Tytärpuolensa tukehduttanut mies ei syyllistynyt murhaan – Korkein oikeus antoi tuomion liikuntakyvyttömän tytön taposta

Korkeimman oikeuden mukaan isäpuoli ei ollut etukäteen suunnitellut tekoa, eikä hänellä ollut surmaamistarkoitusta.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan tytärpuolen tukehduttaminen oli tappo, korkein oikeus päätyi samaan ratkaisuun. Hovioikeus katsoi murhan kriteereiden täyttyvän.

6.7. 14:15

Korkein oikeus lievensi 16-vuotiaan tytärpuolensa kuoliaaksi tukehduttaneen Olli-Pekka Lehdon tuomion murhasta tapoksi. Korkein oikeus antoi tuomionsa Nurmijärvellä yksityisasunnossa marraskuussa 2018 tapahtuneesta taposta keskiviikkona.

Vuonna 1982 syntynyt Lehto tuomittiin kymmenen vuoden yhteiseen vankeuteen taposta ja ennen tappoa tapahtuneista kahdesta maksuvälinepetoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudenkin mukaan teko oli tappo, mutta Helsingin hovioikeuden mukaan isäpuoli oli syyllistynyt murhaan. Hovioikeus oli viime vuonna tuominnut isäpuolen murhasta elinkautiseen. Hänen valitusoikeutensa korkeimpaan oikeuteen rajattiin kysymykseen, täyttyikö teossa murhan erityisen raaka tai julma tekotapa ja oliko teko kokonaisuudessaan arvostellen törkeä.

Lehto oli jäänyt hoitamaan aviopuolisonsa vakavasti sairasta tytärtä, jotta puoliso oli saanut lepoa tyttärensä jatkuvasta hoitovastuusta. Se oli toinen kerta, kun isäpuoli jäi täysin toisten avun varassa olevan tytärpuolensa kanssa kahdestaan yön yli.

Hän oli laittanut tytärpuolensa nukkumaan kahdeksan aikaan illalla. Sen jälkeen hän oli ottanut alkoholia ja lääkkeitä ja lähtenyt ilta kymmeneltä ravintolaan.

Isäpuoli palasi ravintolasta puolen yön aikoihin. Tyttö oli alkanut huutaa kuten hänellä välillä oli öisin tapana tehdä. Isäpuoli oli yrittänyt hiljentää tytön painamalla tätä rintakehän yläosasta ja peittämällä kämmenselällä tytön suun. Vakavasti sairas tyttö ei pystynyt puolustautumaan ja pakenemaan tilanteesta. Tyttö kuoli. Hovioikeuden mukaan mies oli pitänyt tytön hengitystiet kokonaan suljettuina vähintään minuutin ajan.

Korkeimman oikeuden mukaan miehellä ei ollut surmaamistarkoitusta ja hän ei ollut etukäteen suunnitellut tekoa. Korkeimman oikeuden mukaan tekotapaa ei voi pitää erityisen julmana.

Tekoa voidaan Korkeimman oikeuden mukaan pitää jonkinasteista julmuutta osoittavana sillä perusteella, että se on kohdistunut puolustuskyvyttömään, vakavasti sairaaseen lapseen, jonka hoidosta mies on ollut vastuussa. Tällainen puolustuskyvyttömyys ei kuitenkaan yksin riitä siihen, että tekoa olisi pidettävä tapporikoksina syyksi luettavista teoista poikkeavalla erityisen julmalla tavalla tehtynä.

Korkeimman oikeuden mukaan isäpuolen teossa ei ole myöskään piirteitä, jotka osoittaisivat sen olevan erityisen raaka.

Murhan tunnusmerkistöön kuuluvat muun muassa, että tappo on tehty vakavasti harkiten ja erityisen raa’alla tai julmalla tavalla.

Korkein oikeus on ottanut ratkaisussaan huomioon myös ennakkoratkaisuja, jotka ovat verrattavissa tekoon.

Hovioikeus oli pitänyt tekoa murhana muun muassa sen takia, että vaikka tekoa ei ollut pitkitetty, sitä oli jatkettu vähäistä pidemmän ajan. Kuolema ei ollut aiheutunut hetkessä. Tyttö oli alaikäinen, puolustus- ja liikuntakyvytön, lähes sokea ja oli tekohetkellä isäpuolensa hoidettavana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat