Helsinki voi joutua korvaamaan jopa työntekijöidensä pikavippien korkoja, sanovat oikeustieteilijät – Tällaisia ovat laajan palkkakaaoksen seuraukset

Tosiasiallisten vahinkojen korvaamisen lisäksi JHL:n puheenjohtaja vaatii työtekijöille korvausta henkisestä kärsimyksestä ja unettomista öistä.

Vantaa ja Helsinki ovat molemmat epäonnistuneet maksamaan palkkaa ajallaan.

28.6. 9:25

Helsingin ja Vantaan kaupungeilla on ollut huhtikuusta alkaen ongelmia palkanmaksussa.

Helsingin palkanmaksu siirtyi huhtikuun alussa Sarastia-tietojärjestelmään. Vantaalla puolestaan sosiaali- ja terveystoimen palkanmaksu siirtyi Husin liikelaitoksen Hus Asvian piiriin. Helsingissä ongelmia on ollut jonkin verran jo ennen siirtymää, mutta kummankin kaupungin palkanmaksu on takunnut erityisesti muutoksen jäljiltä.

Virheitä on ollut eri tasoisia: lisien tai korvausten puuttumista, lomapäivien virhemerkintöjä ja vääriä veroprosentteja. Myös kokonaisia palkkoja on puuttunut, joissakin tapauksissa usealta kuukaudelta.

HS:n haastattelemat työntekijät sekä Vantaalta että Helsingistä ovat kertoneet, että erityisen ikävää tilanteessa on ollut, että tietoa palkkaongelmista on tullut huonosti. Kun sitten on yrittänyt saada yhteyttä palkanlaskentaan, vastauksia ei ole tippunut.

Tilannetta kuvaa hyvin se, että kesäkuun puolivälissä Helsingin palkanmaksussa oli yli 10 000 lukematonta sähköpostia.

Lue lisää: Helsingin palkanmaksu on täydessä kaaoksessa – Tilannekatsaus paljasti mittakaavan

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta näkee tilanteessa sopimusrikkomuksen monelta kantilta. Työnantaja rikkoo sopimusta paitsi olemalla maksamatta palkkaa, myös huonolla tiedotuksella.

”Työnantajan pitää kertoa, milloin hän maksaa palkan sekä syy, miksei ole pystytty maksamaan. Aina sopimuskumppanin pitää informoida toista osapuolta, jos ei pysty toteuttamaan velvollisuuttaan.”

Myös oikeustieteen tohtori Niklas Bruun toteaa, että huolellinen tiedottaminen kuuluu lojaalisuusvelvollisuuteen.

”Siinä vaiheessa, kun huomataan, että ongelma onkin vähän laajempi, työnantajan pitäisi perustaa jokin informaatiopiste tai vastaava. Näin isolla toimijalla kuin kaupungilla pitäisi olla sopimus järjestelmän toimittajan kanssa, että jos tulee vaikeuksia, tiedottamisesta huolehditaan.”

Vantaan Tehyn pääluottamusmies Kirsi Mäkilaine vahvistaa, että tiedottaminen on ollut ”hyvinkin puutteellista”. Jos ongelmista olisi tiedotettu etukäteen ja oikea-aikaisesti, asiakaspalvelu ei välttämättä olisi ruuhkautunut näin pahasti.

Työntekijä on oikeutettu viivästyskorkoon, jos palkanmaksu on myöhässä. Moni on kertonut, että viivästyskorko on niin pieni, ettei se paljon lohduta. Jos esimerkiksi 2000 euron summa myöhästyy viikon, viivästyskorko on 2,7 euroa. Jos samaa summaa joutuu odottamaan kokonaisen kuukauden, viivästyskorkoa saa 11,7 euroa.

HS:n tiedossa on, että työntekijöitä on joutunut myös velkaantumaan tilanteen takia. Pääluottamusmiesten mukaan myös pikavippiä on otettu. Seppo Koskisen mukaan työnantaja on tästä vahingonkorvausvastuussa.

”Jos palkattomuudesta aiheutuu vahinkoa, kyllähän tämän aiheuttaja on korvausvastuussa. Lainasta aiheutuu kuitenkin kuluja ja haittaa”, Koskinen toteaa.

”Jos pystytään vaikkapa osoittamaan, että vuokran maksamiseksi on pitänyt ottaa pikavippi, kyllä niistä koroista voidaan vaatia vahingonkorvausta.”

Bruun vahvistaa, että tilanteesta aiheutuvat suorat vahingot ja kustannukset menevät työnantajan vahingonkorvauksen piiriin. Myös lainan korkojen maksut kuuluvat tähän.

”Onhan se nyt selvä, että jos palkka myöhästyy kolme kuukautta, ihminen joutuu järjestelemään raha-asioitaan ja kyllä työnantajalla on siinä vastuu”, Bruun sanoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Stefan Loman sanoo, että ammattiliitto voi tarvittaessa auttaa vahingonkorvaushakemuksen kanssa.

”Työntekijän pitää kuitenkin itse osoittaa, mitä vahinkoa siitä on aiheutunut tosiasiallisesti”, Loman sanoo.

Toisaalta Bruun huomauttaa, että on myös välillisiä vahinkoja, jotka johtuvat epäsuorasti palkatta jäämisestä. Korvauksen hakeminen niihin ei välttämättä onnistu.

Loman toivoisi, että viivästyskoron ja tapauskohtaisten vahingonkorvausvaatimusten lisäksi Helsingin kaupunki korvaisi työntekijöille jollakin tavalla tilanteen aiheuttaman henkisen kärsimyksen.

”Sehän vie valtavasti vapaa-aikaa, että hoitaa näitä palkka-asioita. Pitäisi olla ylimääräinen korvaus siitä vaivannäöstä ja henkisestä kärsimyksestä.”

Loman ei ota suoraan kantaa, millainen ylimääräinen korvaus olisi, mutta ”reilu ja tuntuva sen olla pitää”. Yksi mahdollisuus olisi jonkinlainen kertakorvaus työntekijöille.

”En tiedä olisiko se sitten suhteutettu siihen aiheutuneeseen haittaan kaikista unettomista öistä. En tiedä mikä summa olisi kohtuullinen, mutta signaali olisi hyvä. Se vahvistaisi luottamusta, että myönnettäisiin, että nyt on tehty virhe ja aiheutettu kohtuuttomia tilanteita henkilöstölle.”

Oikaisu 28. kesäkuuta kello 10.14: Jutun ingresissä luki ensin, että pääluottamusmies vaatii työntekijöille korvauksia henkisestä kärsimyksestä. Todellisuudessa asiaa toivoo JHL:n puheenjohtaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat