Pormestari Juhana Vartiainen ei suostunut haastateltavaksi Helsingin palkkakaaoksen vastuista – Järjestelmätoimittaja ja virkamiehet siirtelevät palloa toisilleen

Helsingin palkanmaksuongelmat aiheuttavat kaupungin työntekijöille jopa kesälomia häiritseviä ongelmia. Järjestelmätoimittaja ja virkamiehet siirtelevät vastuuta toisilleen.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen, kansliapäällikkö Sami Sarvilinna ja henkilöstöjohtaja Nina Gros.

21.7. 16:59

Kuka kantaa vastuun Helsingin valtaviksi kasvaneista palkanmaksuongelmista ja miten ongelmiin lopulta ajauduttiin? Nämä kaksi kysymystä ovat pyörineet ilmassa pitkin kesää, kun tietoja ongelmien laajuudesta on kantautunut julkisuuteen tipoittain.

Palkkaongelmat ovat vaikuttaneet lukuisten kaupungin työntekijöiden lomakauteen. Osa on joutunut keskeyttämään lomansa selvittääkseen palkka-asioita, osalle maksamattomista palkoista on koitunut lomia varjostavaa henkistä painetta ja konkreettisia taloudellisia ongelmia.

Lue lisää: Näin 39 000 ihmisen palkan­maksu ajettiin lohduttomaan seka­sortoon – Helsingin kaupungin sisä­piiriläiset kertovat painajaismaisesta kaaoksesta

Aiemmin tällä viikolla kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) totesi oman kantansa vastuukysymyksistä suoraan. Hänen mielestään vastuulliset tahot asiassa ovat pormestari Juhana Vartiainen (kok) ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinna.

HS kysyi asiasta Vartiaiselta ja Sarvilinnalta jo alkuviikosta. Vartiainen viestitti avustajiensa välityksellä, että ei ehdi antaa aiheesta haastattelua koko viikolla. Artikkelin julkaisun jälkeen Vartiaisen avustaja tarkensi, että haastattelu voisi onnistua perjantaina. Helsingin pormestarina Vartiainen käyttää kaupungin suurinta operatiivista valtaa. Sarvilinnan HS tavoitti kahden vuorokauden tavoittelun jälkeen.

Lue lisää: Nasima Razmyar penää vastuuta Helsingin palkka­sotkussa: ”Kansliaa johtavat pormestari ja kanslia­päällikkö”

Sarvilinna kertoo olevansa nyt lomalla, mutta joutuneensa itsekin keskeyttämään kesän aikana lomansa jo kertaalleen palkanmaksuvaikeuksien selvittelyn vuoksi.

Hän toteaa suoraan, ettei osaa arvioida, ovatko tähän mennessä tehdyt ratkaisut riittäviä kaoottiseksi muuttuneen tilanteen ratkaisemiseksi.

Muodollisesti juuri Sarvilinna teki lopullisen päätöksen kaaoksen keskiössä olevan palkanmaksuohjelma Sarastian hankkimisesta. Hän sanoo pitäneensä päätöksen taustaksi saamiaan selvityksiä riittävinä.

Ammattijärjestö Tehy on tehnyt rikosilmoituksen liittyen Helsingin kaupungin toimintaan palkanmaksuongelmissa. Sarvilinna toteaa, että hänet on mainittu rikosilmoituksessa. Senkään takia hän ei halua kommentoida tarkemmin henkilökohtaisia vastuita kysymyksessä.

”Yhteinen vastuu on Sarastialla ja Helsingin kaupungilla.”

Lue lisää: Tehy teki rikosilmoituksen Helsingin palkkakaaoksesta

Sarastian hankkiminen on edennyt Helsingin kaupungilla myös kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston siunauksella. Nasima Razmyar kommentoi kuitenkin HS:lle, että asiaa on hänen mielestään esitelty poliitikoille liian optimistisesti.

Sarvilinna sanoo, ettei halua ottaa väitteeseen kantaa.

”En halua lähteä kaupungin informaatiokulkua julkisuudessa kommentoimaan.”

Hän toteaa yleisesti, että ongelmien ratkominen tulee varmasti vaatimaan edelleen rahaa. Sarvilinna sanoo syntyneiden ongelmien laajuuden olleen hänelle yllätys.

Tarkimmin Helsingin kaupungin virkamiesjohtajista Sarastian hankinnan eri vaiheista tietävät kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Gros ja digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama. He tekivät hankintaa edeltävän selvitystyön.

Nina Gros kertoo, että järjestelmän vaihdoksen takana oli vanhan palkanmaksujärjestelmän vanhentuminen.

Vanhan järjestelmän toimittajan CGI:n kanssa yritettiin kehittää uutta versiota käytössä olleesta Hijat-järjestelmästä viiden vuoden ajan, mutta projekti epäonnistui.

Lopulta CGI lupasi teknisen tuen Hijatin käyttöön vuoden 2022 loppuun saakka. Siihen mennessä kaupungin piti löytää uusi vaihtoehto.

Grosin mukaan Sarastiaan päädyttiin, koska markkinoilla ei ollut mitään valmista mallia Helsingin kokoiselle kaupungille. Piti siis valita kumppani, jonka kanssa Helsingille räätälöitäisiin oma versio palkanmaksujärjestelmästä.

”Markkinoilla oli kuntaomisteinen Sarastia, jossa oli jo kuntapuolen työehtosopimukset sisällä. Lisäksi tiedossamme oli, että Espoo ottaa järjestelmän käyttöön vuotta aikaisemmin kuin me, joten Espoon opit pystyttäisiin hyödyntämään meidän käyttöönotossamme. Valinta tuntui siitä näkökulmasta turvalliselta”, Gros toteaa.

Samaa sanoo digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama. Rusama toteaa, että hyviä vaihtoehtoja Sarastialle ei juuri ollut.

Uutta palkanmaksujärjestelmää ei kilpailutettu, vaikka julkisten hankintojen kohdalla sitä laissa vaaditaan. Sarastian tapauksessa kaupunki liittyi kuntaomisteisen Sarastian osakkaaksi. Siirtymä onnistui sidos­yksikkö­hankintana, jolloin kilpailutusta ei vaadita.

Nina Gros sanoo, että tulos olisi lopulta kuitenkin luultavasti ollut sama, vaikka hankinta olisi kilpailutettu.

Sidosyksikköhankinnan hyvä puoli oli aikapaineessa eläneen kaupungin kannalta se, että päätös onnistui nopeasti. Kilpailuttaminen olisi hidastanut siirtymää. Gros sanoo kuitenkin, ettei hänen näkökulmastaan asialla ollut tehdyissä ratkaisuissa suurta painoarvoa.

Päätös Sarastian käyttöön otosta eteni niin, että Grosin johtama HR-yksikkö ja Rusaman johtama digitalisaatioyksikkö tekivät yhteistyössä asiasta valmistelun. Valmistelu käytiin Rusaman mukaan läpi digitaalisessa johtoryhmässä ja kaupungin johtoryhmässä.

Tämän jälkeen asia meni poliittiseen päätöksentekoon. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti, että Helsinki liittyy kuntaomisteiseen Sarastia-yhtiöön.

”Kansliapäällikkö puolestaan teki viranhaltijapäätöksen tästä hankinnasta HR- ja digiyksiköiden valmistelun pohjalta”, Rusama kertoo.

Kaupungin palkanlaskijat ovat luonnehtineet HS:lle koulutustaan surkeaksi.

Samaa kertovat myös esihenkilöt, joiden työnkuva on muuttunut. Heidän tehtävänsä on täyttää palkanlaskuun liittyviä lomakkeita ja hyväksyä työntekijöiden kirjaamia muutoksia. Koulutuksen vähäisyyden takia esihenkilöillä ei kuitenkaan ole osaamista tähän, ja virheellisesti täytetyt lomakkeet aiheuttavat virheitä palkanmaksuun.

Lue lisää: Helsinkiläisestä rehtorista tehtiin lähes ilman koulutusta ”palkanlaskija” – Uupui sairauslomalle

Miksi koulutus sitten oli niin puutteellista?

Gros sanoo, että päälle iskenyt koronapandemia vaikeutti koulutusten järjestämistä. Pandemia oli kuitenkin ollut jo päällä, kun Sarastiaan siirtymisestä päätettiin syksyllä 2020. Gros myöntää suoraan, ettei kaupungilla varauduttu kunnolla siihen, että pandemia pitkittyy ja koulutukset pitää järjestää etäyhteyksin.

HS:n haastattelema rehtori kertoi heinäkuussa, että kunnolliset ohjeet uudesta järjestelmästä ovat tulleet vasta tämän kesän aikana.

Sarastian toimitusjohtaja Mika Kantola selittää HS:lle, että kaikille asiakkaille lähetetään samanlainen perusohjeistus.

Kaikkien asiakkaiden kohdalla järjestelmässä on kuitenkin Kantolan mukaan erilaisia, asiakaskohtaisesti muotoiltuja ratkaisuja. Tämän vuoksi perusohjeet eivät ole kaikenkattavia.

”Tätä prosessikohtaista ohjeistusta on tehty yhteistyössä Sarastian ja Helsingin kanssa”, hän sanoo.

Yksi vakava ongelma on ollut myös huutava pula osaavista palkanlaskijoista. Kun osaajia ei ole löytynyt markkinoilta, Helsinki aikoo itse kouluttaa heitä. Ammattilaiseksi kehittyminen vie kuitenkin aikaa.

Nina Gros sanoo silti uskovansa, että tilanne paranee pikkuhiljaa.

Monta asiaa on mennyt pieleen. Kuka kantaa tästä tilanteesta vastuun?

”Kyllä tässä vastuuta itse kukin kantaa”, Gros sanoo.

Hän korostaa, että myös Sarastialla on omalta osaltaan ongelmista laajasti vastuuta. Samoilla linjoilla on digitalisaatiojohtaja Rusama.

”Sarastian pitää lähtökohtaisesti huolehtia siitä, että heidän järjestelmänsä toimii. Jokainen päätöksentekijä tässä prosessissa kantaa myös oman vastuunsa.”

Rusama sanoo, että Sarastian ja kaupungin sopimuksessa on vahingonkorvauspykäliä, jotka tulevat tuomaan kaupungille ainakin jonkinlaista hyvitystä ongelmista.

Sarastian Kantola korostaa edelleen, että itse järjestelmä ei tee virheitä.

”Haluan korostaa, että kyse ei ole vain palkkamoottorin vaihtumisesta, vaan myös koko prosessin vaihtumisesta”, Kantola sanoo.

Hän viittaa prosessilla siihen, että sekä esihenkilöt että palkansaajat käyttävät Sarastia-järjestelmää itse, siinä missä ennen tiedot lähetettiin palkanlaskentaan.

”Aika korjaa tämän. Ajan myötä järjestelmä tulee tutummaksi ja virheiden määrä lähtee putoamaan.”

”Meillä on totta kai osavastuu luonnollisesti.”

Juttua täydennetty 21. heinäkuuta kello 18.18: Vartiaisen avustaja kertoi, että haastattelu onnistuu perjantaina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat