Helsingistä tuli vapaa temmellyskenttä sähköpotkulaudoille

Helsingissä sähköpotkulautojen määrä lähes kaksinkertaistui viime kesästä. Syynä täysin olematon sääntely.

Sähköpotkulautojen määrä kaksinkertaistuu Helsingissä verrattuna viime kesään. Alan yrittäjiä eivät Suomessa sido asetukset vaan sääntely perustuu yhteistyöhön kaupunkien kanssa.

2.6. 7:00 | Päivitetty 2.6. 10:36

Sähköpotkulautojen määrä kaksinkertaistuu Helsingissä tänä kesänä.

Viime kesänä lautoja oli vilkkaimpana sesonkina käytössä noin 8  000. Tänä vuonna määrä näyttää Helsingin kaupungin mukaan kasvavan ainakin 15 000:een.

Lisäystä selittää lautoja vuokraavien yritysten määrän kaksinkertaistuminen. Viime kesänä Helsingissä toimivat markkinajohtaja Voi sekä Tier ja Lime. Loppukaudesta mukaan tuli Dott ja nyt Bird ja Ryde.

”Määrä mietityttää meitä isosti. Emme voi tietää, paljonko niitä on vielä tulossa, emmekä sitä, missä pisteessä ongelmat alkavat räjähtää käsiin”, sanoo yksikön päällikkö Heikki Palomäki kaupungin katu- ja liikennesuunnittelusta.

Suomi ja sitä myöten Helsinki ovat eurooppalaisittain harvinaisen vapaa kenttä sähköpotkulautoja vuokraaville yrityksille. Ei ole lakia tai asetusta, jonka perusteella kaupungit voisivat asettaa ehtoja yritysten toimintatavoille.

Siksi on Palomäen mukaan viitteitä siitä, että muissa pohjoismaisissa kaupungeissa toimivat yritykset ovat siirtäneet lautoja muualta Helsinkiin.

”Varmaa tietoa ei ole, mutta on käsitys, että Helsinkiä on pidetty nyt suuntana, kun toiset kaupungit ovat löytäneet keinoja rajoittaa toimintaa”, Palomäki sanoo.

On kyse elinkeinonvapaudesta, sanoo erityisasiantuntija Konsta Arvelin liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kevyissä sähköajoneuvoissa ainoat rajoitukset ovat ne, joista yritykset sopivat asiakkaidensa kanssa.

”Tässä kannattaisi puhua vapaasta markkinasta. Suomeen yrittäjä voi tulla aika vapaasti”, Arvelin sanoo.

Mutta pitäisikö yhä uusien alan yritysten tuloa ja toimintaa rajoittaa? Lautojen käyttöön liittyy runsaasti ongelmia.

Lue lisää: Liikenne­ministeri Harakka: Sähkö­potku­lautoihin liittyviin ongelmiin pitää puuttua saman tien eikä laki­muutosten kautta

Lue lisää: Sähkö­potku­laudoilla tapahtuvat onnettomuudet kuormittavat terveyden­huoltoa, Husin osaston­ylilääkäri ehdottaa yöllistä potkulauta­kieltoa

Sääntelyn puutteessa on Arvelinin mukaan kyse siitä, että sähköpotkulaudat ovat liikennemuotona tupsahtaneet Helsinkiin ”pyytämättä ja yllätyksenä”.

”Karrikoidusti voi sanoa, että yhtenä kesänä kaupunkiin on tullut ajoneuvoja, ja sen jälkeen on lähinnä ihmetelty, miten liikenne lähtee kehittymään”, Arvelin sanoo.

Ministeriössä on liikenneturvallisuuteen keskittyvä strategia vuoteen 2026 asti. Sen toimeenpanossa on Arvelinin mukaan määrä selvittää keinoja, joilla kunnat voisivat puuttua ”mikroliikenteeseen”.

”Mikroliikenne nyt on ilmiönä tullut siihen pisteeseen, että nyt jos koskaan aletaan selvittää keinoja rajoittaa toimintaa”, Arvelin sanoo.

Selvitys voisi mahdollisesti käynnistyä ensi vuonna.

Helsingissä suurin sähköpotkulautayritys Voi alkaisi suitsia markkinaa jo nyt. Voin yhteiskuntasuhteista vastaava Hannu Oskala esittää yritysten kilpailuttamista.

Voi kertoo perustavansa ajatuksensa laatukilpailutuksesta toimintaansa yli 80 kaupungissa ja 11 maassa.

Vapaa toimintamalli johtaa Oskalan mukaan tilanteeseen, jossa kaupungin ainoa mahdollisuus olisi laittaa joka kadulle liikennemerkki, ettei siinä saa lautailla.

”Sähköpotkulautoja tarjoavien yritysten määrä on lähes hallitsemattomassa kasvussa. Siksi kannustamme Suomea siirtymään laatuun perustuvaan kilpailutukseen.”

Kaupunki voisi siis puuttua lautojen häiritsevään määrään rajaamalla toiminnan muutamaan yritykseen. Se tapahtuisi asettamalla esimerkiksi turvallisuuteen ja pysäköintiin liittyviä vaatimuksia.

”Emme usko, että itsesäätely on pidemmän aikavälin ratkaisu, sillä se ei ole ollut riittävää muuallakaan Euroopassa”, Oskala sanoo.

Palvelun rajoittaminen tarkoittaisi puuttumista liikkumisvapauteen, sanoo ministeriön Arvelin. Sitä tai elinkeinonvapautta ei hänen mukaansa ”aleta Suomessa helposti rajoittaa”.

Ennen toiminnan rajoittamista tulisi selvittää, olisiko itse rajoittamisesta haittoja yhteiskunnalle.

Helsingin Palomäki korostaa, että yritysten kanssa neuvotellaan koko ajan parannuksista. Osa toimijoista ei näytä olevan yhtä vastuullisia kuin toiset yrityksistä.

”Jos löytyisi hyvät keinot hallita määrää, ottaisimme keinot ehdottomasti käyttöön”, Palomäki sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat