Helsinkiläinen Heidi Verho takoo rahaa vuokraamalla autoaan kelle tahansa: ”Pitäisikö hankkia toinenkin?”

Yhteiskäyttöautojen uskottiin mullistavan autoilun Helsingin seudulla, mutta lukuisat yritykset ovat ajautuneet vaikeuksiin. Helsingin Lato­kartanossa Toyota Yaristaan vuokraavalle Heidi Verholle on kertynyt tänä vuonna kesäkuuhun mennessä vuokratuloja jo 1 300 euroa.

Heidi Verhon hybridiauto Toyota Yaris on siinä ruudussa, josta vuokraajat sen hakevat ja jonne he sen myös palauttavat. Verho vuokraa lisähinnasta lasten turvaistuimia.

7.7. 2:00 | Päivitetty 7.7. 10:42

Autojen yhteiskäyttö­palvelun saaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi vaikuttaa olevan vaikeaa. Moni yritys on lopettanut kannattamattomana, mutta tilalle on tullut jatkuvasti uusia toimijoita.

Ongelmana on, että liiketoiminnan voitolliseksi kääntäminen vaatii isoja investointeja. Jotta autojen yhteiskäytöstä saa riittävän helppoa ja siten houkuttelevaa, yhtiöiden on ratkottava monia käytännön kysymyksiä. Useimmiten se tarkoittaa uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä, mikä on kallista.

Lue lisää: Drive Now lopettaa toimintansa, ja se kertoo, ettei autojen yhteis­käyttö ollutkaan niin helppoa kuin moni luuli

Kesäkuun alussa uutisoitiin, että autojen vertaisvuokrapalvelu Bloxcar on mennyt konkurssiin. Viime vuonna autovuokrausyhtiö Hertz luopui yhteiskäyttöautojen vuokraamisesta. Drive Now puolestaan kertoi vuonna 2020, että se lopettaa toimintansa Helsingissä. Myös Ekorent lopetti vuosia sitten pääkaupunkiseudulla.

Autonomistajien autoja muille vuokralle välittäneen Bloxcarin perustaja Paul Nyberg kertoo, että Boxcarilla oli kyllä riittävästi käyttäjiä ja autonvuokraajia. Ongelmana oli, että vuokraustapahtumia ei kertynyt tarpeeksi.

Bloxcar ei itse omistanut tai liisannut autoja vaan toimi alustana sille, että asiakkaat vuokrasivat autojaan toisilleen.

Sähköisen palvelualustan kulut olivat Nybergin mukaan huomattavat. Sitä oli jatkuvasti kehitettävä.

”Juoksevista kuluista ehkä jopa 70 prosenttia oli kehityskuluja”, Nyberg sanoo.

Bloxcarilla oli pulaa rahoituksesta, mikä rajoitti muun muassa työntekijöiden palkkaamista. Toiminnan tunnetuksi tekeminen oli myös iso työ ja kysyi paljon rahaa.

Nyberg ei ole kuitenkaan menettänyt uskoaan autojen yhteiskäyttöön. Hänen mielestään yhteiskäyttöpalvelujen menestykselle loisi edellytyksiä se, että palveluun sisältyisi mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä ja vaikkapa skootteria tai sähköpotkulautaa. Siten kulku lähtöpaikasta määräpäähän sujuvoituisi.

Tämäntyyppistä palvelua tarjoaa Maas Globalin Whim-palvelu. Toiminta on kuitenkin toistaiseksi tappiollista. Whimin kautta käytetään muiden toimijoiden kulkuvälineitä, esimerkiksi muiden yhteiskäyttöautoja.

Lue lisää: Kaikki rakastuivat suomalaisyhtiön visioon, jonka piti mullistaa liikkuminen kaupungeissa. Nyt sijoittajien rahat polttaneen Whimin tarina uhkaa loppua.

Myös yhteiskäyttö­autopalveluiden pioneerin, City Car Clubin toiminta on jatkunut tappiollisena, kertoo toimitusjohtaja Pekka Pere. Palvelu aloitti jo viime vuosituhannen puolella. Autoja sillä on jäljellä enää noin kymmenen.

”Korona-aika lohkaisi myyntiä, ja toiminta on valitettavasti jatkunut tappiollisena.”

Pereen mukaan kustannuksia nostaa muun muassa se, että autojen yhteiskäyttö vaatii paljon tekniikkaa. Eivätkä suomalaiset ole kauhean innostuneita käyttämään uusia palveluita.

”Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan. Palveluiden hinnat suhteessa kustannuksiin ovat matalat, ja autojen pitämisessä kustannukset ovat aika isot”, Pere kommentoi aiemmin HS:lle.

Autojen yhteiskäyttöön perehtynyt apulaisprofessori Miloš Mladenović Aalto-yliopistosta sanoo, että autojen yhteiskäytön yleistymistä jarruttaa esimerkiksi se, että ihmiset ovat tottuneet tiettyihin tarjolla oleviin liikkumispalveluihin eivätkä muuta tapojaan helposti.

Yleinen jakamispalvelujen edellytysten paraneminen hyödyttää kuitenkin myös autojen yhteiskäyttöpalveluja: esimerkiksi varausten ja maksujen tekeminen helpottuu koko ajan.

Mladenović arvioi, että autojen yhteiskäyttö voi vielä saavuttaa tärkeän roolin pääkaupunkiseudulla. Pohjaa sille luo se, että ihmiset voivat turvautua näihin palveluihin elämänsä eri vaiheissa. Joissakin perheissä ei välttämättä hankita toista autoa vaan liikkumisen lisätarve korvataan yhteiskäyttöautolla, kun lapset tulevat ajokortti-ikään.

Yliopistosta valmistuva ja työelämään siirtyvä ei ehkä tarvitse omaa autoa vaan vuokra-auto riittää, Mladenović havainnollistaa tilanteita, joissa yhteiskäyttöauto voi olla houkutteleva vaihtoehto.

”Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että käyttäjät ovat enimmäkseen hyvätuloisia, 25–45-vuotiaita miehiä.”

Mladenović uskoo, että autojen yhteiskäyttöpalvelut kehittyvät edelleen. Ydinongelmana on se, että palveluja tuottaviin yrityksiin sijoitettu pääoma tuottaa kovin heikosti ja voiton teko näyttää vaikealta tästä eteenpäinkin.

Helsinkiläinen ajaa kesällä mökilleen, ja sitten vuokra-auto seisoo siellä käyttämättömänä viisi päivää.

Monet alan haasteista kiteytyvät ihmisten koviin odotuksiin. Liikenneviraston vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan yhteiskäyttöauton avulla pitäisi pystyä säästämään rahaa selvästi oman auton käyttöön verrattuna. Jotta ihmiset olisivat valmiita luopumaan omasta autosta, yhteiskäytön pitäisi myös olla helppoa ja auton löytyminen kodin läheltä varmaa.

Yhteiskäyttöauton vuokraamista miettivä tavallinen suomalainen törmää helposti myös mökkikulttuurin asettamaan haasteeseen. Helsinkiläinen ajaa kesällä mökilleen, ja sitten vuokra-auto seisoo siellä käyttämättömänä viisi päivää. Koko ajalta kertyy maksua. Se tulee kalliiksi.

Tähän ongelmaan voisi tuoda helpotusta robottiautojen eli itseohjautuvien autojen tulo markkinoille.

Palveluissa on jo nyt helpottavia ominaisuuksia. Palveluun rekisteröityvältä käyttäjältä voidaan tarkistaa henkilötiedot ja varmistaa että hänellä on maksukortti. Näin vertaisvuokraamisessa varmistetaan, ettei kuka tahansa voi ilmoittautua vuokraajaksi.

Erilaisilla sovelluksilla voi avata ja sulkea auton ovet. Avaimet säilytetään hansikaslokerossa. Näin vuokralle antajan ei tarvitse tulla paikalle, kun vuokraaja noutaa ja palauttaa auton.

Helsingin Latokartanossa asuva Heidi Verho on esimerkki siitä, miten auton yhteiskäyttö voi sujua hyvin.

Kun Verho ei tarvitse vuoden 2019 Toyota Yaristaan itse, hän antaa sen vuokralle hiljattain Suomeen tulleen tanskalaisen Gomoren kautta.

”Aloitin vuokrauksen viime marraskuussa.”

Tänä vuonna Verholle on kertynyt tuloa vuokrauksesta 1 300 euroa kesäkuun alkuun mennessä.

”Hyvä kysyntä vuokrauksessa on yllättänyt minut positiivisesti. Olenkin miettinyt, pitäisikö hankkia toinenkin auto vuokrattavaksi.”

Verho sanoo, ettei vuokrauksessa hänelle tärkeintä ole kuitenkaan tulojen saanti vaan jakamistalouden edistäminen.

”Olen vähän tällainen viherpiipertäjä.”

Heidi Verho vuokraa autoaan Keyless-puhelinsovelluksen avulla. Sillä vuokraaja avaa auton ovet ja sulkee ne lopuksi. Auton avaimet ovat hansikaslokerossa. Ajonesto estää auton käynnistämisen avaimilla, jos ovia ei ole avattu sovelluksella.

Verhon vuokraustoimintaa helpottaa se, ettei hän tarvitse autoaan jatkuvasti. Autoa hän käyttää lasten harrastuksiin kuljettamiseen, isojen ostosten kauppareissuille ja mökkimatkoille Rautavaaraan Pohjois-Savoon.

Maajohtaja Boris Perkiö Gomoresta kertoo, että yhtiön toiminta kasvaa kovaa vauhtia Suomessakin. Yhtiö toimii muun muassa alustana autojen vertausvuokraukselle eli sille, että ihmiset vuokraavat autojaan toisilleen.

Suomessa Gomoreen oli kesän alussa rekisteröitynyt lähes 25 000 käyttäjää ja rekisteröityneiden määrä kasvaa Perkiön mukaan tuhansilla kuukaudessa. Palvelussa on jo yli 1 200 autoa. Toiminta on keskittynyt pääkaupunki­seudulle.

Kotiseudullaan Tanskassa Gomore on ollut jo pitkään voitollinen. Viime vuonna yhtiön liikevoitto Tanskassa oli 1,4 miljoonaa euroa.

Voittoa tekee myös kotimainen 24 Rental Network, joka on toiminut alalla jo yli kymmenen vuotta. Se vuokraa omistamiaan autoja palveluissa 24 Rent, 24 Leasing ja 24 Go. Tarjolla on yhteiskäyttöautoja myös muun muassa taloyhtiöille.

”Olemme olleet kannattavia ensimmäisestä toimintavuodestamme lähtien”, sanoo toimitusjohtaja Matti Hänninen.

Viime vuonna 24 Rental Networkin liikevoitto kasvoi 49 prosenttia edellisvuodesta ja oli 445 000 euroa.

Yhteiskäyttö­palveluiden tuore tulokas Omago liisaa käyttöönsä autoja, joita se edelleen tarjoaa vuokralle yksityisille ihmisille, yrityksille ja taloyhtiöille.

”Operatiivinen toimintamme on jo kannattavaa, mutta koska investoimme kasvuun voimakkaasti, tulos kokonaisuutena on negatiivinen”, kertoo toimitusjohtaja Joel Virpi.

Hän näkee, että auton pidon, kuten pysäköinnin, kulujen kasvu parantaa edellytyksiä yhteiskäyttöautojen tarjoamiselle.

Myös joulukuussa 2020 Helsinkiin tulleen tanskalainen Green Mobilityn markkinointijohtaja Steffen W. Frølund on luottavainen tulevaisuuden suhteen. Eri puolilla kaupunkia olevia sähköautoja vuokraavalla yhtiöllä on Helsingissä 5 000 käyttäjää.

Green Mobility on kokonaisuutena tappiollinen, mutta yhtiön vuosikertomuksesta ilmenee, että viime vuonna sen toiminta oli voitollista kotikentällä Kööpenhaminassa.

”Helsingissäkin nousemme voitolliseksi ennen pitkää”, Frølund sanoo sähköpostitse.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat