”Ihmiset puhuvat Marinista ja Niinistöstä” – Ulkomaalaisia toimittajia suuri joukko Helsingissä seuraamassa Suomen Nato-päätöstä

Presidentti ja hallitus päättävät sunnuntaina, että Suomi hakee Naton jäseneksi. SVT:n kirjeenvaihtaja Hasse Svens arvioi, että moni kansainvälisen median edustaja viipyy Suomessa maanantaihin asti.

Dagens Nyheterin toimittaja Evelyn Jones on seurannut Helsingissä Nato-päätöksentekoa.

12.5. 18:29

Suomeen kohdistuu tällä hetkellä poikkeuksellista huomiota ympäri maailman.

Suomen valtionjohdon myönteinen Nato-kanta on noussut pääuutiseksi useissa maailman merkittävissä medioissa.

Samasta syystä Helsingissä on tällä hetkellä useita ulkomaalaisia toimittajia. Ruotsalaisen päivälehden Dagens Nyheterin politiikan toimittaja Evelyn Jones on ollut Helsingissä seuraamassa Suomen historiallista Nato-viikkoa maanantaista lähtien. Jones työskentelee Helsingin Sanomien tiloissa Sanomatalossa.

Hänen mukaansa Ruotsin mediassa on seurattu tarkkaan suomalaista Nato-keskustelua. Myös Ruotsin odotetaan ilmoittavan pian aikeestaan hakea Nato-jäsenyyttä.

Kun Suomessa perinteisesti seurataan erilaisissa asioissa Ruotsin esimerkkiä, ovat asetelmat tänä keväänä osittain kääntyneet, Jones sanoo.

”Ruotsissa on seurattu Venäjän hyökkäyksestä alkaen tarkkaan kaikkea, mitä suomalaiset poliitikot sanovat, ja Suomen päätöksellä on suuri merkitys Ruotsissa.”

Jonesin mukaan myös Ruotsin muut suuret mediatalot ovat lähettäneet tällä viikolla toimittajansa Helsinkiin.

Suomen päätöksen merkitys on näkynyt muun muassa niin, että monet kansalaisille suunnatut Nato-kyselyt on muotoiltu kysymällä, mitä Ruotsin pitäisi tehdä, jos Suomi aikoo liittyä Natoon.

”Vaikka Suomella ja Ruotsilla on toki muutenkin läheiset välit, on kiinnostus nyt todella paljon suurempaa, kuin tavallisesti. Ihmiset puhuvat Sanna Marinista ja Sauli Niinistöstä. Etenkin Marinista on tullut todella tunnettu henkilö.”

Jonesin mukaan kiinnostus naapurimaihin on toisaalta noussut myös jo koronapandemian alusta alkaen.

Jones uskoo, että kevään aikana muuttunut turvallisuustilanne on ollut ruotsalaisille mentaalisesti erilainen asia, kuin suomalaisille.

”Luulen, että Ruotsissa Venäjää on mietitty vähemmän, kuin Suomessa. Ruotsissa kiinnostaa nyt paljon, miten Suomi on varautunut erilaisiin skenaarioihin.”

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n Suomen kirjeenvaihtajana pitkään työskennellyt Hasse Svens oli torstaina Vaalimaan rajanylityspaikalla tekemässä suoraa lähetystä.

Vaalimaalla on tavallisesti hiljaista, kertoo 36 vuotta Suomessa ja Baltian maissa kirjeenvaihtajan työskennellyt, Suomessa asuva Svens.

SVT:n tiimi pääsee yleensä kuvaamaan yleensä rajalinjalle asti. Tänään kansainvälisiä tiedotusvälineitä oli kuitenkin paikalla niin paljon, että kuvaajan ja toimittajan oli jäätävä kauas kuvaamaan. Koska kyseessä oli suoran lähetyksen tekeminen, aikaa odotteluun ei ollut.

”Suomi on nyt koko maailman fokuksessa.”

Svens arvelee, että useimmat Suomessa olevat median edustajat viipyvät Suomessa viikonlopun yli.

Svensin mukaan on selvää, että Suomen Nato-kyselyt ovat vaikuttaneet Ruotsiin merkittävästi.

”Jos Suomi ei olisi ollut näin aktiivinen, Ruotsi tuskin olisi seurannut esimerkkiä.”

Ukrainan sodan alkuvaiheessa mahdollisuudesta liittyä Natoon puhuttiin hyvin varovasti ja toppuutellen molemmissa maissa.

”Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi tuolloin, että nyt ei ole oikea aika liittyä. Sanna Marin sanoi samaa. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist vakuutti, että hänen ministerikautensa aikana Natoon ei liitytä. Muutos on tapahtunut kahdessa kuukaudessa.”

Svensin mukaan Ukrainan sota on toiminut äkkiherätyksenä naapurimaan poliittiselle keskustelulle ja todennäköisesti myös päätöksenteolle.

”Ruotsin oli yks kaks herättävä unesta. Nato-kysymys on ollut Ruotsissa käytännössä nollakysymys. Esimerkiksi eduskuntavaalien yhteydessä Ruotsissa Nato-asia ei ole noussut esille.”

Sota on herättänyt ruotsalaispoliitikkojen lisäksi luonnollisesti huolta myös kansalaisissa, etenkin lapsissa.

”Eivät lapset tiedä, mikä on sota”, Svens sanoo.

Ruotsalaiset ovat tottuneet siihen, että maa sijaitsee suojassa Suomen takana. Ruotsi ei myöskään ole sotinut yli 200 vuoteen.

”Suomessa taas on eletty Venäjän rajan lähellä aina. Suomalaiset eivät mielestäni ole säikähtäneet Ukrainan sotaa samalla tavoin kuin ruotsalaiset. Suomessa otetaan melko iisisti, jos niin voi tässä tilanteessa ylipäätään sanoa. Ruotsalaiset pelkäävät sotaa selvästi suomalaisia enemmän.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat