”Arjen ohjeet annan elekielellä” – HS kysyi opettajien kokemuksia vieras­kielisten opettamisesta

Opettajia huolettaa oma jaksaminen ja oppilaiden pärjääminen.

Koululuokka koulussa Helsingissä.

6.6. 18:13 | Päivitetty 6.6. 20:28

Vieraskielisten oppilaiden keskittyminen samoihin kouluihin on johtanut tilanteeseen, jossa oppimiselle asetettuja tavoitteita voi olla vaikea saavuttaa.

Näin kokee moni Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista opettajista.

HS kysyi pääkaupunkiseudun opettajilta, millaista on opettaa luokassa, jossa suurin osa oppilaista on vieraskielisiä. Vastauksia tuli kymmeniä.

HS kertoi aiemmin, että Espoossa on jo useita kouluja, joissa voi olla yli puolet lapsista muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia.

Vieraskieliset näyttävät tilastojen mukaan keskittyvän voimakkaasti esimerkiksi Espoossa tietyille alueille. Espoossa on kuusi koulua, joissa vähintään puolet oppilaista on vieraskielisiä. Toisaalta kouluja, joissa vieraskielisiä on korkeintaan 10 prosenttia, on runsaasti.

Lue lisää: Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidin­kielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä

Asuinalueiden ja koulujen eriarvoistumisella voi olla lapsille koko heidän elämäänsä vaikuttavia syrjäyttäviä seurauksia, totesi Helsingin yliopiston kaupunki­maantieteen apulais­professori Venla Bernelius HS:n jutussa.

Kun koulun lapsista selvästi yli puolet on vieraskielisiä, alkaa se vaikuttaa lasten suomen oppimiseen ja sitä kautta kaikkeen muuhunkin opiskeluun.

Mutta minkälaista on arki luokassa, jossa vain puolet oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea? Opettajien mukaan se on samaan aikaan hienoa sekä vaikeaa ja kuormittavaa.

Tässä jutussa on siteerattu ainoastaan vastaajia, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Opettajat esiintyvät jutussa nimettöminä asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Opettajat sanovat, että vieraskielisten suuri määrä luokalla voi myös heikentää suomea äidinkielenään puhuvien kielitaitoa. On tavallista, että vieraskieliset puhuvat keskenään niin sanottua rallienglantia, luokanopettaja kuvailee.

”On lapsia, joilla ei ole edes yhtä vahvaa kieltä. Ajattelun kieli puuttuu.”

Samalla opetuksen hitaus saattaa turhauttaa suomenkielisiä. Oppilaiden väliset tasoerot voivat olla yhden ryhmän sisällä suuret.

”Jos opetan vaikka, miten Rooman valtakunta syntyi, minun pitää selittää, mitä tarkoittaa kylä ja niemimaa. Pitää artikuloida tosi selvästi ja puhua selkosuomea. Osa oppilaista turhautuu, koska pitää mennä niin matalalla tasolla”, sanoo espoolainen luokanopettaja.

Toisinaan vieraskielisten lasten opettaminen vaatii luovuutta. Opettajat joutuvat selittämään asioita kuvilla ja ohjaamaan esimerkiksi ulos tai syömään elekielellä, vastauksista ilmenee.

”Arjen ohjeet (ulos, syömään, kotiin) annan elekielellä”, kertoo eräs alakoulun opettaja.

Vantaalainen kieltenopettaja kertoo antaneensa oppilaiden kirjoittaa koevastauksia omalla äidinkielellään, vaikka se lisää työtaakkaa. Hänen mukaansa kokeissa ei voi vaatia avovastauksia suomeksi, jos oppilaalla ei ole riittävää suomen kielen taitoa.

”Minä sitten yritän löytää samankielisen oppilaan avukseni tai tutkiskelen illat pitkät nettisanakirjoja.”

Näin kuvailee espoolainen opettaja arjen haasteita luokissa, joissa vähintään puolet oppilaista on muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvia. Opettaja kertoo oppilaiden olevan ”ihania” ja sanoo suurimman osan olevan todella innokkaita oppijoita. Haasteilta ei silti vältytä.

”Kun käymme läpi kappaleita ja suomennamme niitä, joudun suomentamaan myös suomennokset. Usein suomenkielisetkään eivät ymmärrä alakoulun kirjojen sanoja suomeksi, vaan ne joudutaan selittämään kuvin. Suomenkielisten oppilaiden suomi ei kehity, kun ympärillä puhutaan tönkkösuomea. Myös opettajan on yksinkertaistettava puhettaan, jolloin kieli köyhtyy. Jos suomi ei suju, koulu ei suju.”

”Yhteistyö kotiin on usein haastavaa kun yhteistä kieltä ei ole, keskustelu tapahtuu tulkin välityksellä. Wilma-tunnuksia käyttävät lapset ja tulkkaavat asiat heille [vanhemmille] parhain päin. Milloin tähän herätään ja tehdään suuria linjamuutoksia ylempänä?”

Osaa vieraskielisistä oppilaista turhauttaa oman osaamisen puute, opettajat kuvaavat.

Eräs vastaaja kertoo omista vieraskielisistä oppilaistaan, joilla voi olla kotona erittäin tiukka kuri ja koulujen säännöt tuntuvat siihen nähden löyhiltä.

He tulevat kouluun ”pitämään hauskaa”, opettaja kirjoittaa.

Eräs opettaja kertoo myös, että ”rasismikorttia” heilutellaan herkästi.

”Jos poistan luokasta maahanmuuttajataustaisen oppilaan, joka on jatkuvasti häirinnyt tuntia ja tehnyt muiden opiskelun mahdottomaksi, kuulen varmasti kovaäänisiä rasismisyytöksiä.”

Kielipulmat ovat kuitenkin vain yksi oppimisvaikeuksia aiheuttava tekijä, ja osa vieraskielisistä menestyy koulussa hyvin, muistuttavat useat kyselyyn vastanneet opettajat.

Kouluissa ei ole pelkästään ongelmia, opettajat sanovat.

”Osa vieraskielisistä pärjää paremmin kuin kantasuomalaiset ja osa kohtalaisesti”, sanoo kuudennen luokan opettaja.

Hänen suurin huolensa kohdistuu niihin vieraskielisiin, jotka ovat ehtineet olla vain yhden vuoden valmistavalla luokalla.

Valmistava opetus on tarkoitettu 6–17-vuotiaille, jotka eivät osaa tarpeeksi suomea, jotta voisivat aloittaa perusopetuksessa. Valmistavassa opetuksessa he opiskelevat pääasiassa suomea ja tutustuvat koulumaailmaan.

Jotkut kyselyyn vastanneista opettajista muistuttavat, että pelkästään kieleen perustuvat tilastot eivät anna oikeaa kuvaa oppilaiden kielitaidosta.

”Haluaisin itse opettajana korostaa sitä, että s2-oppilaat [suomea toisena kielenä käyttävät oppilaat ] eivät ole homogeeninen [yhtenäinen] ryhmä. Osa pärjää oikein hyvin ja valitettavasti osa erittäin heikosti”, yksi opettaja sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat