeasti ohi, eikä mitään pysyviä haittoja ole jäänyt. Onneksi, sillä ajattelin, että jos muisti menee, sekoaako pää sitten vielä enemmän.”

Muun muassa populäärikulttuurin välityksellä sähköhoitoon on sen historian aikana liitetty ennakkoluuloisia, kavahduttavia ja väkivaltaisiakin mielikuvia.

RAij’n mukaan sähköhoidon nykyisen suosion kasvua selittävät paitsi hyvät hoitotulokset myös tietoisuuden lisääntyminen ja yleisen asenneilmapiirin muutos: psykiatrisiin häiriöihin ja masennukseen liittyvä häpeä on vähenemässä. Moni potilas on hoitoon tullessaan hyvin perillä hoidon myönteisistä vaikutuksista.

Sen sijaan monikaan ei tiedä, että pidemmällä aikavälillä sähköhoidosta on usein merkittävää hyötyä myös potilaan kognitiolle.

”Tiedetään, että masennus on aivoille vaarallista, sillä se heikentää merkittävästi tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia, keskittymistä ja päättelykykyä”, Raij sanoo.

”Jos mitataan potilaiden kognitiivisia toimintoja kahden viikon kuluttua sähköhoitosarjan päättymisestä, ne ovat keskimäärin paremmalla tolalla kuin ennen hoitojaksoa. Aivot pikemminkin hyötyvät sähköhoidosta.”

”Tällaista toiveikkuutta ei ollut ennen.”

Kosken viimeisestä sähköhoitokerrasta tulee kesällä kuluneeksi vuosi. Masennus on hellittänyt muttei poistunut. Oma osansa myönteisemmällä olotilalla on myös uudella parisuhteella.

”Se antaa toivoa tulevaan”, Koski sanoo.

Hän suunnittelee palaavansa työhön heti kun voimat sallivat. Nyt se ei vielä onnistu määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja fyysisten vaivojen vuoksi: vuodenvaihteessa Koski kaatui, mursi sääriluunsa pahasti ja joutui pyörätuoliin. Jalan luutuminen ei ole edennyt toivotusti, ja paraneminen on kesken.

Hiljalleen näyttää kuitenkin valoisammalta.

"Minulla on ollut paljon vastoinkäymisiä. Masennus kulkee edelleen rinnalla, mutta suunta on parempi. Tiedän ja uskon, että varmasti pystyn palaamaan myös työelämään. Tällaista toiveikkuutta ei ollut ennen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat