Seitsemän poliisia sai syytteet Elokapinan mielenosoittajien sumuttamisesta – ”Poliisi ylitti valtuutensa”

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe on nostanut syytteet seitsemää poliisia vastaan toimista Elokapinan mielenosoituksessa Helsingissä lokakuussa 2020.

3.6. 12:12 | Päivitetty 3.6. 15:04

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe on nostanut syytteet seitsemää poliisia vastaan heidän toiminnastaan Elokapina-liikkeen Helsingissä järjestämässä mielenosoituksessa.

Poliisien saamat syytteet koskevat mielenosoituksen siirtämistä ja voimakeinojen käyttöä 3. lokakuuta 2020. Syytteitä on nostettu virkavelvollisuuden rikkomisesta ja pahoinpitelyistä, ja kumpaankin ensimmäiseen kohtaan liittyy myös yllytyssyytteitä sen mukaan, miten toimintaa käskytettiin.

Pahoinpitelyyn liittyvissä syytteissä on 16 ihmistä, joiden on katsottu saaneen päälleen paprikasumutetta.

”Kadulla istuneet mielenosoittajat eivät aiheuttaneet välitöntä vaaraa eikä siksi tuollainen voimakäyttö ollut puolustettavaa. Siksi väitän, että poliisi ylitti toimivaltuutensa”, Rappe sanoo.

Helsingin poliisin näkökulmasta tapauksen saaminen syytteisiin asti on poliisipäällikkö Lasse Aapion mukaan ”kestänyt kohtuuttoman kauan”.

Lue lisää: Helsingin poliisi käytti voimakeinoja rauhallisia mielenosoittajia vastaan, perusteli toimintaa ”mittavalla liikennehaitalla”, kiinniotetut vapautettu.

Tuoreeltaan Helsingin poliisi perusteli mielenosoituksen hajottamista liikenteen estymisen ohella sillä, että ennalta sovitusta muuttunut tilanne sitoi liikaa poliisin resursseja.

Nyt Aapio palaa siihen, että poliisin tulee vastaavissa tilanteissa ”ottaa huomioon myös yleiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyviä vaaroja, eikä pelkästään oteta konkreettisesti kantaa siihen, mitä yksittäiset henkilöt tekevät”.

”Ottaisin sen verran kantaa, että jos henkilöt vaihtavat usein paikkaa, poliisin on otettava huomioon, onko tuleva käyttäytyminen ennalta arvattavaa. Se täytyy häiriötilan aiheuttamisen lisäksi ottaa huomioon”, Aapio sanoo.

Lue lisää: Helsingin poliisi perustelee kaasusumuttimen käyttöä mielenosoittajiin: ”Heitä varoitettiin selkeästi ennen kaasun käyttämistä”.

Lokakuun 3. päivänä 2020 Elokapina-liike järjesti mielenosoituksen Helsingin keskustassa. Mielenilmaisussa haluttiin kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan ja patistella hallitusta toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Mielenosoittajat sulkivat noin kello 13 Unioninkadun kohdasta, jossa se risteää Kaisaniemenkadun kanssa. Kun poliisi alkoi ottaa mielenosoittajia kiinni, osa heistä meni istumaan Kaisaniemenkadulle noin kello 16.

Tilanteesta tuli tuoreeltaan julki Elokapina-liikkeen julkaisema video, jolla poliisit aluksi uhkaavat Kaisaniemenkadulla autokaistalla istuvia mielenosoittajia OC-kaasusumuttimilla. Mielenosoittajat pysyivät istumassa, kunnes kolme poliisia sumutti heidän päälleen kaasusumutetta.

Elokapina-liikkeen kuvaa mielenosoituksesta Helsingistä 3. lokakuuta 2020. Poliisi käytti paprikasumutetta ajoradalla istuneita mielenosoittajia vastaan.

Videolla mielenosoittajat jatkavat istumista, kun poliisit käyvät toistuvasti sumuttamassa kaasua heidän päälleen. Mielenosoittajat eivät videon perusteella näyttäneet uhanneen poliiseja.

Helsingin poliisi itse julkaisi tuoreeltaan Twitterissä viestin, jonka mukaan ”joutui hajottaman väkijoukon voimakeinoin käyttämällä kaasusumutetta”.

Nyt syytteet on siis nostettu seitsemään tilanteessa toiminutta poliisia vastaan.

Rappe ei yksilöi syytettyjä, mutta vahvistaa jo julkisuudessa olleiden tietojen mukaisesti, että kolme syytetyistä on poliiseja, jotka käyttivät sumutetta.

”Poliisi hoiti tilannetta tilanneorganisaatiossaan, jossa ylhäällä on yleisjohtaja ja alhaalla tulilinjassa [kadulla toimineet] poliisit”, Rappe kuvailee.

Koska kyse on virkarikosepäilystä, oli Rappen mukaan olennaista mutta aikaa vienyttä selvittää kunkin tason velvollisuudet.

Tilanteessa on Rappen sanoin ”määrätty poistamaan mielenosoittajia mielenosoituksesta, on toteutettu määräystä ja joku on päättänyt, että voi käyttää voimakeinoa ja joku on sitten käyttänyt sitä”.

Esitutkinnan aikana epäiltyjä oli kuusi eli syytteen sai vielä yksi poliisi lisää verrattuna esitutkintavaiheeseen.

Poliisipäällikkö Aapio ei suoraan ota kantaa kysymykseen, onko paprikasumuttimien käytöstä jo syntynyt keskustelu vaikuttanut Helsingin poliisin toimintatapoihin mielenosoituksissa.

Oikeudessa käydään Aapion mukaan keskustelu siitä, miten paljon mielenosoituksessa lokakuussa 2020 poliisilla oli muita vaihtoehtoja resurssiensa kannalta.

Tilanteessa oli Aapion mukaan ”varautumiseen liittyviä kysymyksiä” eli käytännössä kyse oli siitä, oliko poliisissa tarpeeksi työvoimaa mielenosoituksen pitkittyessä ja mutkistuessa.

”Tulee punnita, mitä keinoja poliisi käyttää, että tilanne saadaan ratkaistua, ja mikä voimakeinojen käyttö on puolustettavaa”, Aapio sanoo.

Tapaus ei ole jokapäiväinen mutta Rappen mukaan ei myöskään ainutkertainen. Poliisin voimankäyttöä on arvioitu oikeudellisesti esimerkiksi Smash Asem -mielenosoitusten yhteydessä.

Poliisin toimet mielenosoituksissa ovat Rappen mukaan kuitenkin niin vahvasti kytköksissä kuhunkin tilanteeseen, että ”on rajallista, miten niitä voi yleistää oikeusohjeeksi”.

”Tässä on tehtävä rajanvetoa mielenosoitukseen puuttumisen oikeudesta eli siitä, miten voi siirtää mielenosoitusta. On myös kaikkeen poliisin voimankäyttöön liittyvä voimankäytön puolustettavuus [ratkaistavana].”

Mielenosoitukset nauttivat Rappen mukaan ”erityistä lainsuojaa”. Siksi käsillä olevassa Elokapinan tapauksessa ei hänestä ollut sellaista haittaa, jonka perusteella poliisilla olisi ollut perusteet siirtää mielenosoittajia.

Ja siinä tapauksessa, että oikeudessa katsottaisiin, että kadulla istuminen olisi aiheuttanut kohtuutonta haittaa sivullisille, niin tulee Rappen mukaan arvioitavaksi, oliko voimankäyttö eli paprikasumutteen käyttö ollut puolustettavissa.

Syytteet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Käsittelyajankohtaa ei ole vielä päätetty.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat