Espoon ja Kirkkonummen päättymätön tuijotus­kilpailu uhkaa vaarantaa uuden metromaisen juna­yhteyden

Valtio on asettanut kaupunkiradan rahoittamisen ehdoksi sen, että länsivarikon suunnittelun täytyy edetä. Jos valtio pitää tästä ehdostaan hanakasti kiinni, voi radan rakentaminen lykkääntyä.

Kaupunkirataa suunnitellaan Leppävaaran ja Kauklahden välille. Kuvassa Kauklahden asema.

17.7. 12:15 | Päivitetty 17.7. 16:23

Rahat on luvattu, ja ratasuunnittelu on edennyt aikataulussaan. Mutta alkaako Espoon kaupunkiradan rakentaminen todella ensi syksynä?

Kysymykseen ei ole helppo vastata, koska yksi olennainen päätös on tekemättä. Espoo ja Kirkkonummi ovat koko talven ja kevään ajan yrittäneet neuvotella, minne junaradan läntinen varikko rakennetaan.

Väliaikatietojen perusteella Espoon ja Kirkkonummen nokkamiehet ovat kaavoittamassa varikkoa toistensa maille: espoolaiset Kirkkonummelle ja kirkkonummelaiset Espooseen. Tilanne ei ole uusi, sillä Espoo ja Kirkkonummi ovat aiemminkin yrittäneet tuuppia varikkoa toisilleen.

Läntinen varikko tarvitaan, koska uudella kaupunkiradalla junat kulkevat metromaisella tiheydellä, noin kymmenen minuutin välein. Tämä tarkoittaa lisää junia, joita kuntien omistama Junakalusto oy ei ole hankkimassa ilman varikkopäätöstä.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on kieltäytynyt tekemästä 30–40 uuden junan tilausta ennen varikkopäätöstä.

Lue lisää: Suuri junahankinta odottaa varikkopäätöstä: ilman uusia junia Espoon kaupunkiradalla joudutaan karsimaan liikennettä

Kaupunkiradan eli kahden uuden lisäraiteen rakentaminen Leppävaaran ja Kauklahden välille maksaa arviolta 275 miljoonaa, josta valtio on luvannut maksaa puolet, enintään 137,5 miljoonaa euroa.

Lupaus on kirjattu valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (mal), joka määrittää, minne valtion rahoja ohjautuu seudun väylähankkeissa.

Valtion lupauksessa on kuitenkin ehto. Se on kirjattu sopimuksen seuraavasti: ”Tehokkaan lähijunaliikenteen liikennöinnin mahdollistavan varikkokokonaisuuden suunnittelun eteneminen on edellytyksenä kohdassa 4.2 mainituille valtion panostuksille (Espoon kaupunkirata).”

”Asukkaat eivät halua varikkoa naapurikseen.”

Tähän mennessä valtion edustajat ministeriöissä ja Väylävirastossa ovat tyytyneet seuraamaan sivusta Espoon ja Kirkkonummen neuvotteluja. Nyt alkaa kuitenkin olla tosi kyseessä.

Antaako valtio rahat ilman varikkopäätöstä vai ei?

Varikkoa on soviteltu kaupunkiradan päähän joko Espoon Mankkiin tai Kirkkonummen Luomaan. Yhtenä vaihtoehtona oli myös liki Siuntiossa sijaitseva Vuohimäki, joka edellyttäisi 18 kilometrin pituisen yhdysraiteen rakentamista.

Kaikkia näitä sijoituspaikkoja vastustetaan, koska asukkaat eivät halua varikkoa naapurikseen.

Uudenmaan uutta maakuntakaavaa koskevista valituksista monet kohdistuivat varikkovarauksiin. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi nämä valitukset.

Varikkoa ei tarvita junien makuuttamiseen, vaan sitä tarvitaan junien huoltoon ja kunnossapitoon. Nykyisellä Ilmalan varikolla Junakalusto oy:llä on huoltohalli kahdeksalle junalle. Muut palvelut kuten pyöräsorvi ja ulkopesukone ovat yhteiskäytössä VR:n kanssa.

Jos lähiliikenteen junia huollettaisiin muualla kuin Ilmalassa, vapautuisi nykyisiä huoltoraiteita matkustajaliikenteeseen. Tämä on ollut yhtenä oletuksena Helsingin keskustan alle kaavaillun Pisara-radan uusimmassa selvityksessä, jossa todettiin Pisaran kaltainen miljardihanke tarpeettomaksi junaliikenteen kehittämisen kannalta.

Varikon lopullinen kokokin on vielä auki.

Espoon ja Kirkkonummen poliitikot odottavat lomien jälkeen Junakalusto oy:ltä tarkempaa selvitystä, voidaanko varikon kokoa mitenkään pienentää. Alustavasti varikkoa on kaavailtu 60–90 junalle.

Myös aikataulutus kiinnostaa päättäjiä. Josko Vantaa voisi tehdä kehäradan varteen sijoittuvan varikon ennen länsivarikkoa?

Vantaan varikon aikaistaminen jäänee hurskaaksi toiveeksi. Vantaa on selkeäsanaisesti viestittänyt, ettei se lähde toteuttamaan varikkoaan etukenossa, koska silloin länsivarikosta ei synny päätöstä ikinä.

”Espoon kärkipoliitikoilla katse on jo seuraavassa pallossa.”

Kolmatta pienehköä seisontavarikkoa on soviteltu Keravalle. Kaikki kolme varikkoa tarvitaan junaliikenteen kehittämistä varten.

Vaikka Espoo saisi kaupunkiratansa ilman varikkopäätöstä, ei olennaista liikenteen lisäystä tapahdu ilman varikkoa. Mittava investointi jäisi tehottomaksi.

Espoon kärkipoliitikoilla katse on jo seuraavassa pallossa eli Salon oikoradassa, jota myös Turun tunnin junaksi kutsutaan. Ilman kaupunkirataa ei synny oikorataa, koska oikoradan liikenne ei mahdu nykyisille raiteille.

Kirkkonummen poliitikot ovatkin kärppänä tarttuneet Salon radan linjaukseen, koska silloin länsivarikon voisi rakentaa oikoradan varteen Ämmässuon eteläpuolelle. Eli parin-kolmen vuoden kuluttua tarvittavan varikon sijainniksi ehdotetaan paikkaa, joka olisi ehkä rataverkon ulottuvilla vasta useiden vuosien kuluttua.

Lue lisää: Espoon raidehankkeille jättipotti EU:lta, Vantaa ei saanut tukea pikaraitiotielle Mellunmäestä lentoasemalle

Oikaisu 17.7. kello 16.22: Kirkkonummi on kunta, ei kaupunki, kuten artikkelissa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat