Manna Satuli välittää Suomen kalleimpia asuntoja ja tietää, mitä eliitti haluaa

Varakkaat ulkomaalaiset etsivät taas arvoasuntoja Helsingistä. Välittäjän mukaan siihen vaikuttaa muun muassa Suomen haku Naton jäseneksi.

Vakiintuneella asiakaskunnalla ja suosittelijoilla on tärkeä merkitys välittäjälle, sanoo Manna Satuli.

6.8. 2:00 | Päivitetty 6.8. 8:20

Yksityisnäyttö on juuri päättynyt runsaan puolentoista miljoonan euron asunnossa satulinnamaisessa rakennuksessa Ullanlinnan Tähtitornin­kadulla.

Kiinteistönvälittäjä Manna Satuli näyttää ruokapöydälle asettamiaan esitteitä välittämistään kohteista. Jalkojen alla on silkkisen pehmeä matto, katossa tuhansia euroja maksava kattokruunu ja vieressä keittiö, jonka seinää koristaa marmorikuvio.

Satuli on erikoistunut erityisesti Helsingin keskustassa sijaitseviin arvoasuntoihin.

Hän sanoo myyneensä hintaseuranta­tilaston perusteella liki 40 prosenttia kaikista yli kolmen miljoonan euron asunnoista Suomessa vuosina 2020–2022 ja pelkästään viimeisimmän kuukauden aikana viisi noin kahden miljoonan euron asuntoa.

”Nämä ovat minulle peruskauraa, helppoja ja kivoja myydä.”

Parhaillaan Satuli välittää muun muassa yhtä Suomen tämän hetken kalleinta julkisessa myynnissä olevaa kohdetta: yli yhdeksän miljoonan euron pientaloa Kuusisaaressa.

Nyt hän kertoo, keitä luksusasuntojen ostajat ovat ja miten luksuskohteiden myyminen eroaa tavallisten työssä käyvien asuntokaupasta.

Mielikuva välittäjistä on kiiltokuvamainen: miljoona-asunnot haetaan myyntiin satojen­tuhansien eurojen hintaisella autolla kymmenien­tuhansien eurojen kellot ranteessa.

Todellisuudessa harva välittäjä yltää huipputuloihin ja prameaan elämään, sanoo Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) hallituksen puheenjohtaja Marina Salenius.

Alalla käy kova kilpailu. Erityisen tiukkaa se on miljoona-asunnoissa, joiden ostajakunta on rajatumpi kuin tavallisissa kodeissa.

Vuositulot kiinteistönvälitysalalla olivat keskimäärin runsaat 53 000 euroa vuonna 2020, selviää Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinkon teettämästä kysely­tutkimuksesta.

Suuri osa eli lähes 60 prosenttia välittäjistä tienasi jotain 20 000 ja 60 000 euron väliltä. Yli 100 000 euroa ja alle 20 000 euroa tienaavia oli molempia kahdeksan prosenttia.

Satuli sanoo kuuluvansa erittäin hyvin tienaavien välittäjien vähemmistöön. Hänen mukaansa kalliit autot ja korut kuuluvat työhön. Ne lisäävät uskottavuutta.

”En voi mennä vanhalla Mazdalla yhdeksän miljoonan euron kohteeseen ja sanoa, että osta tämä.”

Paperityöt ja asuntojen stailauksen Satuli on ulkoistanut assistentilleen ja tyttärelleen Hilda Kallio-Mannilalle.

Työ ei silti ole niin glamoröösiä kuin useat ajattelevat, Satuli väittää. Asuntoesittelyissä ei juoda samppanjaa eikä syödä cocktailpaloja. Lounaaksi hän nauttii mikroruokaa taukotilassa toimiston kellarissa.

”Omatekemää sentään.”

Välittäjän mukaan työ vaatii kärsivällisyyttä ja vie paljon aikaa. Vuonna 2020 alan keski­määräinen työaika oli 47 tuntia viikossa eli yli yhdeksän tuntia päivässä.

Yhden vapaapäivän viikossa Satuli yrittää pitää, yleensä lauantain. Lomat ovat lyhyitä, ja työpäivät venyvät – niin paljon, että tärkeitä läheisten juhlia joutuu joskus jättämään väliin.

”Vapaapäivä tarkoittaa minulle sitä, että en laittaudu ja lähde esittelemään asuntoja. Että voin olla vain kotona verkkareissa.”

Asiakkaat odottavat, että välittäjän saa kiinni lähes milloin tahansa. Vain päivällisellä lastensa kanssa, yöllä ja tapaamisissa Satuli hiljentää puhelimen.

Vastapainoksi työ palkitsee. Yksi asiakas vie hienoon ravintolaan syömään.

”Hienossakin asunnossa pyyhkeet voivat olla oransseja, vaaleanpunaisia, sinisiä, vihreitä ja vielä kuviot päälle. Ne eivät voi olla kuvissa.”

Välittäjän työpäivä alkaa aamuseitsemältä ja päättyy iltayhdeltä­toista. Päivän aluksi ja lopuksi Satuli lukee puhelimeen tulleet viestit. Kun ne on hoidettu, hän käy läpi sanomalehdet.

”Pitää tietää, mistä asiakkaat puhuvat. He ovat korkeasti koulutettuja ja sivistyneitä.”

Apua on myös Satulin taustasta. Hän on koulutukseltaan kauppa­tieteiden maisteri. Lisäksi hän on suorittanut laillistelun kiinteistön­välittäjän tutkinnon ja opiskellut sisustus­suunnittelijaksi.

Ennen välittäjäksi ryhtymistään hän työskenteli kiinteistö­sijoittamisen parissa ja varainhoitajana.

Periaatteessa välittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa, ja ala kärsii osittain huonosta maineesta. Siksi KVKL:n Marina Salenius haluaisi, että välittäjille saataisiin ammatti­korkea­koulu­tasoinen tutkinto.

Hänen mukaansa se vähentäisi asuntokauppaan liittyviä riitoja ja lisäisi alan arvostusta.

”Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa tällaista pakollista koulutusvaadetta ei ole.”

Satuli saa energiaa muun muassa positiivisuudesta. Hän sanoo karsineensa lähipiiristään negatiiviset ihmiset. ”Onneksi molemmat lapset ovat tosi positiivisia.”

Loppupäivän Satuli käy asuntonäytöillä ja selvittää vastauksia asiakkaidensa kiperiin kysymyksiin ja erikoisiin toiveisiin. Yhdelle piti löytää asunnon lisäksi rentoutus­kapseli, jossa voi lillua vedessä pimeässä.

”Jonkin verran halutaan japanilaisia vessoja, tuhansia euroja per pytty. Niissä on suihkuja, musiikkia ja lämmitys, tietenkin.”

Satuli sanoo, että asiakkaiden joukossa on pörssiyhtiöiden ylintä johtoa, entisiä urheilijoita, yrittäjiä ja ulkomaalaisia.

Hänen havaintojensa mukaan koronavirus­pandemian hellittäminen ja Suomen haku Nato-jäseneksi on jälleen lisännyt ulkomaalaisten kiinnostusta Helsingin arvo­asuntoihin. Moni heistä tulee Keski-Euroopasta tai Yhdysvalloista.

Ulkomaalaisia asiakkaita Satulin työnantajalla Snellman Sotheby’s International Realtyllä oli paljon myös ennen pandemiaa. Yritys on ainoa kansainvälinen arvoasuntoihin keskittynyt ketju Suomessa.

Tavallisista asuntokauppaa tekevistä ihmisistä varakkaat ostajat eroavat etenkin siinä, etteivät he kysele laina-asioista, Satuli sanoo.

”Ja jos jotain huolia on, he eivät murehdi niitä minun kanssani. Minulta kysellään kontakteja: kansainvälisen verotuksen asiantuntijoita ja juristeja.”

Osa asunnoista ei koskaan päädy julkiseen myyntiin, vaan Satuli saa toimeksiantona etsiä ostajan. Tässä suosittelijoilla ja vakiintuneella asiakaskunnalla on suuri merkitys välittäjälle.

Usein varakkaat myös ostavat uuden asunnon ennen kuin myyvät vanhan. Kaupanteko saattaa kestää kuukausia.

Yhdessä asiassa eliitti ei kuitenkaan aina eroa massasta.

”Hienossakin asunnossa pyyhkeet voivat olla oransseja, vaaleanpunaisia, sinisiä, vihreitä ja vielä kuviot päälle. Ne eivät voi olla kuvissa, vaan asuntoa pitää stailata”, Satuli sanoo.

Kun haastattelu lähestyy loppuaan, hän kaivaa esiin puhelimensa. Lukemattomia viestejä on saapunut parikymmentä. Sieltä löytyy myös syy siihen, miksi välittäjä rakastaa työtään.

”Kun puhelin soi, soittaja voi olla ihan kuka vain.”

Lue lisää: Helsingissä tuli myyntiin neliöhinnaltaan yksi koko Suomen historian kalleimmista asunnoista – ”Se menee ihan varmasti”

Lue lisää: Miljoona euroa asunnosta Helsingissä ei ole enää mahdoton hinta tavalliselle asukkaalle – Asian­tuntija kertoo, millaisessa tilanteessa sellaisen kodin saa kivuttomasti

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat