Hetken aikaa näytti siltä, että Vantaan Kivistön asuinalueen laajentaminen on vaikeuksissa, kun valitukset selättivät kauppakeskuksen itäpuolelle kaavaillun asuinalueen viime vuonna.
Kivistöntähdeksi kutsutun alueen kaava meni nurin, koska lepakkokartoitus katsottiin vanhentuneeksi.
Vantaa oli jo aloittanut Kivistöntähden itäpuolisen alueen eli Lumikvartsin suunnittelun kuuden kerrostalokorttelin kokoiseksi noin 1 300 asukkaan alueeksi. Nyt alueen suunnittelua edistetään taas.
”Kivistöntähden asemakaavaa ei lähdetty työstämään uusiksi ihan heti. Lumikvartsin työ oli jo aika pitkällä, ja ymmärsimme, että sielläkin voimme parantaa luontoarvojen huomioimista”, sanoo aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala.
Käytännössä parannukset on tehty siten, että Onnenkivenpuiston roolia liito-oravien kulkuväylänä on vahvistettu. Kaavamuutoksessa on tarkennettu korttelirajoja, ja rakentamista on ulotettu lähemmäs kehärataa.
Asuntoihin on rakennusoikeutta luvassa runsaat 58 000 kerrosneliötä kuuteen asuinkortteliin sijoitettuna. Korkeimmillaan rakennukset nousevat 11 kerrokseen kehäradan vieressä.
Liito-oravien ja lepakoiden lisäksi Kivistössä kasvaa myös runsaasti lahokaviosammalta, joka on merkki vanhasta, monimuotoisesta metsästä.
Puu-Kivistön uudella alueella junaradan pohjoispuolella on toukokuussa siirretty lahokaviosammalen esiintymiä turvaan rakentamisen tieltä.
”Voi olla, että tämä on viimeinen kerta, kun Vantaalla siirretään lahokaviosammalta. Nyt ajatuksena on turvata lajille soveltuvia kasvupaikkoja riittävät määrät”, Kujala sanoo.
Vantaan kaupunginhallitus käsittelee Lumikvartsin asemakaavaa maanantaina.
Lahokaviosammal kasvaa yleensä vanhoilla kannoilla. Niitä siirrettiin Kivistössä turvallisempaan paikkaan pois rakentamisen tieltä.
