Lakkauttaako Espoo lisää kouluja vai ei? – Valtuustossa käytiin kovaa vääntöä yli 100 miljoonan euron sopeutus­ohjelmasta

Valtuutetut puhuivat pitkään koulujen ja kirjastojen tulevaisuudesta, kiinteistöjen myynnistä sekä joukkoliikenteen ja kotihoidontuen Espoo-lisän säästöistä.

Valtuustossa keskusteltiin muun muassa Espoon tavoitteesta säästää joukkoliikenteestä.

14.6. 13:05

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn tuottavuus- ja sopeutusohjelman. Ohjelman tavoitteena on tasapainottaa kaupungin taloutta 116 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 mennessä.

Ohjelmasta saatiin neuvottelutulos kokoomuksen, Rkp:n, Sdp:n, perussuomalaisten ja Liike Nytin kesken touko–kesäkuun vaihteessa. Vuonna 2020 päätetyn alkuperäisen tuottavuus- ja sopeutusohjelman päivitettyä versiota eivät hyväksyneet vihreät, vasemmistoliitto, keskusta ja kristillisdemokraatit.

neuvotteluista pois lähteneet puolueet pelkäsivät, että säästötavoite tarkoittaa väistämättä uusien koulujen ja lähikirjastojen lakkauttamista.

Kristillisdemokraateille kynnyskysymys oli päätös rajata kotona hoidetuista lapsista maksettava Espoo-lisä puolitoistavuotiaisiin lapsiin. Samalla päätettiin, että lisää voidaan maksaa pienemmälle sisarukselle, vaikka vanhempi sisarus osallistuisikin varhaiskasvatukseen.

Espoon tavoitteena on saada etenkin vieraskielisiä lapsia varhaiskasvatukseen kotihoidosta, niin että lapset oppisivat suomea.

”Espoo-lisän pienentäminen on perusteltu säästökohde. Haluammeko kannustaa pienituloista vanhempaa jäämään kotiin sen sijaan, että hän tekisi yhteiskunnalle arvokasta työtä?” Isto Havu (kok) kysyi.

Vasemmistoliitto ja vihreät arvostelivat kaupungin kiinteistöjen myyntiä. Ne ihmettelivät, miten kiinteistöjen myyntitulotavoite on edelleen alunperin asetettu 300–500 miljoonaa euroa, vaikka Espoon sairaala jo myytiin.

Ohjelman hyväksyneet puolueet korostivat, että ohjelmassa ei ole mainintaa lakkautettavista kouluista eikä kirjastoista.

”On edesvastuutonta jakaa kuntalaisille tietoa, että ohjelmaan liittyy tiettyjen koulujen lakkauttamisia”, neuvotteluita vetänyt Markku Markkula (kok) sanoi.

Hänen mukaansa ohjelmassa korostetaan, että koulujen tulevaisuutta pohdittaessa otetaan erityisesti huomioon koulualueen väestölisäykset.

”Vihreät on antanut kuvan, jossa sopimuksessa mukana olevia on syytetty koulujen lakkauttamisesta. Koululeikkaukset oli sovittu jo edellisissä talousneuvotteluissa ja niistä jo pääosa on tehty”, Henna Kajava (ps) sanoi.

Markku Sistosen (sd) mukaan Espoon on pakko hillitä kasvua, muuten rahat eivät riitä tulevaisuudessa palveluihin.

”Vastuunkantajat ovat vähissä. Olen pettynyt, että yksi toisensa jälkeen luikki pois neuvotteluista Eiväthän kaikki päätökset ole meidänkään ryhmälle helppoja olleet”, Sistonen (sd) sanoi.

Inka Hopsun (vihr) mukaan vihreät jakaa suuren tavoitteen talouden tasapainottamisesta. Koulujen ja kirjastojen tulevaisuuden lisäksi vihreitä huolestutti 500–600 henkilötyövuoden vähennys kaupungin työntekijämäärässä nykyiseen henkilöstön kasvutahtiin verrattuna.

”Kun elämä notkahtaa, on tärkeää, miten hyvinvointivaltio ottaa kiinni. Se on kannattavaa sijoittamista. Opetuspuolelta ei voi säästää, se lisää pahoinvointia”, Tiina Ahlfors (vas) sanoi.

Myös joukkoliikenteelle asetetusta neljän miljoonan euron säästötavoitteesta puhuttiin.

Tiina Elon (vihr) mukaan joukkoliikenteestä leikkaaminen heikentää palvelua tai tarkoittaa lippujen hinnan nousua. Jouni J. Särkijärven(kok) mukaan ei ole järkevää ylläpitää joukkoliikennettä matkaosuuksilla, joilla sitä ei käytetä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat