Helsinkiläisestä rehtorista tehtiin lähes ilman koulutusta ”palkanlaskija” – Uupui sairauslomalle

Rehtoreille on Helsingissä siirretty palkanlaskijoiden töitä, mutta kunnollista koulutusta ei heidän mukaansa ole tarjottu. Sarastia-järjestelmä on aiheuttanut huomattavaa kuormitusta, rehtorit kertovat.

Helsingin kaupunki otti keväällä käyttöön uuden Sarastia-palkanmaksujärjestelmän. Sen jälkeen kaupungin palkanmaksu on ollut sekaisin.

12.7. 11:13

Helsinkiläinen rehtori jäi keväällä sairauslomalle, koska työ oli muuttunut aivan uudella tavalla kuormittavaksi.

Huhtikuusta alkaen osa koulusihteerien ja palkanlaskijoiden töistä siirtyi rehtorille. Rehtorin työnkuvaan sisällytettiin esimerkiksi palkanmaksuun liittyvien lomakkeiden täyttö.

Muutoksen takana on uusi palkanmaksujärjestelmä, jonka kaupunki otti käyttöön huhtikuussa.

HS kertoi viikonloppuna, että uuteen Sarastia-järjestelmään siirtymiseen on liittynyt merkittäviä ongelmia, jotka jatkuvat edelleen.

Ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa palkanlaskijoiden heikko koulutus järjestelmän käyttöön sekä ongelmat tietojen siirrossa.

Lue lisää: Näin 39 000 ihmisen palkan­maksu ajettiin lohduttomaan seka­sortoon – Helsingin kaupungin sisä­piiriläiset kertovat painajaismaisesta kaaoksesta

HS haastatteli helsinkiläistä rehtoria, joka on ylityöllistynyt muutoksen takia. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Rehtorin mukaan myös lähiesihenkilöiden koulutus uusiin työtehtäviin oli surkeaa. Työntekijät pyysivät etukäteen, että he saisivat ennen Sarastian käyttöönottoa tietoa muutoksesta ja sen vaatimasta osaamisesta, mutta sellaista ei tullut.

”Saimme hyvin yleisluontoisen koulutuksen, joka ei mitenkään avannut opetuspuolen palkanmaksun prosessin muutosta ja uusia lähiesimiehen tehtäviä”, rehtori sanoo.

Rehtorin tehtäväksi tuli hoitaa lähes kaikki työntekijöiden ja sijaisten työsuhteisiin ja palkanmaksuun liittyvät muutokset. Hän toimii yli 50 työntekijän lähiesihenkilönä.

Ohjeet uusiin tehtäviin ovat kuitenkin olleet puutteellisia. Ensimmäiseen kuukauteen opetushenkilöstö ei esimerkiksi ollut saanut lainkaan ohjeita siihen, miten sijaisten palkat maksetaan.

”Koko kevään ja kesän olemme joutuneet täyttämään lomakkeita, joihin syötettävistä tiedoista meillä ei ole oikeaa käsitystä”, rehtori kertoo.

Hän sanoo, että itse ohjelmanvaihdos ei ole hänen näkökulmastaan ongelma. Työtehtävien muutos sen sijaan on.

”Lähiesimiehillä ei ole palkanlaskennan osaamista. Vaikka osaan kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen ulkoa, palkanlaskennan käsitteet ovat vieraita.”

Kevät kului lomakkeiden parissa, ja työ muuttui erittäin kuormittavaksi.

”Kun työntekijälle annetaan tehtävä, mutta ei koulutusta tai tukea, tilanne on kuluttava ja stressaava.”

Lopulta rehtori jäi sairauslomalle.

Sairausloman jälkeen hän päätti päästä lomakkeista eroon tavalla tai toisella. Jos lomakkeessa oli pakollinen kohta, se täytettiin, vaikka tietoa kentän merkityksestä tai sisällöstä ei olisi ollut.

Lähiesihenkilön tekemät muutokset menevät sellaisenaan järjestelmään, eikä palkanlaskijan tehtäviin kuulu tarkistaa muutoksia.

Virheet näkyvät siis vasta vääränä palkkana työntekijän tilillä.

HS kertoi aiemmin, että palkanlaskijoiden mukaan Sarastia on turhauttavan hidas järjestelmä.

Rehtori vahvistaa, että hitaus vaikuttaa myös esihenkilöiden työhön.

”Järjestelmä sitoo minut pitkiksi ajoiksi odottamaan lomakkeita, tekemään niitä ja odottamaan taas niiden koneellista hyväksyntää.”

Kaikki aika on pois muista työtehtävistä, jotka jäävät rehtorin mukaan iltojen tai viikonloppujen täytteeksi, apulaisrehtorin vaivoiksi – tai kokonaan hoitamatta.

”Työajassa mitattuna Sarastia on muuttunut työajan Molokin kidaksi.”

Sairaslomalle jäänyt rehtori ei ole ainut Sarastiasta kärsinyt ammattikuntansa edustaja. Helsingin kuvataidelukion rehtori Tarja Aro-Kuuskoski vastaa puhelimeen töistä – keskellä lomaansa.

Hän on valvonut edellisen yön, koska sai kuulla lomansa keskeytyvän. Sähköpostiin oli tullut tieto, että Sarastian kanssa oli taas ongelmia, ja työntekijä ei ollut saanut palkkaansa.

Aro-Kuuskoski vahvistaa useita seikkoja, joista edellä haastateltu rehtori kertoi. Koulutus on ollut huono ja järjestelmä hidas. Työmäärä on kasvanut selvästi. Se näkyy hyvin esimerkiksi sijaisten tietojen kirjaamisessa.

”Yhdellä opettajalla voi olla yhden päivän aikana joskus jopa viisi sijaista. Aiemmin olemme täyttäneet yhden Word-lomakkeen, jolla kaikki sijaiset kirjataan. Nykyisin kaikki pitää tehdä erillisillä lomakkeilla.”

Uudet työsuhteet kuormittavat rehtoreita enemmän kuin aiemmin.

”Meille tulee yli kymmenen uutta opettajaa, ja rehtorien tehtävä on täyttää heidän kaikkien tiedot järjestelmään osoite- ja tilitietoja myöten. Tämä on mielestäni palkanlaskentaan tai sihteerille kuuluvaa työtä.”

Ohjeet eivät aina auta erilaisten lomakkeiden viidakossa.

”Nyt juuri onnistuin lopulta täyttämään tietynlaisen lomakkeen kollegani neuvojen avulla. Ohje itsessään oli väärin.”

Aro-Kuuskosken mielestä paras ratkaisu olisi, että johto huomioisi paremmin ruohonjuuritason työntekijöiden kokemuksia.

”Nyt pitäisi ylimmän johdon tulla käymään aitoa dialogia työntekijöiden kanssa.”

Nimettömänä esiintynyt rehtori on saanut nauttia kesälomasta, mutta ajatus töihin palaamisesta hirvittää jo etukäteen.

”Pelkään jo nyt, millainen Sarastia-vuori minua odottaa.”

Hän kuitenkin toivoo, että syksyllä tilanne voisi hieman helpottaa. Kaupungin sisäisille verkkosivuille tuotetaan hänen mukaansa kaiken aikaa lisää ohjeita. Niille olisi kuitenkin ollut tarvetta paljon aikaisemmin.

”Tämä prosessi eteni väärinpäin. Olisi ollut hyvä ensin kouluttaa ja sitten vasta ottaa ohjelmisto käyttöön.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat