Kaksi paikkaa erottuu selvästi Helsingin seudun pahimpina pätseinä – Kartta näyttää, missä kuumuus ruoskii tuskallisimmin

Ilmatieteen laitos selvitti, kuinka pitkään pääkaupunkiseudun eri alueilla kestetään ankaraa kuumuutta kesän aikana. Tänään lauantaina on luvassa viikon kuumin päivä.

Ihmiset viettävät hellepäivää Hietaniemen uimarannalla Helsingissä 27. kesäkuuta 2022.

2.7. 12:30

Ankaraa kuumuutta täytyy kesän aikana kestää pidempään, jos asuu Pohjois- tai Koillis-Helsingissä kuin esimerkiksi Espoossa. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen mallinnuksesta, jossa arvioitiin kuumuuden kokemista kesällä.

Tarkemmin hankkeessa laskettiin koettua kuumarasitusta, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Carl Fortelius. Koettu kuumarasitus mallintaa sitä, miten ihminen kokee ympäristönsä kuumuuden. Lämpötilan lisäksi siihen vaikuttavat tuuli, ilmankosteus ja auringonpaiste.

Tänään lauantaina on luvassa viikon kuumin päivä.

Tulosten perusteella tukalinta pääkaupunkiseudulla on Helsingin pohjois-, koillis- ja itäosissa sekä Vantaan itäosissa. Viileämmältä pitäisi tuntua Helsingin rannikolla ja harvaan rakennetuilla alueilla.

”Selvästi erottuu Tuusulanväylän ja Kehä Kolmen ympäristö”, Fortelius mainitsee kuumimmiksi paikoiksi.

”Tiiviin rakentamisen ja kuumarasituksen välillä on aika selvä yhteys. Missä on kaupunkirakentamista, siellä myös kuumarasitus on suurempaa.”

Lämpötila on hänen mukaansa tärkein kuumarasitukseen vaikuttava muuttuja. Tiiviisti rakennetuilla alueilla lämpösaarekeilmiö nostaa lämpötilaa. Lämpösaarekeilmiöllä tarkoitetaan sitä, että lämpötila on kaupungeissa korkeampi kuin maaseudulla.

Tämän vuoksi esimerkiksi ilmaston lämpeneminen näkyy kaupungeissa voimakkaammin.

Mallinnuksen tulokset perustuvat säämallilla laskettuihin arvioihin olosuhteista eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tulokset riippuvat siitä, mitä mallille on kerrottu alueen rakentamisesta, rakennusten ominaisuuksista sekä vesistöjen ja maaseudun sijainnista.

Aineistossa on laskettu, kuinka monta tuntia ihminen kokee ankaraa kuumuutta alueella kesän aikana.

Forteliuksen mukaan todelliset kokemukset kuumuudesta saattavat poiketa merkittävästi mallin tuloksista. Sen vuoksi yksittäisten pisteiden tarkastelu ei kannata.

”Suuret linjat ovat varmaan luotettavia, mutta yksityiskohtia ei kannata etsiä.”

Kuumarasitusta mallinnettiin, koska haluttiin selvittää miten kaupunkikehitys muokkaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Helsingin alueella, Fortelius kertoo.

Nyt tiedetään, että rakentaminen vaikuttaa lämpötilaan. Jos rakentamista muutetaan, mitä tapahtuu?

”Mallinnuksen johtopäätös on, että muutaman vuosikymmenen päästä ilmastonmuutos hallitsee tilannetta täysin”, Fortelius toteaa.

Koetun kuumuuden muuttaminen vaatisi hänen mukaansa epärealistisen suuria muutoksia.

”Kaupunkia pitäisi muuttaa viheralueeksi lämpösaarekeilmiön poistamiseksi. Silti sekään ei riittäisi kumoamaan ilmaston lämpenemisen vaikutusta.”

Hän kuitenkin tarkentaa, että viheralueiden lisääminen silti vähentää kuumarasitusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat