Helsinki ja Espoo sijaitsevat aivan vierekkäin, mutta toisen kesä on merkittävästi kuumempi – Kartta näyttää seudun yllättävät erot

Ilmatieteen laitos laski, miten kesän lämpötilat vaihtelevat pääkaupunkiseudulla. Kartta näyttää, missä on keskimäärin kuuminta.

Ihmisiä viettämässä päivää Marjaniemen uimarannalla Helsingissä. Kuva on kesäkuulta 2022.

3.7. 16:36

Kesähelteillä saattaa tuntua, että koko pääkaupunki on poikkeuksellisen tukala pätsi. Ilmatieteen laitoksen mallinnus kesän keskilämpötiloista osoittaa, ettei tunne välttämättä ole väärä.

Mallin mukaan kesän keskilämpötilat ovat korkeampia Helsingissä ja Vantaan itäisissä osissa kuin esimerkiksi Espoossa ja Helsingin ympäryskunnissa.

Esimerkiksi Pasilan, Oulunkylän, Malmin ja Tikkurilan keskilämpötila on mallin mukaan kesällä noin 18 celsiusastetta.

”Kaupungit ovat tyypillisesti lämpimämpiä kuin ympäröivä maaseutu. Tämä näkyy myös meidän tuloksissamme”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Carl Fortelius.

Lähtökohtaisesti vesistöt viilentävät ilmaa, ja tiivis rakentaminen puolestaan lämmittää sitä.

Fortelius kertoo, että tulokset perustuvat säämallilla laskettuihin arvioihin vuorokauden keskilämpötiloista pääkaupunkiseudulla kesäkuusta elokuuhun. Tulokset riippuvat siitä, mitä mallille on kerrottu alueen rakentamisesta, rakennusten ominaisuuksista sekä vesistöjen ja maaseudun sijainnista.

”Suuret linjat ovat varmaan luotettavia, mutta yksityiskohtia ei kannata etsiä.”

Pääkaupungin rannikolla nähdään mitä tapahtuu, kun päinvastaiset ilmiöt kohtaavat. Rannikolla meren läheisyys viilentää ilmaa, mutta toisaalta tiiviisti rakennettu keskusta-alue lämmittää sitä.

”Silloin kaksi vaikutusta kumoavat toisensa. Tiiviin kaupunkirakentamisen vuoksi keskilämpötilat ovat vesistöstä huolimatta korkeammat”, Fortelius kertoo.

Kaupunkirakentamisen merkittävä vaikutus lämpötilaan johtuu lämpösaarekeilmiöstä. Fortelius selittää ilmiötä siten, että lämmön kulku ympäristössä muuttuu rakentamisen myötä.

Luonnontilassa auringon lämpöenergiaa kuluu enemmän veden haihduttamiseen. Kasvit viilentävät ilmaa haihduttamalla vettä. Rakentaessa kasvillisuus korvataan asfaltilla, ja veden haihtuminen estyy. Lämpöenergia joka aiemmin kului veden haihduttamiseen, jää nyt hiostamaan kaupunkilaisia.

Forteliuksen mukaan rakentaminen nostaa keskilämpötilaa myös siksi, että estää ilman viilenemisen öisin.

”Kaupungin rakenteet varastoivat lämpöä päivisin, ja ne purkavat tätä lämpövarastoa öisin. Sen takia kaupunki on myös öisin lämpimämpi kuin maaseutu.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat