Helsingin keskustan liiketilat ovat jatkaneet tyhjenemistään – ”Helpompaa on mennä kauppa­keskuksiin”, tunnustaa yrittäjä­järjestön puheenjohtaja

Keskustaan jäävät lopulta vain isot kansainväliset kauppaketjut, sanoo yrittäjiä edustava Outi Haapamäki.

Aleksanterinkatu on yksi Helsingin keskustan keskeisimmistä ostoskaduista.

17.7. 17:14

Helsingin keskustan liiketilat ovat parin viime vuoden aikana jatkaneet tyhjenemistään. HS kertoi lauantaina yrityksen toisensa jälkeen jättäneen Mannerheimintiellä sijaitsevan kauppakeskus Forumin ensimmäisen kerroksen liiketilat.

Tuoreimmasta kaupunkien elinvoimaa mittaavasta Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) laskennasta selviää, että Helsingin keskusta-alueilla tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on kasvanut viime vuosina jatkuvasti. Vuonna 2019 osuus oli 5,5 prosenttia, kun tänä vuonna osuus on noussut 9 prosenttiin.

EKK:n toiminnanjohtaja ja arkkitehti Pokko Lemminkäinen nostaa useita syitä keskustan liiketilojen tyhjenemiselle: Kansainvälinen matkailu on pandemian aikana Helsingissä vähentynyt.

Lisääntynyt etätyö on vienyt monien keskustan toimijoiden asiakkaita. Samalla uudet alueet ja niiden liiketilat, kuten Kalasatama ja Pasila, ovat nousseet haastamaan keskustan liiketiloja. Osa yrityksistä on tullut siihen tulokseen, että kaupunkien reunoilla toimiminen on niille keskustassa toimimista helpompaa.

”Monet kaupat haluavat logistiikan ja varastotilan vuoksi väljempiä tiloja. Helsingin keskusta on aika museaalinen, eikä sinne voi välttämättä louhia esimerkiksi varastotilaa.”

Lemminkäisen mielestä keskustan läpileikkaavaa autoliikennettä pitäisi pyrkiä vähentämään. Se lisäisi keskusta-alueen kehittämisen mahdollisuuksia. Yksi ratkaisu tähän olisi hänen mielestään keskustatunnelin rakentaminen.

Keskustatunnelin eli maanalaisen kokoojakadun rakentamista on kritisoitu sen kalliin hinnan vuoksi. Vuonna 2019 tunnelin hinnaksi arvioitiin 1,3–1,4 miljardia euroa. Hanke on kuopattu ja taas herätetty henkiin useaan kertaan.

”Totta kai tunneli on kallis, mutta se tasapainottaisi ja lisäisi keskustan elinvoimaa, kun läpileikkaava liikenne saataisiin pois.”

Lemminkäisen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa Helsingissä on useita keskustoja, eikä Helsingin perinteinen keskusta enää samalla tavalla vahvistu.

”Voi olla, etteivät ihmiset tulevaisuudessa liiku arjessaan asuinalueensa ulkopuolelle niin paljon kuin aiemmin. Pienemmät keskittymät vahvistuvat ja kauppoja ja ravintoloita siirtyy entisestään niihin.”

”Historia on aina aaltoliikettä. Nyt liikkumisen hinta nousee. Silloin kaikki toimii tiiviimmin, jolloin lyhyet etäisyydet ovat tärkeitä.”

Lemminkäisen mukaan keskustan liiketilojen tyhjenemisestä parin viime vuoden aikana ei silti vielä voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tyhjistä liiketiloista huolimatta Lemminkäinen korostaa, että yleisesti ottaen Helsingin elinvoima on huippuluokkaa.

”Kaupunkikehittämisessä aikaikkunat ovat pitkiä. Tässä voi vielä seurata keskusta-alueen renessanssi.”

”Tyhjien liiketilojen osuus Helsingissä on huomattavasti alle maan keskiarvon. En ole huolestunut Helsingin osalta, päinvastoin.”

Etelä-Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Outi Haapamäki, kertoo että yhdistyksen jäsenten yrityksiä on viimeisen parin vuoden aikana muuttanut pois keskustasta tai lopettanut. Moni erikoistarvikeliike on siirtänyt toimintansa nettiin.

”Vaikka nettimyynti on asiakkaille kätevää, se autioittaa kaupunkikuvaa. Ilman yrityksiä ei ole kaupunkia.”

Haapamäen mukaan kaikki keskustan yritysten asiakkaat eivät ole palanneet, vaikka koronarajoituksista on luovuttu. Hänellä itsellään on Helsingin keskustassa tilitoimisto, jolla on asiakkaana useita palvelualan yrittäjiä.

”Vaikka kuinka olisi erikoistarjouksia ja joustavasti avoinna, kun asiakkaat eivät liiku, ne eivät liiku. Ihmiset tekevät etätöitä ja käyvät vähemmän keskustassa.”

Eräs Haapamäen palvelualalla toimiva asiakas menetti lähes kaikki asiakkaansa yrityksen viereisen viraston etätyösuosituksen vuoksi. Kun virasto luopui etätyösuosituksestaan palvelualan yrityksen asiakkaat palasivat.

Etätöiden lisäksi toinen ongelma Haapamäen mielestä on keskustan huono tavoitettavuus autolla.

”Pysäköintipaikkojen vähyys ja kalleus on suuri asia. Muutamienkin tuntien käyminen keskustassa autolla tulee kalliiksi. Helpompaa on mennä kauppakeskuksiin.”

Haapamäen mukaan keskustan korkeat tilavuokrat nousevat nopeasti yrittäjille ylitsepääsemättömän suuriksi, jos asiakkaita ei ole.

”Keskustaan jäävät lopulta vain isot kansainväliset kauppaketjut ja kaupunkikuvan monimuotoisuus vähenee.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat