Vähä-Meilahden huvila-alueella on virinnyt tahto rakentaa useita uusia asuinrakennuksia suojeltuun, historialliseen miljööseen. Alueella jo asuvista perhekunnista kuusi on hakenut Helsingin kaupungilta poikkeamista asemakaavasta rakentaakseen kuusi uutta asuinrakennusta.
Perhekuntien yhteisellä hakemuksella haettiin mahdollisuutta rakentaa naapurustoon enintään kaksikerroksisia ja enintään kahden asunnon taloja.
Kesäkuun puolivälissä kaupunki kuitenkin hylkäsi hakemuksen.
Erityislaatuisen tapauksesta tekee se, että uudet talot olisivat hakemuksen mukaan olleet enintään 283-neliöisiä.
Neliömäärä on sama kuin näyttelijä Pihla Viitalan vanhempien jo aiemmin saamassa vastaavassa poikkeamispäätöksessä. Valmiiseen taloon muutti Pihla Viitala.
Huvila-alueen uudesta asemakaavasta ja Viitaloiden talon poikkeamispäätöksestä on juuri saatu käsiteltyä kaksi erillistä oikeusprosessia. Kummassakin asukkaat olivat käynnistämässä oikeustoimia Helsingin apulaispormestaria Anni Sinnemäkeä (vihr) vastaan.
Anni Sinnemäki
Nyt hylätyn poikkeamishakemuksen tekijöitä ovat samat naapurit, jotka olivat käynnistämässä oikeusprosesseja.
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) asti eteni syytös, että Viitalat olisivat saaneet kaupungilta poikkeamispäätöksen, koska Pihla Viitalalla olisi läheiset välit kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariin Sinnemäkeen. KHO totesi tuomiossaan, ettei Sinnemäki ollut esteellinen tapauksessa.
Epäily liian läheisistä väleistä päätyi myös virkarikostutkintaan. Rikosprosessissa syyttäjä lopulta päätti, ettei Sinnemäen esteellisyydestä ollut näyttöä.
Tilanne Meilahden huvila-alueella ei ole rauhoittunut. Uudessa poikkeamishakemuksessa käytetään Viitaloiden uutta asuintaloa yhtenä perusteluna sille, miksi vastaava rakennusoikeus pitäisi myöntää naapureillekin.
Kaupunki perustelee rakentamisen tyrmäämistä sillä, että haetun laajuinen täydennysrakentaminen kaksinkertaistaisi arvokkaan huvila-alueen sallitun uudisrakentamisen määrän.
Alueen uusi asemakaava tuli voimaan lokakuussa sen jälkeen, kun KHO oli hylännyt siitä tehdyt valitukset. Kaupungin asemakaavapäällikkö Marja Piimies sanoo, että jos näin merkittävää täydennysrakentamista hyväksyttäisiin huvila-alueelle, se tarkoittaisi alueen kaavoittamista uudelleen.
”Päätös ei tukisi alueen suojelutavoitteita. Alueelle jouduttaisiin käytännössä tekemään uusi täydennysrakentamiskaava”, Piimies sanoo.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävälle suojelualueelle ei siis viranomaisten mukaan tule rakentaa kuutta uutta taloa.
Kielteinen viesti on selvä kaupungin sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) ja Helsingin kaupunginmuseon lausunnoissa.
Kuuden yhteensä yli 1 200-kerrosneliömetrisen talon rakentaminen olisi ely-keskuksen mukaan ”mittavaa herkällä alueella”.
”Asemakaavan tavoitteena ei ole ollut mahdollistaa mittavaa uudisrakentamista alueella”, kaupunginmuseo lausui.
Asukkaiden poikkeamishakemuksen hylkäsi kaupunkiympäristölautakunta. Siis vastaava päätöselin, joka vuonna 2016 oli myöntänyt poikkeamisen asemakaavasta Viitaloiden uudisrakennusta varten.
Lautakunnan kokousta johti nyt varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok). Poikkeamishakemuksesta ei hänen mukaansa käyty laajaa keskustelua. Lautakuntaa varsinaisesti johtava Sinnemäki ei Rautavan mukaan ollut paikalla päätöstä tehtäessä.
”Asia oli selvä, poikkeamista ei voida myöntää, ja sille oli monta merkittävää perustelua. Ei tämä herättänyt muita tunteita kuin että samalla alueella liikuttiin [kuin Viitaloiden tapauksessa]”, Rautava sanoo.
Rautavan mukaan vaikutti siltä, ettei hakemusta ollut tehty ”kovin tosissaan”.
Tapauksen asiakirjoista ilmenee, että poikkeamishakemuksen on tehnyt muiden perhekuntien valtuuttamana yksi huvila-alueen asukkaista.
Poikkeamista haki arkkitehti Hanna Lehtiniemi. Hän työskentelee Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla projektinjohtajana mutta eri yksikössä kuin missä Vähä-Meilahtea koskevat päätökset on tehty.
Lehtiniemi sanoo edustaneensa muita perhekuntia arkkitehdin pätevyytensä vuoksi.
”Mutta kyllä tässä ovat hakijoina kaikki, poikkeamista haki kuusi eri palstaa”, Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi korostaa, että ”ainoa motivaatio on ollut halu rakentaa, ja ainoa tapa on jättää poikkeamishakemus”, koska viime syksynä voimaan tulleessa asemakaavassa heille ei annettu mahdollisuutta uudisrakennuksiin.
Se, että hakemukset ovat olleet käytännössä identtisiä Viitaloiden talon kanssa, johtuu Lehtiniemen mukaan prosessin vaiheesta. Hän sanoo, että poikkeamismenettelyssä vasta sovitaan rakentamisen määrä ja että yksityiskohtaiset suunnitelmat syntyvät rakennusvalvonnan kanssa.
Lehtiniemi oli yksi Sinnemäen esteellisyysepäilystä KHO:een valittaneista asukkaista. Hallinto-oikeusprosessi oli hänestä tarpeen, koska luottamus puolueettomuuteen vaarantui kaavanteossa ja koska yhdenvertaisuus ei toteutunut.
Myös poikkeamishakemuksessa vedotaan yhdenvertaisuuteen. Kaikkia vuokra-alueiden haltijoita ei hakijoiden mukaan ole kohdeltu tasapuolisesti.
Miksi lupa siis myönnettiin Viitaloiden tapauksessa, kun sitä ei nyt myönnetä muille hakijoille?
Aiemmin myönnettyjen poikkeamisten edellytykset on Piimiehen mukaan arvioitu tapauskohtaisesti. Alueella on aiemmin tehty joitakin poikkeamispäätöksiä Viitaloiden saaman lisäksi, myös joillekin nyt kyseessä olevista vuokra-aloista.
Viitaloiden saama poikkeamispäätös on kuitenkin todella poikkeuksellinen. Näin arvioi yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie Aalto-yliopistosta.
Kimmo Lapintie
Lapintie on HS:n pyynnöstä jo aiemmin perehtynyt Viitaloiden saamaan poikkeamispäätökseen sekä nyt naapureiden saamaan hylkäävään päätökseen.
Ensiksi on Lapintien mukaan muistettava, että lupahakemusten tekeminen on sallittua ja osa toimivaa demokratiaa. Hän sanoo ymmärtävänsä, jos uuden hakemuksen tekijät olisivat halunneet testata, miten kaupunki käsittelee tapausta.
Kaupungin perustelut hylätä uusi poikkeamishakemus ovat Lapintien mukaan pätevät ja perustuvat asemakaavoitukseen ja sitä ohjaavaan lainsäädäntöön. Asemakaava määrää, miten kullekin alueelle rakennetaan.
Siksi Lapintie arvostelee terävästi kaupunkia Viitaloille myönnetystä poikkeamisesta.
”Jos on ollut mahdollista tehdä aiempi päätös, joka poikkeaa näin radikaalisti alueen suunnitteluperiaatteista, se kyseenalaistaa asemakaavan rakentamisen ohjenuorana. Tämä minua huolettaa”, Lapintie sanoo.
Kaupungin päätösten pitäisi Lapintien mukaan olla yleistettävissä. Elleivät ne ole, voi seurata nyt Vähä-Meilahdessa käynnissä olevan tilanteen kaltaisia ongelmia.
””Edellinen päätös oli erikoinen, koska se oli niin vahvasti kaavaa ja sen tavoitteita vastaan.”
Lapintie pitää Lehtiniemen ja muiden hakijoiden poikkeamishakemusta ”ovelana juttuna”. Heidän hakemuksensa peilaa Lapintien mielestä samoja perusteluja kuin Viitaloiden hakemuksessa oli.
”On hyvin käyty läpi perustelut, joita on ollut aiemmalla hakijalla, ja perustelut, joita kaupunki on käyttänyt, kun se on tehnyt aiemman poikkeamispäätöksen”, Lapintie sanoo.
Kaupungin aiemmat Viitaloiden tilanteessa esittämät perustelut olivat Lapintien mukaan ”hyvin köykäiset”. Uudella hakemuksella taas ”pakotetaan kaupunki puhumaan itseään vastaan”.
”Kaupungin perustelut uudessa päätöksessä ovat selkeät, ja edellinen päätös oli erikoinen, koska se oli niin vahvasti kaavaa ja sen tavoitteita vastaan”, Lapintie sanoo.
Vähä-Meilahtea koskevassa vyyhdissä on Lapintien mukaan ainekset siihen, että joudutaan arvioimaan, mitä seuraa päätöksistä, joissa yhdenvertaisuus eri hakijoiden kesken kyseenalaistuu.
Asukkaiden tarve rakentaa lisätilaa ei ole hakemuksen tehneen Lehtiniemen mukaan kadonnut. Hänen mukaansa naapureiden kesken ei ole vielä keskusteltu, mitä seuraavaksi tehdään.
”Omalta osaltani varmaankin käynnistän toisen lupaprosessin. Se on tapa saada rakentamista läpi.”