Vantaan yleiskaavan valitukset pääosin nurin, kaupan suur­yksiköitä vain keskustojen tuntumaan

Helsingin hallinto-oikeus on pääosin hyväksynyt Vantaan uuden yleiskaavan. Ely-keskus sai tahtonsa läpi kaupan suuryksiköiden sijoittelussa.

Vantaan Porttipuiston kaupallisista palveluista Ikean tuntumassa on käyty jatkuvaa vääntöä. Hypermarkettia alueelle ei voi tehdä, ja erikoiskaupan suuryksiköidenkin pitää täydentää nykyisiä palveluita.

28.6. 16:37

Helsingin hallinto-oikeus on pääosin hyväksynyt Vantaan uuden yleiskaavan.

Lukuisista valituksista menestyivät Etelä-Suomen ely-keskuksen valitus kaupan suuryksiköistä, Väyläviraston valitus Santaradasta ja osittain myös rakennusyhtiö Peabin valitus luonnonsuojelualueesta Vantaan pohjoisosassa.

Hallinto-oikeus kumosi ely-keskuksen valituksen perusteella vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät siten, että suuryksiköitä voi jatkossa perustaa vain ja ainoastaan sellaisille alueille, missä ei heikennetä keskusta-alueiden palveluita.

Oikeus kumosi myös Tammiston, Porttipuiston ja Vantaanportin kaupallisille alueille sovitellut erikoiskaupan suuryksiköt. Näille kolmelle alueelle voi sijoittaa erikoiskauppoja, mutta niiden tulee tukea ja täydentää nykyisiä palveluita.

Oikeuden ratkaisu tukee kaupunginvaltuuston enemmistön tahtoa, ettei esimerkiksi Ikean läheisyyteen sijoiteta hypermarkettia.

Lue lisää: Päättäjät väänsivät Vantaan tulevaisuudesta aamuyöhön: Pikaraitiotie etenee, mutta Ikean läheisyyteen ei tule hypermarkettia

Väylävirasto oli valittanut vähäisesti käytetyn Santaradan puolesta. Vantaan kaupunki oli mielinyt Santaradantien ja Keravanjoen väliin asuinaluetta, joka olisi sijoittunut Santaradan päälle.

Rakennusyhtiö Peab vastusti Myllykyläntien varteen kaavailtua luonnonsuojelualuetta, jossa oli havaintoja muun muassa lahokaviosammalesta.

Lahokaviosammal on opittu viime vuosina tunnistamaan paremmin, ja sen esiintymiä on löytynyt paljon enemmän kuin vielä Vantaan yleiskaavan valmistelussa pari vuotta sitten tiedettiin. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan puolitoista vuotta sitten vuoden 2021 tammikuussa.

Yleiskaava poiki yhteensä 16 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusten perusteina olivat lähinnä yleiskaavaan hahmotellut tiehankkeet sekä rakentamisen uhkaamat luontoarvot.

Yleiskaavan hyväksymisen aikaan eniten kaupunginvaltuustoa puhuttivat suunnitelmat Kehä IV:sta Tuusulan ja Vantaan rajamailla. Sitä koskevat valitukset eivät menestyneet.

Vantaa ei ole tätä uutta kehätietä ajanut, ja yleiskaavassa tievaraus on merkitty pohjoiseen kurkottavina nuolina. Vantaalaisten tavoitteena on neuvotella Tuusulan kanssa uusi tielinjaus, joka kulkisi Vantaan Kesäkylän pohjoispuolella.

Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien valitus ei sekään menestynyt oikeudessa. Seurakuntayhtymien valituksessa moitittiin sitä, että niiden maata pääradan itäpuolella Hiekkaharjun juna-aseman tuntumassa oli muutettu virkistysalueeksi.

Vaaralan ja Rajakylän asukkaiden sekä Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön valitukset kaupungin kaakkoisosien isoista hankkeista menivät nekin nurin. Asukkaita huolestuttivat Vantaan raitiotien tuottama lisärakentaminen sekä Vantaan Energian hankkeet Långmossabergenin jätevoimalan laajentamisesta.

Vantaan vanhojen pientaloalueiden asukkaat olivat kaavakäsittelyn aikana huolissaan vanhojen alueiden luonteen säilymisestä, koska monille alueille oli tullut A-merkinnän sijasta AP-merkintä. Sen tulkittiin tarkoittavan kerrostalojen sijoittamista pientaloalueille.

Asia puhutti kaupunginvaltuustoa, vaikka yleiskaavatoimikunta täsmensi asiaa tekstikirjauksella, jonka mukaan vanhoille pientaloalueille saa rakentaa ensisijaisesti erilaisia pientalotyyppejä.

Hallinto-oikeus toteaa, että alueen osoittaminen yleiskaavassa AP-alueeksi ei tarkoita, että asemakaavoissa osoitettu maankäyttö muuttuisi. Jos muutosta aiotaan tehdä, pitää muuttaa voimassaolevia asemakaavoja.

”Yleiskaava ei ole lainvastainen sen vuoksi, että asemakaavojen A-alueita on osoitettu yleiskaavassa AP-alueiksi”, hallinto-oikeus toteaa.

Lue lisää: Asukkaat, luontojärjestöt ja seurakunta­yhtymät valittivat Vantaan yleis­kaavasta

Vantaan raitiotielle linjaus

■Vantaan asukasmäärä voi yleiskaavan perusteella kasvaa nykyisestä 235  000 asukkaasta jopa 355 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä.

■ Asutusta sovitellaan nykyisten taajamien tuntumaan, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Uusia lähiöitä ei aleta rakentaa, ja vanhojen pientaloalueiden ilme halutaan säilyttää.

■ Pääosa asuinrakentamisesta on sijoittumassa Kivistön, Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueille. Myös Vantaan raitiotien reitille on määrä nousta uusia asuntoja ja työpaikkoja.

■ Toimitiloja on yleiskaavassa hahmoteltu noin 185 000 uuden työpaikan tarpeisiin. Keskeisiä rakennuspaikkoja on Kehä III:n sekä Hämeenlinnanväylän, Tuusulanväylän ja Lahdenväylän varrella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat