Apulais­pormestari ehdottaa Helsingille omia peli­sääntöjä – haluaa pää­kaupungille isomman veropotin ja vapaamman alkoholi­politiikan

Apulaispormestari Daniel Sazonov vastaa Annika Saarikon ehdotukseen erillis­talous­alueiden perustamisesta Suomeen.

Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov (kok) työhuoneessaan Helsingin kaupungintalolla.

17.6. 8:39

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialasta vastaava apulaispormestari Daniel Sazonov (kok) esittää pääkaupunkiseudun erityisvyöhykkeen perustamista.

Hänen mukaansa se vauhdittaisi koko Suomen menestystä. Ajatuksen taustalla on keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon kesäkuun alun puoluekokouksessa tekemä ehdotus erityistalousalueiden perustamisesta Suomeen.

Saarikon mukaan tarkoitus olisi esimerkiksi verohelpotusten avulla tasoittaa alueellisia eroja ja kannustaa investointeihin heikommin kehittyville alueille.

Lue lisää: Keskustan Annika Saarikko ehdottaa Suomeen erityis­talousalueita, jotka voisivat saada vero­helpotuksia – Kokoomuksesta ja vasemmisto­liitosta heti tyrmäys

Sazonovin mielestä ajatusta erityistalousalueista ei pitäisi lähestyä aluepoliittisesta näkökulmasta vaan siitä, missä erityisratkaisut voisivat hyödyttää eniten koko maata.

”Silloin vastaus on, että nimenomaan pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin erityisvyöhyke.”

Mitä erityisvyöhyke tarkoittaisi käytännössä?

Yksi olennainen osa on työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen ja ulkomaisten osaajien ja yritysten houkuttelu, Sazonov sanoo.

”Jos mietitään, minne Suomessa todennäköisimmin sijoittuu globaalien tai eurooppalaisten yhtiöiden pohjoismaiset pääkonttorit, kyllä se on pääkaupunkiseutu. Käymme kisaa Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa.”

Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun ei pitäisikään kilpailla Tampereen, Turun tai jonkin muun suomalaisen kaupungin vaan ulkomaisten pääkaupunkien kanssa.

Suomalaisessa järjestelmässä on kuitenkin yhä esteitä, jotka hidastavat ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja tuloa pääkaupunkiseudulle, Sazonov sanoo.

”Työvoiman tarvehankinnasta voitaisiin tällaisessa järjestelyssä pääkaupunkiseudun osalta kokonaan luopua.”

Sazonovin mielestä työlupiin liittyvä päätöksenteko voitaisiin siirtää esimerkiksi alueelliselle työvoimaviranomaiselle, jotta lupakäsittelyyn saataisiin vauhtia.

”Maahanmuuttovirasto ei ole kyennyt pääsemään riittävän nopeaan prosessiin tässä. Meillä voisi olla sellainen ratkaisu, että jos on pääkaupunkiseudulla työpaikka, työluvan saa muutamassa viikossa.”

Toinen Sazonovin ehdotus koskee normien purkua ja elinkeinovapautta. Hän ottaa esimerkiksi alkoholipolitiikan.

”Yksi kysymys liittyy siihen, millaiset ulosmyyntioikeudet ravintoloilla on ja miten ravintoloiden aukioloaikoja säännellään. Onko jokin pakottava tarve sulkea ravintola tiettyyn aikaan?”

Sazonov pohtii myös rakentamisen lupasääntelyn helpottamista ja lupien käsittelyaikatakuuta.

”Jos ei saa kielteistä päätöstä asetetussa käsittelyajassa, se tarkoittaisi automaattisesti myönteistä päätöstä.”

Kolmanneksi Sazonov ehdottaa, että Helsingin seudun kaupungit saisivat pitää huomattavasti aiottua suuremman osan alueellaan syntyvästä yhteisöverotuotosta, jotta niiden resurssit riittävät kasvua tukeviin investointeihin.

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksamaa tuloveroa.

”Ensi vuodesta kunnille ja kaupungeille jää noin neljäsosa niiden alueella kertyvästä yhteisöverotuotosta. Sen pitäisi olla vähintään tuplat. Se mahdollistaisi riittävän joukkoliikenne- ja infrainvestointien rahoituksen ja sitouttaisi meitä tekemään niitä.”

Sazonovin mukaan tämä vahvistaisi kaupunkien omaa liikkumavaraa ja vähentäisi tarvetta valtion tukeen monille erillisille hankkeille.

Neljäntenä Sazonov kaipaa muutoksia, joilla muun muassa ehkäistään sosiaalista eriytymistä. Hänestä tämä vaatisi leikkauksia myös sosiaaliturvaan: esimerkiksi kotihoidon tuen sisarkorotuksesta tulisi luopua.

”Se toimii liian usein vieraskielisten lasten ja äitien loukkuna, mikä aiheuttaa sen, että vasta esikouluikäisenä tullaan kasvatusjärjestelmän piiriin. Muutos toisi kaikki, erityisesti vieraskieliset lapset varhaiskasvatuksen piiriin.”

Hänestä kaupunkien tehtävänä voisi olla vaikkapa kaksivuotisen esiopetuksen tarjoaminen.

Helppoa erityisalueen pystyttäminen ei ole. Se vaatii valtiolta isoja lainsäädännöllisiä muutoksia. Käytännössä kyse on siitä, että tietyllä alueella olisi oikeus poiketa laista.

”Koska poliittisista suhdanteista tai muista syistä ratkaisuihin ei kyetä koko Suomen tasolla, voitaisiin aloittaa pääkaupunkiseudun erityisvyöhykkeestä ja katsoa, miten esimerkiksi työvoiman tarveharkinnasta luopuminen tai käsittelyaikatakuu toimii.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat