Kauan odotettu kadunpätkä sai heti avajaisiltanaan täystyrmäyksen asukkailta – Näin kaupunki vastaa

Kaupungin mukaan liikennejärjestelyt vaativat vielä viimeistelyä. Alueelta puuttuu esimerkiksi liikenne­merkkejä.

Vilhonvuorenkadun jatke Kalliosta päin kuvattuna. Kadunjatke aukesi pitkän odotuksen jälkeen perjantaina 17. kesäkuuta.

21.6. 2:00 | Päivitetty 21.6. 8:42

Helsingin Kalasatamassa uuden kadunpätkän liikenne­järjestelyt hämmentävät asukkaita.

Viime perjantaina avatun Vilhonvuorenkadun jatkeen ajo-ohjeita on alueen kaupungin­osa­ryhmässä Facebookissa parjattu harhaan­johtaviksi ja harvinaisen sekaviksi.

Odotettua kulkuyhteyttä pitkin pääsee Sörnäisten rantatieltä Koksikadulle ja Parrulaiturille kohti Kalasatamaa. Nyt kadulla kuitenkin pelätään kolareita.

Uutta tietä rakennettiin vuosia, ja se maksoi 20 miljoonaa euroa. Kaupungin mukaan liikenne­järjestelyt vaativat viimeistelyä, ja alueelta puuttuu yhä esimerkiksi liikenne­merkkejä.

Lue lisää: ”Sitä monttua katseltiin pitkään” – Tämän kadun­pätkän rakentaminen vei vuosia ja nieli 20 miljoonaa euroa

Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Riikka Österlund kertoo saaneensa palautetta ajo-ohjeiden epäselvyydestä.

”Kävin siellä viimeksi aamulla itse, ja kyllä sen ymmärtää miksi tuntuu sekavalta”, hän sanoo.

Hän perustelee erikoisilta tuntuvia ratkaisuja osittain sillä, että alueella rakennetaan jatkuvasti, ja suunnitelmat muuttuvat matkan varrella. Maankäyttö kadun ympärillä on muuttunut siitä, kun katu alunperin suunniteltiin. Lisäksi Kalasataman alueen työmaa­liikenne on Österlundin mukaan vaikuttanut toteutukseen.

Erityisesti palautteissa on ihmetelty Vilhonvuorenkadun, Koksikadun ja Parrulaiturin risteyskohtaa.

Mikäli Vilhonvuorenkadun jatkeelta haluaa ajaa kohti Kalasatamaa, täytyy ryhmittyä suoraan jatkavan kaistan sijaan oikealle kääntyvälle kaistalle. Jos taas aikoo vasemmalle kohti Redin kauppa­keskusta, täytyy valita opasteiden mukaan suoraan menevä kaista. Tämä tuntuu monesta järjen­vastaiselta.

”Sen geometria on kieltämättä epätyypillinen”, Österlund kommentoi risteystä.

Kummalliselta vaikuttava ohjeistus johtuu hänen mukaansa siitä, että katujen pääsuuntaa on muutettu. Ennen pääsuunnaksi oli muodostunut ajoreitti Koksikadun ja Parrulaiturin välillä, nyt pääsuunta on Koksikadun ja Vilhonvuoren­kadun välillä.

Österlundin mukaan pääsuuntaa vaihdettiin siksi, että Koksikatu ja Vilhon­vuorenkatu ovat alueellisia kokooja­katuja. Tämä tarkoittaa sitä, että niille halutaan ohjata Kalasatamaan saapuvaa ja sieltä lähtevää liikennettä.

”Ne ovat priorisoituja katuja, joissa on jatkossa myös bussi­liikennettä. Parrulaiturille kääntyminen myös korostaa pyöräilijän asemaa”, Östernlund sanoo.

Kääntyvien autojen tulee väistää pyöräilijöitä.

Kalasatamaan suuntaavia hämää myös Vilhonvuoren­kadulta Hanasaaren voima­laitokselle johtava tonttiliittymä. Sitä ei Österlundin mukaan pitänyt enää uuden kadun avaamisen jälkeen olla.

Kun autoilija nyt ryhmittyy oikealle kääntyvälle kaistalle, hän saattaa vahingossa myös kääntyä jyrkemmin oikealle. Silloin päätyy Kalasatamaan suuntaavan tien sijaan Hanasaaren voima­laitokselle.

Lisäksi risteykseen suunniteltua keskisaareketta ei Österlundin mukaan ole voitu rakentaa, koska muuten työmaille kulkevat suuret rekat eivät mahtuisi kulkemaan risteyksestä. Lisäksi risteyksestä puuttuu pyörätien merkki.

”Geometria on valmiiksi epätyypillinen, mutta nämä pienet elementit lisäävät sitä, etteivät järjestelyt hahmotu kunnolla”, Österlund sanoo.

Myös uuden kadun toisesta päästä puuttuu liikennemerkki. Sörnäisten rantatien ylittävältä sillalta laskeutuessa näyttää helposti, että kävelytie vaihtuisi pyörätieksi. Todellisuudessa kävelytie jatkuu portaiden itäpuolella.

Österlund nostaa esiin vielä yhden hämmennystä aiheuttavan puutteen. Sörnäisten rantatien päästä puuttuu kaistojen yläpuolinen opaste, jolloin Suvilahden tapahtuma-alueelle kääntyvä liittymä saattaa sekoittaa autoilijoita.

Puuttuvat liikennemerkit tullaan Österlundin mukaan lisäämään mahdollisimman pian. Lisäksi puuttuvan keski­saarekkeen tilalle saatetaan laittaa liikenteen­jakaja, joka helpottaisi kulku­suuntien hahmottamista, mikäli tilaa työmaa­liikenteen suurille ajoneuvoille vain on tarpeeksi.

Österlund on harmissaan opasteiden epäselvyyksistä, mutta uskoo tilanteen korjautuvan tulevaisuudessa.

”Yleensä aina kun liikennejärjestelyt muuttuvat, on hämminkiä siitä, miten kuuluu ajaa. Kun puuttuvat liikennemerkit lisätään, ajorata­maalauksia tarkennetaan ja alue tulee tutuksi, niin tilanne helpottuu.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat