Mary Sirri on ollut koko elämänsä uimataidoton – Nyt elinikäinen unelma on toteutumassa

Mary Sirri on ollut uimataidoton aina, eikä hän ole ainoa. Helsingissä aikuisten uimakursseille on kova tunku.

Mary Sirri pitää uimaan oppimista yhtenä monista mahdollisuuksista, joita Suomeen muuttaminen on tarjonnut.

3.8. 2:00 | Päivitetty 3.8. 7:53

Joka vuosi sadat aikuiset rohkaistuvat hankkimaan puuttuvan perustaidon, jonka useimmat suomalaiset oppivat jo varhain lapsuudessa.

Kun kaksi vuotta sitten Suomeen muuttaneelta Mary Sirriltä kysyttiin suomen kielen kurssilla, osaako hän uida, hän ei tiennyt, miten vastata.

Nyt 34-vuotias Sirri opettelee uimaan Helsingin kaupungin järjestämässä uimakoulussa, jonne hän pääsi ammattikoulu­opintojensa kautta. Kurssin ensimmäinen kerta oli myös hänen ensimmäinen kertansa vedessä.

”Olen koko elämäni halunnut oppia uimaan. Ja heti kun tuli tilaisuus, tartuin siihen”, Sirri kertoo.

Kamerunissa kasvanut Sirri on kasvanut joen vieressä. Naapuruston lapset polskivat joella salaa kylän aikuisilta. Toisin kuin viisi veljeä, Sirri ei kuitenkaan koskaan oppinut uimaan.

”Äitini oli ylisuojeleva. Eikä hänen mielestään tyttöjen muutenkaan tarvinnut osata uida.”

Sirri oli eri mieltä. Erityisen paljon uimataidottomuus vaivasi yhteisillä lomamatkoilla ystävien kanssa.

Sirrin tehtäväksi jäi vahtia ystävien tavaroita, kun muut menivät uimaan mereen tai altaaseen. Hän koki itsensä ulkopuoliseksi.

Lue lisää: Ystäväni tunnusti minulle kipeimmän salaisuutensa – Häneltä puuttuu yksin­kertainen perus­taito, jonka lapsetkin osaavat

Ulkopuolisuus on yksi monista tunteista, joita aikuisten uima­taidottomuuteen liittyy.

Vastaava liikunnanohjaaja Kiira Kesä-Heino Helsingin kaupungilta kertoo, että uima­taidottomuus todella voi syrjäyttää.

”Se ikään kuin lamaannuttaa, kun ei voi esimerkiksi lähteä kylpylään muiden mukana. Ei siinä itsetunto ainakaan pääse nousemaan, jos kokee, ettei voi osallistua toimintaan samalla tavalla kuin muut”, hän sanoo.

Kesä-Heino kuitenkin lupaa, että motivoitunut, peruskuntoinen aikuinen kyllä oppii uimaan.

”Ei välttämättä kroolaamaan, mutta etenemään vedessä turvallisesti.”

Mary Sirrin synnyinmaassa Kamerunissa lapsia ei erikseen opeteta uimaan. Se taito opitaan salaa luonnon­vesissä.

Pohjoismaisen uimataidon määritelmä on selkeä. Ihminen on uimataitoinen, jos hän pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään pinnalle pystyy uimaan yhtä­jaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

Erityisen paljon uimataidottomuus vaivasi yhteisillä lomamatkoilla ystävien kanssa.

Kesä-Heinon mukaan ei ole realistista ajatella, että kaikista tulisi uimamaistereita. Vaikka tavoite olisi virallisen uimataidon määritelmään riittävät taidot, myös vähempikin riittää.

”Parasta tietenkin olisi, jos jokainen osaisi nauttia vedessä olosta ja arvioida omat taitonsa”, Kesä-Heino sanoo.

Hänen mukaansa uimataidottomat aikuiset tunnistavat hyvin omat kykynsä ja osaavat arvioida riskit.

”Sellaisia ylilyöntejä, joissa veteen syöksytään ilman uimataitoa, näkee lähinnä nuorten ryhmissä. Hukkuneista taas suurin osa osaa kyllä jotenkuten uida, koska uima­taidottomat aikuiset monesti välttelevät vettä.”

Lue lisää: Pelkään vettä, ja sen takia olen tajunnut, miten sosiaalisesti tärkeä taito uiminen on

Suomalaisten aikuisten uimataitoa on tutkittu viimeksi vuonna 2011. Silloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan 68 prosenttia 15–64-vuotiaista osasi uida. Tutkimuksen vanhimmassa ikäryhmässä, 55–64-vuotiaiden joukossa, uimataitoisia oli vain 49 prosenttia.

Aikuisena uimaan opetteleminen vaatii runsaasti motivaatiota, uimaopettajanakin toimiva Kiira Kesä-Heino tietää.

”Kyse ei ole vain itse oppimisesta, vaan myös tiedon etsimisestä. Lapsia kannustetaan ja ohjataan uinnin pariin, mutta aikuisena pitää itse löytää sopiva ryhmä.”

Luonnonvesiin Mary Sirri ei ole vielä uskaltautunut, mutta kesällä hän aikoi suunnata uimahalliin harjoittelemaan itsenäisesti.

Itse uimaan oppiminen tapahtuu Kesä-Heinon mukaan samalla kaavalla kuin lasten kanssa. Ensin harjoitellaan vedessä oloa, kasvojen laittamista pinnan alle ja liukumista. Vaikka varsinainen herkkyyskausi uimaan oppimiselle on aikuisilta mennyt ohi, ovat motoriset valmiudet olemassa.

Rakenteellisia ongelmia sen sijaan on.

Kesä-Heinon mukaan yhteiskunnassa ajatellaan, että uimaan opettelevat ovat lähtö­kohtaisesti lapsia. Niinpä sopivia altaita ei ole tarpeeksi.

”Aikuisille voi olla iso kynnys lähteä harjoittelemaan uimahallin lasten­altaaseen. Jonkin verran aikuisille sopivia altaita on esimerkiksi palvelutaloissa, mutta allasvuorot ovat erittäin varattuja.”

Koronavirusepidemian jälkimainingeissa on panostettu erityisen voimakkaasti lasten kursseihin.

”Aikuisten kursseja on järjestetty nyt vähemmän, ja ne ovatkin aivan täynnä”, Kesä-Heino sanoo.

Aikuisuus ei estä uimaan oppimista, Mary Sirri sanoo. Hänen mukaansa kannattaa seurata lasten esimerkkiä.

Laura Manninen on uimaopetusta tarjoavan Fitpit Oy:n toimitusjohtaja.

Mannisen yrityksen järjestämiin aikuisten alkeisuima­kouluihin osallistuu vuosittain noin 640 aikuista pääkaupunki­seudulla. Vanhin uinnin alkeiskurssille osallistunut on ollut 85-vuotias.

Mannisen mukaan aikuisten alkeis­uimakoulujen suosio kasvaa jatkuvasti.

”Monelle uimataidottomuus aiheuttaa häpeää, joten olemme todella iloisia siitä, että ihmiset lähtevät kohtaamaan näitä tunteita ja omia pelkoja”, hän kertoo sähkö­postin välityksellä.

Helsingissä aikuisten alkeisuimakouluja järjestää myös muun muassa Urheiluhallit Oy, jonka noin 20:lle aikuisten alkeisuinti­kurssille osallistuu vuodessa noin 160 ihmistä.

Myös Helsingin kaupunki järjestää vajaat kymmenen eri tasoista aikuisten uimakoulua vuosittain. Tämän lisäksi monet uimaseurat järjestävät aikuisten uintikursseja ja yksityis­opetusta.

”Täytyy vain rohkaistua harjoittelemaan kuin lapsi.”

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanoo Mary Sirri.

Elinikäinen unelma on nyt toteutumassa. Neljän harjoittelukerran jälkeen Sirri kertoo tekevänsä vedessä jo ”ihan kaikkea”.

”Täytyy vain rohkaistua harjoittelemaan kuin lapsi”, Sirri neuvoo.

Itse hän kertoo löytäneensä vedestä rauhaa. Vilkas ja eläväinen Sirri sanoo, että tavoitteena on jatkossa käydä viikoittain uimassa.

”Tämä on loistava liikuntamuoto. Vedessä vapaudun stressistä ja olen tyyni.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat