Helsingin seudulla päästetään edelleen ajoittain puhdistamatonta jätevettä suoraan luontoon

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamot lukeutuvat maailman parhaimpiin, mutta ylivuotojen vuoksi Helsingin sekaviemäröintialueella mereen päätyi viime vuonna yli 14 miljoonaa litraa puhdistamatonta jätevettä.

Puhdistetut jätevedet ohjataan suoraan avomerelle, jottei niillä olisi vaikutusta rantavesien laatuun.

4.7. 11:37

Helsinki laskee edelleen ajoittain puhdistamattomia jätevesiä suoraan mereen ja maastoon, ilmenee HS:n tekemästä soittokierroksesta.

Uimavesien laadusta on käyty tänä kesänä vilkasta keskustelua. Esimerkiksi Pikkukosken uimaranta jouduttiin sulkemaan viime torstaina jätevesiepäilyn vuoksi.

Lue lisää: Helsinki kielsi Pikkukosken uima­rannalla uimisen, mutta se ei vaikuttanut tuntikausiin mihinkään – ”Tieto tuli myöhässä”

Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla sijaitsevissa jätevedenpuhdistamoissa, joista puhdistetut vedet lasketaan Itämereen. Suomen jätevedenpuhdistamoja pidetään yleisesti yksinä maailman parhaista.

Eri syistä johtuneet ylivuodot aiheuttivat kuitenkin viime vuonna sen, että 22 000 kuutiometriä jätevettä päätyi puhdistamattomana joko maastoon tai mereen.

Helsingin kaupungin ympäristötutkija Emil Nymanin mukaan ajoittaisten ylivuotojen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat isossa mittakaavassa häviävän pienet, vaikka ne saattavatkin aiheuttaa ongelmia paikallisesti.

”Puhdistamattoman jäteveden päätyminen luontoon voi hetkellisesti aiheuttaa merkittävääkin haittaa. Ongelmat korjaantuvat kuitenkin melko lyhyen ajan sisällä”, hän sanoo HS:lle.

Pääkaupunkiseudun vesihuollosta vastaavan HSY:n mukaan pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottivat viime vuonna jätevettä noin 140 miljoonan kuutiometrin edestä. Luku vastaa 56 000:ta olympiakokoista uima-allasta.

Siihen nähden luontoon päätyvä 22­000 kuutiometriä puhdistamatonta jätevettä on hyvin pieni määrä.

Puhdistamatonta jätevettä voi ajoittain joutua ylivuotojen seurauksena mereen, mikäli rankkasateet tai vauhdikas lumen sulaminen saa puhdistamoihin pumpattavan veden määrän kasvamaan moninkertaiseksi.

Lisäksi HSY:n satoja kilometrejä kattavassa putkiverkostossa saattaa välillä esiintyä tukoksia tai vuotoja.

HS julkaisi hiljattain laajan artikkelin pääkaupunkiseudun rantavesien laadun huolestuttavasta kehityksestä.

Ilmastonmuutoksen kiihdyttämät ilmiöt ja veteen eri teitä päätyvät bakteerit muodostavat suurimman uhan rantavesien tulevaisuutta ajatellen. Nymanin mukaan jätevesien mukana mereen kulkeutuva fosfori ja typpi muodostaa kuitenkin noin 40 prosenttia pääkaupunkiseudun rannikkovesien kokonaiskuormituksesta.

HSY:n puhdistamoissa jäteveden sisältämästä fosforista pystytään nykytasolla poistamaan yli 97 prosenttia. Typestä Viikinmäen puhdistamossa onnistuttiin viime vuonna poistamaan yli 90 prosenttia ja Suomenojalla hieman yli 75 prosenttia.

Heinäkuussa Espoon Suomenojan puhdistamo korvataan upouudella Blominmäen jätevedenpuhdistamolla, jonka myötä Itämereen päätyvän typen ja fosforin määrä pienenee entisestään.

”Blominmäen puhdistamon käyttöönoton jälkeen myös Espoossa typen määrästä voidaan poistaa yli 90 prosenttia. Lisäksi jäteveden mukana mereen päätyvän fosforin määrää saadaan vähennettyä noin 0,2 milligrammaan yhtä kuutiometriä kohden”, HSY:n vesihuollon yksikön päällikkö Petteri Jokinen toteaa.

Jokisen mukaan jätevesipuhdistamoista peräisin olevien päästöjen ei pitäisi merkittävällä tavalla vaikuttaa pääkaupunkiseudun rannikkovesien laatuun.

”Puhdistamoissa on purkutunnelit, jotka ohjaavat puhdistetut jätevedet suoraan avomerelle, 7–10 kilometrin päähän rannikolta”, Jokinen kertoo.

Myös Nymanin mukaan pääkaupunkiseudun jätevesien aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suhteellisesti ottaen pienet. Suomenlahti kuormittuu useista lähteistä ja veden sekoittuessa vedenlaatua heikentävät päästöt saapuvat myös pääkaupunkiseudun rannikolle.

KaupunkialueIlla sijaitsevien rantavesien riesana ovatkin sinilevän lisäksi olleet lähinnä huleveden kanssa veteen päätyvät ulosteperäiset bakteerit, kuten valkoposkihanhien, koirien tai muiden eläinten ulosteista peräisin olevat bakteerit.

”Kaupunkisuunnittelussa tulisi panostaa enemmän hulevesien käsittelyyn, mutta eri toimijoiden välillä on isot intressiriidat”, Nyman toteaa.

Uimavesiin päätyvien bakteerien määrää voitaisiin Nymanin mukaan vähentää pintavaluntaa viivyttämällä, esimerkiksi viivytysaltaita tai luontoa jäljittäviä purkureittejä rakentamalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat