Kuudessa espoolais­koulussa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä – näin valtuutetut pysäyttäisivät huolestuttavan kehityksen

Joka viides espoolainen on jo nyt vieraskielinen ja nuoremmista ikäluokista vielä suurempi osuus. Espoon valtuusto pohti, miten kotoutumista voitaisiin parhaiten edistää.

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarno Limnéll tammikuussa 2022.

15.6. 10:49 | Päivitetty 15.6. 11:06

Espoon kaupunginvaltuuston uusi puheenjohtaja Jarno Limnéll (kok) sanoi, että Volvoa ajavana kolmen lapsen isänä ja koiranomistajana hän edustaa stereotyyppi-espoolaista.

Limnéll korosti, että kaikkien ei tarvitse olla stereotyyppi-espoolaisia, vaan jokainen Espoossa asuva on espoolainen ja Espoo kuuluu kaikille.

Limnellin aloituspuhe sopikin maanantain valtuustossa keskustelua herättäneeseen teemaan: valtuuston hyväksymään Espoon uuteen kotouttamisohjelmaan.

Joka viides espoolainen on vieraskielinen ja mitä nuoremmista espoolaisista puhutaan, sitä suurempi on osuus.

Jo nyt Espoossa on nähtävissä alueiden eriytymiskehitystä. Kuudessa Espoon koulussa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä, kun suuressa osassa kouluja vieraskielisiä on vain pieni osa oppilaista.

Valtuustossa keskusteltiin, että vieraskielisten lasten suomen kielen taitoon vaikuttaa myös heidän vanhempiensa huono suomen taito.

”Jos et osaa suomea, se on liukumäki syrjäytymiseen ja jengiytymiseen. Miksi emme panosta siihen enemmän kuin nyt ja myös vanhempien suomen kieleen”, kysyi koulumaailmassa työuransa tehnyt Martti Hällström (sd).

Hällströmin mukaan tulkkeja pitäisi kouluttaa koulumaailman termeihin. Nyt hänen mukaansa ongelma on usein se, että huonosti suomea osaavat vanhemmat eivät ota apua vastaan, koska ymmärtävät tulkkauksessa väärin vaikka koulun erityisopetuksen merkityksen.

Kotoutumisohjelmasta poistettiin Hannele Kerolan (sd) esityksestä maininta erilaistumisindeksistä. Indeksi mittaisi, kuinka suuren osan alakoululaisista tulisi siirtyä toiseen alakouluun, jotta vieraskieliset jakautuisivat tasaisesti eri yksiköihin.

Kerolan mielestä kouluille tarvitaan ennemminkin lupaus lisäresursseista ja pienemmistä luokkaryhmistä.

”Päiväkotien ja koulujen eriytyminen johtuu nimenomaan asuinalueiden eriytymisestä, kasvavista elintasoeroista ja huono-osaisuuden keskittymisestä. Espoossa sosiaalisen asuntotuotannon tonttien on annettu kasaantua tietyille alueille.”

Johanna Värmälä (sd) teki toivomusaloitteen, että Espoon kaupungin vieraskielisten työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua suomen kielen koulutukseen parannetaan.

Värmälän toinen toivomus oli, että maahanmuuttajien opiskelussa edistetään oppisopimuskoulutusta.

Arja Juvonen (ps) kertoi, että sosiaali- ja terveysalalla kollegat joutuvat usein oman työnsä ohessa opettamaan suomea vieraskieliselle työkaverille. Juvosen mukaan mentorijärjestelmä olisi mielekäs ja kielenopettajina toimivia työntekijöitä pitäisi palkita.

Simo Grönroosin (ps) mielestä Espoon pitäisi vain tunnustaa, että toimiva kotoutus ei onnistu nykyisellä väestönkasvulla.

”Kotoutumisen pitää olla ennen kaikkea maahanmuuttajien itsensä vastuulla.”

Inka Hopsun (vihr) mukaan Suomella ei ole varaa tukkia reittejä maahanmuuttajilta, koska työvoimapula vaivaa monia aloja. Samalla ikäihmisten määrä kasvaa.

Mia Nores (kok) esitti, että maahanmuuttajien opinto- ja työnohjausta tehtäisiin asiakaslähtöisesti ja vältettäisiin sukupuolittuneisuutta. Maahanmuuttajamiehet työllistyvät nykyisin naisia paremmin.

Adwoa Brewu (kd) mielestä maahanmuuttajia syytetään työttömyydestä, vaikka syy ei ole usein heissä, että he eivät saa koulutusta vastaavaa työtä. Hän esitti, että Espoo tukisi vieraskielisten yrittäjyyttä järjestämällä kilpailutuksia myös englanniksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat