Milan Jaffin tuomiossa on yksityiskohta, joka linjaa uudentyyppisen rikollisilmiön saapumisesta

Helsingin käräjäoikeuden tiistaina antaman tuomion mukaan katujengiepäilyissä oli kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimituksen esihenkilö Lari Malmberg.

Milan Jaff oikeudessa.

31.5. 14:37 | Päivitetty 31.5. 15:01

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tiistaina someräppärinäkin tunnetun, jengipomoksi syytetyn Milan Jaffin yhteensä kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen niin sanotussa katujengijutussa. Kaikkiaan oikeus antoi tuomion 11 henkilölle useilla eri rikosnimikkeillä. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

Jaff sai tuomion pahoinpitelystä, tapon yrityksestä, ampuma-aserikoksesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, törkeästä ryöstöstä, törkeästä vapaudenriistosta, huumausainerikoksesta sekä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

Lue lisää: Jengipomo Milan Jaff tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen – Oikeus: Omien ”kunniaa” suojeltiin väkivallalla

Tuomion koventamisperusteista löytyy mielenkiintoinen yksityiskohta. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että osaan rikosvyyhdin teoista tuli soveltaa rikoslain 6 luvun 5 § 2 momentin mukaista rangaistuksen koventamisperustetta.

Kyse on lainkohdasta, jossa säädetään tuomioiden kasvattamisesta, mikäli teossa on järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Oikeus katsoi, että rikollisen toiminnan motiivina on käsitellyssä rikosvyyhdissä ollut ryhmän ja sen jäsenten pyrkimys suojella ryhmän ”koskemattomuutta” ja ”kunniaa” vakavalla väkivallalla ja sen uhalla.

Samalla oikeus laittoi omalta osaltaan ainakin väliaikaisen pisteen keskustelulle siitä, onko Suomessa katujengejä. Oikeuden tiistainen päätös ohjaa tulkintakehikon suuntaan, jossa Suomi ei enää ole katujengitön maa.

Keskustelu katujengeistä käynnistyi toden teolla toissa syksynä, kun HS kertoi, että useat viranomaiset ovat hyvin huolestuneita 100–150 pääkaupunkiseudulla liikkuvasta nuoresta. HS:n uutisen mukaan viranomaiset olivat huolissaan nuorten taipumuksesta ratkoa ongelmia väkivallalla.

Vielä tässä vaiheessa poliisi kielsi, että kyse olisi järjestäytyneestä rikollisuudesta.

”Meiltä puuttuu katujengiytymiseen sopiva infrastruktuuri, kuten vahvasti eriytyneet asuinalueet”, ylikomisario Jari Taponen sanoi HS:n artikkelissa.

Vain vuotta myöhemmin poliisin kanta oli kuitenkin vaihtunut täysin. Viime lokakuussa Helsingin rikospoliisin vasta nimetty johtaja Markku Heinikari tuli yllättäen julkisuuteen lausunnolla, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla toimii ”vajaat kymmenen katujengiä”.

Poliisi myönsi, että katujengin määrittely ei ole ihan yksinkertaista. Tämä kävi ilmi myös selvityksessä, jonka HS teki poliisin ulostulon jälkeen.

Helsingin kaduilla nuoret tunnistivat raakaankin väkivaltaan liittyvän ilmiön, mutta juuri kukaan ei tunnistanut jengien olemassaoloa.

Jaffia ja muita syytettyjä koskeneessa oikeudenkäynnissä myös syytetyt itse kielsivät kuulumisensa katujengiin. Syyttäjän mukaan tilanne oli toinen.

Suomen mittakaavassa uuden tyyppisessä rikosilmiössä on syyttäjän mukaan isossa roolissa gangsta rap -musiikki, jota myös Jaff on tehnyt. Jengit ovat syyttäjän mukaan esimerkiksi nokitelleet toisilleen kappaleiden sanoituksilla.

”Katujengit ovat nyt saapuneet Suomeenkin. Mielestäni tähän on syytä herätä muidenkin kuin oikeusviranomaisten”, syyttäjä sanoi oikeudessa.

Syyttäjän sanojen rivien välistä ei voi olla lukematta viittausta Ruotsin tilanteeseen. Olemassa olevan tiedon valossa viittaus sekä ontuu että osuu.

Ruotsin ongelmien mittakaava on täysin erilainen kuin Suomessa. Silti on selvää, että jotain Suomessakin on tapahtunut.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat