Ensi talvi voi tuoda mukanaan ennennäkemättömän energiakriisin Euroopassa –  Helsinkiläisetkään eivät ole ole siltä täysin turvassa

Venäjän hyökkäyksen aiheuttama energiakriisi on vain nopeuttanut fossiilisista polttoaineista irtautumista, sanoo Helenin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Salmisaaren hiilivoimala aiotaan sulkea viimeistään keväällä 2024.

27.7. 2:00 | Päivitetty 27.7. 6:53

Ensi talvena Euroopan energiamarkkinoilla saatetaan nähdä ennennäkemätön kriisi, mutta helsinkiläisten energiansaanti on melko turvattu.

Energiayhtiö Helenillä tilanne näyttää lämmön ja sähkön toimitus­varmuuden suhteen eurooppalaiseen tilanteeseen verrattuna itse asiassa varsin hyvältä, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

”Meillä on ensinnäkin varastot melko täynnä kivihiiltä ja pellettiä ja venäläisestä energiasta on onnistuttu täysin luopumaan”, hän kertoo.

Venäläisen energian virta Eurooppaan on tyrehtynyt heikoksi puroksi sekä EU:n asettamien pakotteiden että Venäjän vastatoimien seurauksena. Kriisi muuttuisi astetta suuremmaksi, jos energian tulo tyrehtyy kokonaan talveksi. Siitä voi seurata sähkön säännöstelyä ja sähkökatkoja ympäri Eurooppaa.

Suomessa maakaasun merkitys energian­tuotannossa on suoraan vähäinen, mutta Euroopan pula nostaa sähkön hintaa suoraan myös meillä. Aiemmin HS on kertonut, että sähkökatkot ovat talvella mahdollisia Suomessakin.

Lue lisää: Energiakriisin repimään Eurooppaan povataan pitkää kylmää talvea – sähkökatkot mahdollisia Suomessakin

Helen myy sähköä noin 550 000 asiakkaalle pääasiassa pääkaupunki­seudulla ja lämmittää kaukolämmöllä yli 90 prosenttia Helsingin kiinteistöistä.

Niin sanottuna normaalina vuonna ennen Ukrainan sotaa Helen on ostanut keskimäärin 450 miljoonalla eurolla tuonti­energiaa eli kivihiiltä, maakaasua, öljyä ja puupohjaista pellettiä. Siitä noin 75 prosenttia on tullut Venäjältä, mutta tällä hetkellä luku on Weckströmin mukaan pyöreä nolla.

Venäjän sijaan kivihiili tuodaan nyt Australiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta, maakaasu Baltian putken kautta, öljy länsimaisilta toimittajilta ja pelletti kotimaasta.

”Pidämme venäläisistä energia­hyödykkeistä luopumista näin nopeassa aikataulussa aika merkittävänä suorituksena”, Weckström sanoo.

Helenin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström kuvattuna Kampissa sijaitsevan Sähkötalon edessä.

Helenillä on käynnissä myös suurempi murros kuin pelkästä venäläisestä energiasta irtautuminen.

Yhtiön on tarkoitus olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi kivihiilestä aiotaan luopua kokonaan vuoteen 2024 mennessä. Venäjän hyökkäyksen aiheuttama energiakriisi on Weckströmin mukaan vain nopeuttanut fossiilisista polttoaineista irtautumista.

Lue lisää: Mistä Helsinki saa lämpö­energiaa, kun hiili­voimalat suljetaan?

Helenin Hanasaaren voimala sulkeutuu ensi keväänä ja Salmisaaressa kivihiilen poltto loppuu vuoden 2024 keväällä.

Hiilivoimaa on tarkoitus korvata esimerkiksi Vuosaareen avattavalla biolämpö­laitoksella. Sen tuottamalla energialla pystytään jo tulevana talvena korvaamaan lämmön­tuotannossa Hanasaaren voimalaitosta, jonka sulkeutuessa Helenin kivihiilen käyttö puolittuu.

Niin sanottujen kiinteiden polttoaineiden lisäksi Helen hyödyntää jo nyt esimerkiksi ydinvoimaa, tuulivoimaa ja aurinkopuistoja. Käytössä on myös lämpöpumppuja, joiden avulla jätevedestä tehdään kaukolämpöä, sekä tulevaisuudessa sähkökattiloita, joissa sähköllä lämmitetään vettä.

Lue lisää: Helen esitteli uuden keinon pyristellä eroon kivihiilestä ja Venäjä-riippuvuudesta

”Nämä kaikki sitten tulevaisuudessa korvaavat hiililaitoksia ja osittain myös maakaasun tarvetta”, Weckström kertoo.

Weckström ei osaa toistaiseksi tarkasti arvioida, missä suhteessa eri energian­tuotannon muotoja tullaan jatkossa hyödyntämään, sillä se riippuu aina niiden hinnasta ja ennen kaikkea säästä.

Karkeasti voi kuitenkin hänen mukaansa sanoa, että tulevaisuudessa Helenin sähköstä noin puolet tuotetaan ydinvoimalla ja puolet tuuli- ja aurinkovoimalla. Lämmityksessä taas lämpöpumput ja sähkökattilat tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa biomassan ohella.

Hän korostaa, että Helenin strategia perustuu nimenomaan tuotannon hajauttamiseen.

”Voimalaitoksia ajetaan aina sen mukaan, mikä on kulloinkin kaikkein edullisinta asiakkaille.”

”Sähkön hinnan ennustaminen on kuin ennustaisi säätä.”

Energian toimitusvarmuus on talvella Helenin osalta hyvä. Toistaiseksi on kuitenkin vaikea arvioida, millaisiin energialaskujen korotuksiin helsinkiläisten kannattaa varautua.

Yleisesti ottaen Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa energian hinnat ovat Weckströmin mukaan huomattavasti alhaisemmat kuin Keski-Euroopassa. Vaikka hinnat nousisivatkin, ne olisivat silti edullisempia kuin vaikkapa Saksassa.

Sähkön kohdalla hinta vaihtelee joka päivä markkinoilla ja ensi talven tilannetta on vielä mahdotonta tietää tarkkaan. Yleisesti ottaen mitä enemmän on tarjontaa, sitä halvempi sähkönkin hinta on.

”Sähkön hinnan ennustaminen on kuin ennustaisi säätä. Mutta painetta hinnannousulle on jonkin verran, koska energia­hyödykkeidenkin hinnat ovat korkealla”, Weckström kertoo.

Lämmön hinta seurailee sähkön hinnan vaihtelua, mikäli sitä tehdään sähköllä. Tulevina kuukausina ja vuosina lämpöä tuotetaan Helenillä vielä pitkälti hiilen ja pellettien avulla.

Yhtiö onkin päätynyt kiinnittämään kaukolämmön hinnan, jolloin hinta ilmoitetaan neljä kertaa vuodessa. Seuraavan kerran hinta tarkistetaan syyskuun alussa. Tulevan hinnan suuruutta on Weckströmin mukaan mahdotonta arvioida vielä tässä kohtaa.

”Energiayhtiöt toimivat maailmanmarkkina­hinnoilla, jotka ovat nousseet merkittävästi. Siksi ei voi luvata, ettei edessä olisi hintojen nousua”, hän sanoo.

”Nyt eletään joka tapauksessa jännittäviä aikoja eurooppalaisella energia­markkinalla. Esimerkiksi Saksan energia­kysymykset vaikuttavat välillisesti Suomeenkin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat