Jalkakäytäville pysäköivät ruokalähetit repivät helsinkiläisten hermoja – ”Pakko”, sanoo kasan parkkisakkoja kerännyt Kwame

Ruokalähetit tukkivat keskustan jalkakäytäviä. Kaupungin liikenne- ja katu­suunnittelu­päällikkö sanoo, ettei ongelmaan ole nopeaa ratkaisua. Hän kehottaa lähettejä käyttämään auton sijaan muita kulkuneuvoja.

Ruuan tilaamisesta kotiin on tullut monelle arkea. Ruokakuljetuksiin erikoistuneista alustayhtiöistä Foodorasta ja Woltista kerrotaan, että ne tekevät pääkaupunkiseudulla yhteistyötä tuhansien lähettien kanssa.

28.6. 2:00 | Päivitetty 28.6. 9:08

Henkilöauto pysähtyy toisen auton perään jalkakäytävälle Yrjönkadulla Helsingin ydinkeskustassa. Kuljettaja jättää parkkivalot päälle ja ikkunan raolleen. Hän kantaa kassia, jossa lukee Wolt.

Pysäköijä on Ghanasta kotoisin oleva Kwame, joka kertoo olevansa noutamassa asiakkaan ruokatilausta kauppakeskus Forumista.

”Ei ole parkkipaikkoja”, hän perustelee pysäköintiä jalkakäytävälle.

Kwame haluaa esiintyä vain etunimellään, koska pelkää, että pysäköint­iongelmasta puhuminen aiheuttaa vaikeuksia. Hän kertoo saaneensa pysäköinnin­tarkastajilta jo useita huomautuksia.

”Yhden kuukauden aikana sain kolme pysäköintivirhemaksua.”

Perustelut eivät ole pelastaneet maksuilta. Kwamen mielestä Helsingin keskustassa on liian vähän pysäköintitilaa, ja ruoan noutaminen ravintoloista vie yleensä vain muutaman minuutin.

Autolla liikkuvalle lähetille pahimpia paikkoja ovat Forumin ympäristön lisäksi Kaivokatu ja Kampin kauppakeskus, Kwame sanoo.

”Kun parkkipaikkoja ei ole, on pakko pysäköidä jalka­käytävälle ja yrittää olla tukkimatta koko tietä.”

Kwameksi esittäytynyt ruokalähetti harmittelee, ettei lyhytaikaisia parkkipaikkoja ole riittävästi Helsingin keskustassa.

Ongelma on tuttu ruokakuljetuksiin erikoistuneissa alustayhtiöissä Foodorassa ja Woltissa. Aiheesta tulee palautetta paitsi asiakkailta myös läheteiltä. Asiakkaita sapettavat jalkakäytäviä ja pyöräteitä tukkivat autot. Lähettejä harmittaa pysäköinti­paikkojen puute.

Woltin Suomen-maajohtajan Henrik Pankakosken mielestä ydinongelma on se, että kaupunki­suunnittelussa ei ole osattu ennakoida erilaisten verkkokaupan kuljetusten ja lähetti­palvelujen yleistymistä.

”Palvelusektori kasvaa koko ajan, ja se tarkoittaa, että lähettejä on liikkeellä enemmän ja enemmän”, sanoo myös Foodoran operatiivinen johtaja Lauri Syvänen.

”On tärkeää, että esimerkiksi kaupunki­suunnittelussa otettaisiin huomioon muuttuva yhteiskunta. Se voisi tarkoittaa, että kaupungissa on riittävästi lyhytaikaisia parkkipaikkoja.”

Pankakosken ja Syväsen mukaan ratkaisuja on pyritty etsimään myös kauppa­keskusten kanssa ja osassa kauppa­keskuksista on varattu läheteille pysäköintitilaa tilausten noutoa varten.

”Yritämme ratkaista ongelman niin, että voimme tuottaa näitä palveluja ja samalla aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä”, Pankakoski sanoo.

Molemmista yhtiöistä kerrotaan, että ne tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa kaupunkien edustajien kanssa.

”On tärkeää, että esimerkiksi kaupunki­suunnittelussa otettaisiin huomioon muuttuva yhteiskunta.”

Helsingin liikenne- ja katu­suunnittelu­päällikkö Reetta Putkonen myöntää, että kaupungilla on haasteita pysyä yhteiskunnan kehityksessä mukana.

”Haluamme elää ajassa ja vastata alustatalouden tarpeisiin, mutta alustatalouden vauhti on kovempi kuin kaupungin kyky uudistaa katuympäristöä.”

Putkosen mukaan lähettipalvelut on huomioitu kaupungin uudessa pysäköinti­politiikassa, jonka kaupunki­ympäristö­lauta­kunta hyväksyi osaltaan toukokuussa.

”Pysäköintipolitiikassa olemme nostaneet esiin sen, kuinka tehokkaassa ja hyödyllisessä käytössä jalkakäytävän reunakiven viereinen tila ajoradalla on. Sen käyttöä voidaan tehostaa niin, että pystymme tarjoamaan lähettien tarvitsemaa tilaa.”

Linjaukset odottavat vielä kaupungin­hallituksen käsittelyä.

Toisaalta uuden pysäköinti­politiikan hyväksyminen ei vielä muuta käytännön järjestelyjä katuverkossa, vaan sillä kaupunki vasta ilmaisee halunsa tehostaa katujen käyttöä, Putkonen muistuttaa.

Wolt-lähetti liikkui Helsingin keskustassa yksipyöräisellä tasapainoskootterilla.

Voitaisiinko Helsingissä lisätä lyhytaikaisen pysäköinnin paikkoja?

”Se on yksi tavoite, että teemme enemmän lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja nimenomaan jakeluun, huoltoon ja saatto­liikenteeseen”, Putkonen sanoo.

Hänen mukaansa Helsinki on ottanut liikenne­suunnitelmiinsa yhä enemmän myös niin sanottuja huoltotaskuja, joita jakeluautot voivat käyttää. Tavaroiden lastaus- ja purkupaikkoja on esimerkiksi uudistetulla Hämeentiellä.

Tähänkin tosin liittyy ongelma. Huoltotaskut on tarkoitettu jakeluliikenteelle, jollaiseksi ruokalähettejä ei ole luokiteltu, sanoo Helsingin liikenne­valvonta­toiminnon johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

Jalkakäytävälle, pyöräkaistalle tai pyörätielle pysäköinti on poliisin mukaan ehdoton ei.

”Pientä käsin kuljetettavaa pakettia ei katsota sellaiseksi, että esimerkiksi jalkakäytävälle voisi pysähtyä missään tilanteessa. Pitää olla niin iso tai painava paketti, ettei sitä pysty kantamaan”, Pasterstein sanoo.

Putkonen toivoisi, että lähetit käyttäisivät muita liikkumismuotoja kuin autoja.

”Kun he operoivat tiiviissä kantakaupungissa, jossa etäisyydet ovat melko lyhyitä, myös heidän omaksi parhaakseen olisi se, että käytettäisiin mahdollisimman vähän tilaa vieviä kulkuneuvoja.”

Ruokalähetti Jay Patek käyttää mieluiten sähköpotkulautaa, koska se on helpompi pysäköidä kuin auto.

Ruokareppuja selässään kantavat lähetit risteilevät jalankulkijoiden seassa Isolla Roobertinkadulla, jonka varrella on useita ravintoloita.

Intialainen lähetti Jay Patek on tullut noutamaan tilausta patonkipaikasta Kalevankadulle noin kilometrin päähän. Hän sanoo käyttävänsä hyvällä säällä sähkö­potkulautaa ja huonolla säällä autoa.

”Sähköpotkulauta on kätevä keskustassa, mutta riskaabeli ison laukun kanssa.”

Patek käyttää silti mieluummin sähkö­potku­lautaa kuin autoa, jolle on hänenkin mukaansa vaikea löytää lyhytaikaista maksutonta parkkipaikkaa.

Ruokalähetti Waqas Zafar toimittaa tilaukset sähköpolkupyörällä, joka on hänestä ketterä kaupungissa.

Pian toista tilausta tulee hakemaan pakistanilainen Waqas Zafar. Hän sukkuloi sähkö­polkupyörällä.

Suomalaista ajokorttia Zafarilla ei ole, eikä hän autoa edes kaipaa: toimitusmatkat ovat yleensä lyhyitä, puolesta kilometristä kilometriin. Nyt hän on viemässä täytetyn patongin Sepänkadulle.

”Jos ajaisin autolla, mihin pysäköisin? Pitäisi pysäköidä jonnekin 300 metrin päähän. Se veisi liikaa aikaa”, Zafar sanoo.

Lue lisää: Hämeen­tien pyörä­tiet ovat täyttyneet autoista, vaikka pysäyttämiselle ei ole perusteita – nyt poliisi puuttuu tilanteeseen

Lue lisää: Espoolaisessa korttelissa on kirjoitettu vuodessa hulppeat 2 160 parkkisakkoa

Lue lisää: Uudistetun Hämeentien kiiteltyä pyörätietä vaivaa ongelma, joka tekee sujuvasta etenemisestä mahdotonta – ”Maan tapa ja hiljaisesti hyväksyttyä”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat