Tutkijoiden tuore raportti murskaa Helsingin hitas-järjestelmän

Aalto-yliopiston raportin mukaan on epäselvää, mitä kaupunki tavoittelee hitas-järjestelmällä. Nuhteita tulee myös siitä, ettei kukaan tiedä, kuinka paljon Helsinki menettää rahaa järjestelmän vuoksi.

Muun muassa Helsingin Jätkäsaareen on rakennettu runsaasti hitas-asuntoja.

21.6. 9:00 | Päivitetty 21.6. 9:36

Tuore raportti antaa Helsingin hitas-järjestelmän tulevaisuudelle kaksi vaihtoehtoa: joko järjestelmää pitää kehittää ratkaisevasti tai sitten koko järjestelmä tulee lakkauttaa.

Raportti on Helsingin kaupungin tilaama ja sen on laatinut Aalto-yliopiston taloustieteellinen työryhmä.

Loppuvuodesta 2020 Helsingin poliittiset puolueet pääsivät sopuun siitä, että kaupunki luopuu paljon kritiikkiä nostattaneesta hintasäännellystä omistusasuntotuotannosta eli hitaksesta.

Päätöksen jälkeen on kiivaasti selvitetty sitä, mitä hitaksen tilalle tulee vai tuleeko mitään. Tiistaina julkaistu raportti on ensimmäinen merkittävä selvitys aiheesta.

Aalto-yliopiston raportti ei varsinaisesti kerro mitään mullistavaa paljon puhutusta asuntojärjestelmästä, mutta kiinnostavaa tekstissä on se, miten se laittaa pisteen keskustelulle siitä, onko hitas tarkoituksensa mukainen.

Raportin mukaan nykytilanteessa on epäselvää, mitä kaupunki edes tavoittelee hitas-järjestelmällä.

”Eri tahot näkevät hitaksen ratkaisevan keskenään hyvin erilaisia ongelmia. Yhdessä jaettua käsitystä hitaksella ratkaistavasta ongelmasta ei ole”, raportissa kirjoitetaan.

Raportin mukaan erilaisten ongelmien ratkaisemiseen on olemassa todennäköisesti hitasta tehokkaampia keinoja. Mahdollisia ongelmia ovat esimerkiksi omistusasumisen liian korkeat hinnat ja asuinalueiden eriytyminen.

”Suurin osa työn aikana keskusteluissa esiin nousseista tavoitteista, joiden saavuttamiseksi hitas-järjestelmän ajatellaan olevan perusteltu, ei kytkeydy hitaksen ytimessä olevaan tukielementtiin.”

Raportti kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei nykyinen hitas-järjestelmä ole riittävän läpinäkyvä.

Raportin mukaan päätöksentekijöiden ja kaupunkilaisten on hyvin vaikea arvioida sitä, paljonko järjestelmän ylläpito todellisuudessa maksaa, kun kaupunki menettää mahdollisia tuloja tarjoamalla halvempaa asumista.

”Mikäli hitas-järjestelmä säilytetään, on tärkeintä lisätä sen läpinäkyvyyttä. Nyt piiloon jäävät kustannukset (kaupungin menettämät tulot) on saatava näkyviin, jotta ne voidaan huomioida päätöksenteossa.”

Kampissa seisoo hieman vanhempaa hitas-tuotantoa.

Raportin työryhmässä työskennellyt Aalto-yliopiston mikrotaloustieteen professori Marko Terviö vahvistaa HS:lle, että raportin ydintä on juuri se, ettei järjestelmän kustannuksista ole ollut selkeää kuvaa.

”Kalliden aluiden hitaksiin sisältyy totta kai hintatukea ostajille, vaikka jotkut poliitikot ovat yrittäneet tätä kieltää”, Terviö sanoo.

Terviön mukaan on selvää, että kaupunki voisi myydä hitas-asuntoja myös paljon kalliimmilla hinnoilla, ja siksi olisi tärkeää tietää, kuinka paljon Helsinki menettää järjestelmän kautta rahaa. Nyt tätä tietoa ei ole saatavilla.

Terviön mukaan nyky-hitaksen lakkauttamista toivoneilla poliitikoilla on täysin vastakkaisia näkemyksiä siitä, mitä sen tilalle pitäisi tulla. Yhtä mieltään ollaan lähinnä siitä, että hitas-nimestä pitää luopua.

Terviö toivoisi, että hitasta käsiteltäisiin samalla perusteellisuudella ja avoimuudella kuin muitakin kaupungissa tehtäviä isoja päätöksiä. Kustannuksille pitäisi vähintäänkin määritellä yläraja, sillä kaupungin resurssit ovat rajalliset.

”Hitaksen kustannukset eivät ole esimerkiksi koskaan näkyneet kaupungin budjetissa, mikä on rationaalisen päätöksenteon kannalta ihan älytöntä.”

Helsingin Sompasaareen on kohonnut rutkasti uutta hitas-tuotantoa.

57-sivuisen raportin lopussa työryhmä antaa kaksi suositusta hitaksen tulevaisuudelle.

Ensimmäisenä vaihtoehtona mainitaan, että koko järjestelmän voisi lakkauttaa.

”Helsingin kaupungilla olisi paremmat mahdollisuudet edesauttaa lähes kaikkia asuntopolitiikan tavoitteita käyttämällä hitas-kohteille kaavoitetut tontit säätelemättömien omistusasuntojen rakentamiseen. Joillekin arpomalla annettu ’kohtuuhintaisuus’ on saavutettu muiden kaupunkilaisten kustannuksella, vaikka tuo kustannus onkin nykyjärjestelmässä piilossa budjetin ulkopuolella.”

Toisena vaihtoehtona esitellään järjestelmän kehittäminen eli niin sanottu ”välirahamalli”. Se toisi järjestelmään raportin mukaan kaivattua avoimuutta.

Monimutkaisessa välirahamallissa ”uudiskohteiden hitas-asunnot olisivat ostettavissa ohi hitas-järjestelmän tilanteessa, jossa hintatuki ylittää tukikaton". Raportin mukaan välirahamallissa kaupunginvaltuuston pitäisi päättää hinnasta, jonka kaupunki olisi enintään valmis maksamaan siitä, että rakennetaan säädeltyjä eikä tavallisia omistusasuntoja.

Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmannin mielestä raportin pääviesti on osuva: kustannuksiin ja vaikuttavuuteen liittyvää tietoa pitää lisätä, jotta Helsingissä voidaan punnita mahdollisimman hyvin sitä, mitä jatkossa kannattaisi tehdä.

”Itse en usko siihen, että jollakin yhdellä järjestelmällä voidaan vielä ratkaista asuntopolitiikan suuria kysymyksiä. Tarvitsemme monipuolisia keinoja.”

Helsingin omistusasuntopolitiikan suuri kysymys on se, miten ihmiset voisivat edelleen ostaa omistusasuntoja kalliista pääkaupungista. Tähän kysymykseen vastaukset ovat olleet vähissä.

Dhalmannin mukaan seuraava hitas-selvitys valmistuu elokuussa. Siinä tarkastellaan, mitä hitas-järjestelmä on tuottanut asuntosuunnittelun laadun näkökulmasta.

Esitys kohtuuhintaisen omistusasumisen tulevaisuudesta Helsingissä on tarkoitus viedä kaupungin päätöksentekoon loppuvuodesta. Dhalmann veikkaa, että keskustelusta tulee ”kuumaa”.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat