Espoon väkiluku kasvaa kovaa – Asiantuntija nostaa esille huolestuttavia seurauksia

Espoon väkiluku on kasvanut viime vuodet keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Aluekehityksen asiantuntijan Timo Aron mukaan ideaali kasvuvauhti olisi korkeintaan prosentin luokkaa.

Sajida ja Sami Kazi ovat asuneet Espossa reilu parikymmentä vuotta.

10.7. 2:00 | Päivitetty 10.7. 13:29

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkija Sami Kazi on tyytyväinen siihen, miten hänen elämänsä on mennyt. Pakistanissa syntynyt, päiväkodin Thaimaassa ja koulut Saudi-Arabiassa käynyt Kazi aloitti korkeakouluopinnot Turkissa ja jatkoi niitä Thaimaassa. Silti pisimmän ajan elämästään hän on asunut Suomessa.

Kazi oli reilu parikymppinen, kun hän vuonna 1999 Bangkokissa opiskellessaan kuuli vaihto-ohjelmasta Eurooppaan. Hän päätyi VTT:lle Espooseen ja jäi sille tielle.

Kazin pakistanilainen lääkärivaimo Sajida Kazi muutti myös Suomeen. Kun pariskunta sai kaksi poikaansa, vaimo oli kahdeksan vuotta kotona. Sen jälkeen hän on lääkärinä erikoistunut iäkkäiden ihmisten hoitoon eli geriatriaan ja on töissä Espoon sairaalassa.

Kazin kotikaupungin Espoon väkiluku ylitti heinäkuun alussa 300 000 asukkaan rajan. Väestöennusteen mukaan Suomen toiseksi suurin kaupunki jatkaa hurjaa kasvamistaan. Vuoden 2030 lopussa espoolaisia on 340 000 ja vuonna 2040 jo 384 000.

Pääosa Espoon väestönkasvusta tulee vieraskielisistä eli muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvista. Vuonna 2034 väestönkasvusta jo 92 prosenttia tulee Espoon kaupungin ennusteen mukaan vieraskielisistä. Nykyisin joka viides espoolainen on Kazin tapaan vieraskielinen, vuonna 2034 jo 30 prosenttia eli lähes joka kolmas espoolainen olisi vieraskielinen.

Sami Kazi on saanut työtarjouksia muista maista, mutta hän ei halua muuttaa Espoosta mihinkään.

Silloin tyypillisin uusi espoolainen on muuttanut suoraan ulkomailta, tarkemmin sanottuna jostakin Euroopan maasta ja on 50–64-vuotias mies. Tuolloin Espooseen ulkomailta muuttavista 29 prosenttia muuttaa Euroopasta, neljännes tulee Aasiasta ja 22 prosenttia Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta.

Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n johtavaa asiantuntijaa Timo Aroa yllättää eurooppalaisten määrä. Suurimmat maahanmuuttajamäärät tulevat yleisesti Euroopan ulkopuolelta.

Kotimaan sisäisessä muutossa eniten vieraskielisiä muuttaa Helsingistä. Jo toissa vuonna Helsingistä Espooseen muuttaneista 64 prosenttia oli vieraskielisiä.

Keskimäärin Espoon väkiluku on kasvanut 1,6 prosenttia vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. Viime vuonna Espoo kasvoi sekä suhteellisesti että määrällisesti enemmän kuin muut Suomen suuret kaupungit.

Aron mukaan reilu 1,5 prosenttia on kova kasvuluku mille tahansa kunnalle ja varsinkin isolle kaupungille. Palveluihin ja asumiseen, maankäyttöön, liikenteeseen, ihmisten turvallisuuteen ja arjen sujuvuuteen liittyvien päätösten pitäisi pysyä kasvun mukana.

Ideaali on, jos suuri kaupunki pääsee 0,5–1 prosentin vuosittaiseen väestönlisäykseen, Aro sanoo. Silloin voidaan puhua tasaisesta, hallitusta kasvusta.

”Jos mennään yli prosentin vuotuiseen kasvuun, suunnittelun pitää olla todella pitkälle suuntautuvaa, kun puhutaan Espoon kokoisesta kaupungista.”

Olennaisia asioita ovat kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Miten paljon ja millaista asuntotuotantoa halutaan?

”Viimeisen 15 vuoden aikana valmistuneiden asuntojen määrä on Espoossa ollut poikkeuksellisen korkea. Suurikaan asuntotuotanto ja väestönkasvu eivät ole ongelmia, jos ne on ennakoitu palveluissa ja infrassa.”

Lue lisää: Espoo aloittaa uuden yleis­kaavan valmistelun

Aron mielestä Espoo on oppikirjamaisesti hallinnut tulevaisuutta.

”Espoo on pitkään rakentanut verkostomaista monikeskuksista kaupunkia, joka perustuu sujuvan liikkumisen varaan. Tämä on mahdollistanut sen, että asuntotuotantoa on pystytty keskittämään liikenteellisiin solmukohtiin, jossa on paljon julkisia ja kaupallisia palveluita.”

Silti Aro pitää Espoon kasvua suurena, etenkin kun kasvu keskittyy vieraskieliseen väestöön.

”Se asettaa palvelurakenteelle kaksinkertaisen haasteen etenkin varhaiskasvatukseen, kouluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.”

Vieraskielinen väestö poikkeaa Aron mukaan suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä siinä, että lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia on suhteessa enemmän. Eniten on siis tarvetta lasten ja nuorten palveluille.

Kazin pian 22- ja 20-vuotiaat pojat ovat molemmat autisteja. Kazin mukaan pojat ovat saaneet Espoossa erinomaista palvelua.

”Missään muualla poikani eivät olisi saaneet vastaavaa tukea. Nyt nuorina aikuisina he voivat pian muuttaa asumaan itsenäisesti tuettuihin asuntoihin. He myös käyvät töissä.”

Musiikki on pojille tärkeää ja sitä he voivat harrastaa Helsingissä toimivassa Resonaarissa, joka on erikoistunut musiikkikasvatukseen erilaisille oppijoille.

”Vieraskieliset ovat suuri mahdollisuus”, sanoo VTT:n tutkija Sami Kazi.

Kazi kertoo, että hän on vuosien aikana saanut useita työtarjouksia ulkomailta.

”Minua ei ole voinut houkutella paremmalla palkalla, koska VTT on erinomainen työpaikka ja täällä on paras elämänlaatu verrattuna mihin tahansa maahan.”

Kazi ja hänen vaimonsa edustavat Espoon korkeakoulutettuja kansainvälisiä osaajia. Suuressa tulijajoukossa on myös köyhiä ja matalasti koulutettuja ihmisiä.

Espoossa onkin puhuttu segregaatio- eli eriytymiskehityksestä, jossa pienipalkkaiset, matalasti koulutetut maahanmuuttajat keskittyvät samoille alueille. Aron mielestä asian suhteen pitää olla hereillä.

”Kun eriytymiskehitys on lähtenyt liikkeelle, sitä on siinä vaiheessa enää hankala pysäyttää tai yrittää muuttaa.”

Lue lisää: Kuudessa espoolais­koulussa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä – näin valtuutetut pysäyttäisivät huolestuttavan kehityksen

Aro sanoo, että mielikuvissa Espoo on pientalojen varaan rakentuva kaupunki, jossa hyvinvoinnin mittarit ovat Suomen huippua.

”Monelle tulee yllätyksenä, että viimeisen 10–15 vuoden aikana rakentunut Espoo on hyvin erilainen. Pientalojen rinnalle on tullut todella paljon korkeaa kerrostalorakentamista ja vuokra-asuntoja liikenteen solmupisteisiin”, Aro sanoo.

Miksi Espoo vetää muuttajia? Aron mukaan tärkeä syy on optimaalinen sijainti pääkaupungin kyljessä. Espoo hyötyy kaikesta Helsingin kehityksestä. Myös Espoon maine menestyvänä kaupunkina vetää muuttajia. Vieraskielisiä houkuttelee Aron mukaan Espooseen ainakin asuntojen tarjonta.

Sami Kazin mukaan Espoosta tulee ainakin kansainvälisille osaajille sitä houkuttelevampi, mitä enemmän heitä jo Keilaniemessä, Karaportissa ja Otaniemessä on.

”Vieraskieliset ovat suuri mahdollisuus. Kun tänne saa oikeat ihmiset Suomen ulkopuolelta, he auttavat kaupunkeja kasvamaan.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat