Husin hoitajat seisovat hoitajajärjestöjen tukena –  ”Hyvä, että ollaan jämptejä”

Sairaanhoitaja Sanna Metsovaara-Sipari toisaalta ymmärtää, miten suuret kokonaiskustannukset kunta-alan palkankorotuksista tulee.

Lähihoitaja Laura Koho työskentelee Husin lastensairaalassa Helsingissä.

11.5. 14:39

Uuden lastensairaalan lähihoitaja Laura Koho on tyytyväinen, että hoitajajärjestöt ovat olleet vaativia, eivätkä tyytyneet kunta-alan sovintoesitykseen. Hoitajajärjestöt tyrmäsivät tuoreen sovintoesityksen keskiviikkona.

”On hyvä, että nyt ollaan jämptejä asian suhteen.”

Koho on pettynyt työnantajapuoleen, koska hänellä oli korkeat odotukset lakosta ja hän oli odottanut, että tilanne halutaan ratkaista.

Hoitajien lakko päättyi jo aiemmin, eikä uutta lakkoa ole nyt suunnitteilla. Sen sijaan hoitajajärjestöt ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä valmistelemaan joukkoirtisanomisia painostuskeinona työriidan ratkaisemiseksi.

Lue lisää: Hoitaja­järjestöt hylkäsivät kunta-alan sovinto­ehdotuksen, muut olisivat hyväksyneet – Tehy ja Super kertovat aloittavansa joukko­irtisanoutumisten valmistelun

Vaikka hän seisoo hoitoalan järjestöjen vaatimusten takana, hän ajattelee myös potilasturvallisuutta.

”On ihmisiä, jotka ovat nyt lakon takia olleet tosi tiukoilla. Esimerkiksi osastonhoitajat ja muut, jotka yrittävät järjestää ihmisiä töihin.”

Koho työskentelee lastensairaalassa osastolla, jolla hoidetaan muun muassa elinsiirto- ja syöpäpotilaita.

Lakon ydin toki onkin aiheuttaa sen verran hankaluuksia, että se aiheuttaa painetta tilanteen ratkaisemiseksi, Koho arvelee.

”Johonkin on vedettävä raja. Nyt se raja olisi vain vedettävä työnantajien puolelta niin, että asialle haluttaisiin tehdä jotain.”

Kohosta on hyvä, että hoitajien joukkoirtisanoutuminen ei ajoitu kesälle.

Kohon mukaan palkka ja työolot kulkevat käsi kädessä.

”Työoloissa ongelma on se, että ei ole henkilöstöä. Henkilöstöä taas ei ole, koska alalla ei ole tarpeeksi ihmisiä vastaamaan kysyntään. Ja kysyntään voidaan vastata palkalla.”

Kohon mukaan sairaanhoitajien peruspalkan pitäisi alkaa ainakin kolmosella.

”Toivoisin, että neljä vuotta ammattikorkeakoulussa opiskellut sairaanhoitaja, joka osaa elvyttää vastasyntyneen vauvan saisi vähintään saman verran palkkaa kuin ammattikoulusta valmistunut sähköasentaja.”

Sairaanhoitaja Sanna Metsovaara-Sipari sanoo, että hänellä on ristiriitaiset tunteet, kun Tehy ja Super hylkäsivät kunta-alan sovintoesityksen. Muut kunta-alan palkansaajajärjestöt esityksen hyväksyivät.

”Onhan ne ihan hirveitä summia, miten paljon rahaa palkankorotuksiin menee. Kunta-ala koskee niin monia ihmisiä, että kokonaiskustannukset ovat valtavat.”, Metsovaara-Sipari aloittaa.

Toisaalta hoitajana Metsovaara-Sipari näkee alan ahdingon. Alalle on pakko saada lisää työvoimaa ja työntekijöitä pysymäänkin alalla.

Metsovaara-Sipari on töissä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin Silmäsairaalassa poliklinikalla. Hän kokee, että nykyisessä työtehtävässään hänen palkkansa on paremmin suhteessa työmäärään ja vastuuseen kuin aiemmassa työssä teho-osastolla.

”Mutta nykyisessä työssänikään palkka ei vastaa koulutustason mukaista palkkatasoa muihin vastaavan tason koulutuksiin ja aloihin verrattuna.”

Hänen mielestään palkan pitäisi hoitoalalla määräytyä enemmän työtehtävän vaativuuden mukaan, eikä niin, että kaikille pitäisi maksaa yhtä paljon lisää palkkaa.

Metsovaara-Siparin mukaan parempi palkkakaan ei pelasta, jos työoloja ei paranneta.

Hän antaa esimerkiksi, että sairaalan vuodeosastolla tai teho-osastolla potilaan tarkkaileminen voi olla vaikeaa vaikka näköesteiden takia.

”Monissa sairaaloissa ja yksiköissä tilat ovat puutteelliset. Kun niitä kehitetään, ei kehitetä työn näkökulmasta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat