Unettomuudesta kärsivien suomalaisten määrä kasvoi räjähdysmäisesti – Asiantuntija kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota

Unettomuuden juurisyitä voidaan etsiä paitsi ihmisen henkilö­kohtaisesta elämästä, myös työelämän muutoksesta ja yhteis­kunnan ympäri­vuoro­kautistumisesta

Suomalaisten unihäiriöistä kärsivien ihmisten määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Unta häiritsevät helposti monenlaiset asiat, jotka voivat olla paitsi fyysisiä, myös psyykkisiä

5.7. 15:46

Suomalaisten unettomuusdiagnoosit ovat lisääntyneet voimakkaasti.

HS kertoi tiistaina lohjalaisesta Jaana Sundströmistä, 61, joka jäi työkyvyttömyys­eläkkeelle toiminnallisen unettomuuden vuoksi. Hänen kohdallaan syytä huonounisuudelle ei ole saatu selville.

Lue lisää: Jaana Sundström nukkuu niin huonosti, että pelkäsi jo kuolemaa – Vakuutus­yhtiö päätyi harvinaiseen ratkaisuun, joka kertoo lääkärin mukaan epäonnistumisesta

Tällä hetkellä yli puoli miljoonaa suomalaista sinnittelee töissä tai opinnoissa toimintakykyä haittaavan unettomuuden kanssa, kun jopa 12 prosenttia suomalaisista kärsii kroonisesta unettomuudesta. Myös lähetteiden määrä Unihäiriö­poliklinilkalle on voimakkaassa kasvussa.

Unettomuuden lisääntymisen taustalla on useita syitä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen.

”Unta häiritsevät helposti monenlaiset asiat. Ne voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä.”

Unettomuus yleistyy etenkin työikäisten ihmisten keskuudessa. Sen vuoksi voidaan Partosen mukaan ajatella, että juuri työikään tai työn sisältöihin liittyy asioita, jotka voivat johtaa unettomuuteen.

Tällaisia ovat esimerkiksi työn vaativuus ja liian pitkäksi venyvät työpäivät. Myös epäsäännölliset työajat ovat Partosen mukaan ihmiselle erityisen rasittavia, mikä näkyy univaikeuksina, väsymyksenä ja unettomuutena.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Niin kutsutun tieto- tai aivotyön lisääntyminen on muuttanut työelämän olosuhteita. Tämä heijastuu lepoon ja palautumiseen, ja siten myös uneen.

”Monissa ammateissa on enemmän tietosisältöä käsiteltävänä, ja vain vähän mahdollisuuksia lepuuttaa aivoja työn aikana. Työ on muuttunut paljon intensiivisemmäksi, mutta se silppuuntuu jatkuvien keskeytysten takia”, Partonen kuvaa.

Mahdollisuudet määrittää itse omaa työntekoa ovat vähentyneet, ja työstä on tullut pakko­tahtisempaa. Tämä voi Partosen mukaan muodostaa unettomuuden kannalta vahingollisen noidankehän.

Kun työmäärä kasvaa, työpäivät venyvät herkästi liian pitkiksi. Silloin työpäivistä on myös vaikeampaa palautua, mikä näkyy usein nukkumis­vaikeuksina. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen keskittyminen on vaikeampaa, ja ihminen tekee helpommin virheitä. Silloin töissä saattaa joutua käyttämään enemmän aikaa virheiden korjaamiseen, ja työpäivä venyy jälleen.

Työelämän lisäksi unettomuuden lisääntymisen taustalla on erilaisten mielen­terveyden häiriöiden lisääntyminen. Unettomuudesta johtuvien sairauslomien ja työkyvyttömyys­­eläkkeitten taustalla on usein juuri mielen­terveyden häiriöitä, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta.

”Suomalaisista aikuisista tiedetään, että masennusoireet, joihin unettomuuskin itsessään lukeutuu, ovat yleistyneet.”

Henkilökohtaisessa elämässä unettomuuteen vaikuttavaa mielen­terveyden ohella päihteiden, kuten tupakan ja alkoholin käyttö.

Syyt unettomuuden lisääntymisen taustalla liittyvät siis paitsi ihmisen henkilö­kohtaiseen elämään, myös laajempiin yhteis­kunnallisiin rakenteisiin. Siksi myös ratkaisuja unettomuuteen tulisi Partosen mukaan hakea monesta suunnasta.

”Työelämässä mukana olevien kohdalla työn merkitys nousee esiin. Jotakin muutosta parempaan täytyisi tapahtua työympäristössä, työkulttuurissa ja työn johtamisessa, että ihmiset eivät uupuisi niin helposti, ja kärsisi erilaisista oireista.”

Yhteiskunnan ympärivuoro­kautistuminen asettaa haasteita unen kannalta katsottuna.

”Juuri tämä, että palveluita pitää pitää ympäri vuorokauden auki, vai pitääkö? Mutta ilmeisesti pitää, kun niille on jonkin verran kysyntää”, Partonen pohtii.

Työntekijälle vuorotyö on kuitenkin kuormittavaa ja haitallista nukkumisen kannalta. Siksi työvuoro­suunnittelussa olisi Partosen mukaan tärkeää miettiä, että aika­taulutukset ovat järkeviä ja sellaisia, että ne tukevat myös hyvää nukkumista.

”Ja sitten on tietenkin ihminen itse, joka voi omalla tavallaan suunnitella päivärytmiään, sitä mitä tekee vapaa-ajallaan ja noudattaako esimerkiksi terveellisiä elämäntapoja.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat