Suomeen levinnyt apinarokko on todennäköisesti peräisin ”supertartuntaketjusta” – Näin uusi virus voi tarttua

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä todennäköisesti todettu apinarokko näyttää olevan peruja ”supertartuntaketjusta”. Näin uusi virus tarttuu.

Apinarokkoa sairastanut potilas kuvattiin Kongon demokraattisessa tasavallassa. Virus tarttuu helposti kosketuksissa rakkuloihin.

25.5. 14:19

Apinarokko näyttää nyt levinneen Suomeen asti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on keskiviikkona kerrottu todennäköisestä apinarokkotartunnasta.

Aikuisella miehellä todettu, apinarokkoon viittaava orthopoxvirus on mahdollisesti peräisin samasta lähteestä kuin muutkin viime päivinä uutisoidut tapaukset. Hus on kertonut potilaan saaneen tartunnan matkalla Euroopassa.

”Epidemiaan liittyvien virusten perimää on nyt tutkittu, ja näyttää siltä, että niillä on yhteinen alkuperä. Virus on ehkä vain kerran siirtynyt ihmiseen ja päässyt siten tartuntaketjuihin”, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Lue lisää: Hus: Suomessa toden­näköisesti ensimmäinen apina­rokko­tartunta

Tilanne on uusi, Vapalahti arvioi. Syytä koronapandemian kaltaiseen huoleen taudin laajasta leviämisestä ei kuitenkaan Vapalahden mukaan näytä olevan.

Tartuntareitti on Vapalahden mukaan uudenlainen. Vielä ei kuitenkaan ole selvää näyttöä siitä, onko virus on muuntunut aiempaa helpommin tarttuvaksi.

Olli Vapalahti

”Kyse on supertartuntatilanteista, joissa tauti on päässyt leviämään. Mutta mitään jättimäistä muutosta viruksessa ei ole tapahtunut.”

Apinarokon tarttuminen näyttää koskevan vain pientä osaa väestöstä. Laajempaa leviämistä väestöön ei ole havaittu eikä sellaista Vapalahden mukaan ole nyt näköpiirissä.

Riskiryhmään kuuluvat nykytiedon perusteella sairauden tai hoitojen vuoksi immuunipuutteiset ihmiset. Myös raskaana olevien ja pienten lasten on aiemmin raportoitu voivan saada vakavia infektioita.

Kaikki tuoreet havainnot apinarokosta liittyvät toistaiseksi saadun tiedon mukaan ”supertartutustilanteisiin” ulkomailla ja nimenomaan seksitartuntoihin.

Havaitut tartunnat ainakin Portugalissa, Saksassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa näyttävät Vapalahden mukaan olevan peräisin samasta lähteestä. Tartuntaketju johtaa alun perin lähteeseen Länsi-Afrikassa, mahdollisesti Nigeriassa.

Potilas, joka viruksen on tuonut Afrikasta, on Vapalahden mukaan melko varmasti eri kuin se, joka on tartuttanut nyt todetut tapaukset.

Apinarokko näyttää rinnastuvan kupan ja sukupuoliherpeksen kaltaisiin sukupuolitauteihin. Virusta ei kuitenkaan ole havaittu esimerkiksi spermassa, joten se ei näytä olevan puhtaasti sukupuolitauti.

Apinarokko tarttuu lähikontaktissa. Seksin kaltaisessa tilanteessa genitaalialueella olevat rakkulat selittävät viruksen leviämistä nyt todennäköisimmin. Taudin voisi Vapalahden mukaan periaatteessa saada välillisesti myös esimerkiksi sairastuneen kanssa samoista vuodevaatteista.

Mutta myös hengitysteissä virusta voi olla. Tartunta voi tulla, jos virus päätyy toisen ihmisen rikkoutuneelle iholle, limakalvoille tai hengitysteihin.

Nyt on Vapalahden tärkeintä saada mahdolliset tartuntaketjut poikki. On vasta selviämässä, missä määrin tartuntoja on ja voiko virus edelleen muuntua. Kuitenkin vain hakeutumalla pikaisesti diagnosoitavaksi ja hoitoon voidaan Vapalahden mukaan estää se, ettei apinarokko jää pitkäksi aikaa leviämään.

Pitääkö apinarokosta olla huolissaan kuten koronaviruksen aiheuttamasta taudista? Kyse on hyvin erilaisista viruksista. Apinarokko ei ole tautina uusi, kuten Covid-19 oli alkaessaan levitä.

Apinarokon aiheuttava virus esimerkiksi muuntuu Vapalahden mukaan todella hitaasti verrattuna koronavirukseen. Koska apinarokkovirus on tyypiltään dna-rakenteinen, se muuntuu noin sata kertaa hitaammin kuin koronan rna-tyyppinen virus.

Apinarokon aiheuttavaa orthopoxvirusta on tutkittu aiemminkin. Esimerkiksi noin 20 vuotta sitten apinarokko levisi Afrikasta vietyjen eksoottisten lemmikkien mukana Pohjois-Amerikassa preeriakoiriin.

Ei tosin luontoon vaan lemmikkeinä pidettyihin preeriakoiriin. On havaittu, ettei apinarokko ole lajiuskollinen vaan virus voi Afrikassa siirtyä piennisäkkäistä muihin lajeihin.

Suomessa virus voisi säilyä esimerkiksi jyrsijöissä, mutta mahdollisuus on Vapalahden mukaan teoreettinen. Suomessa luonnonjyrsijöissä esiintyy esimerkiksi lehmärokkoa, joka silloin tällöin yksittäistapauksina on tarttunut ihmiseen.

Covid-19-taudin aiheuttava virus oli siis täysin uusi ja johti tehohoitoon ja kuolemantapauksiin. Apinarokkoa vastaan sitä vastoin jo olemassa rokotteita ja lääkeaihioita. Apinarokko ei myöskään näytä tarttuvan oireettomasta ihmisestä.

”Näyttää siltä, että apinarokon tartunnanmahdollisuus koskee vain pientä osaa väestöstä. Siitä ei pidä tehdä stigmaa vaan pitää mennä hoitoon, jos epäilee tartuntaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat