Hätäkeskusta vaivaa nyt ”raastava” pako alalta

Hätäkeskuslaitoksen henkilökunta kertoo jatkuvasta kiireestä ja työuupumuksesta. Pahin henkilöstövaje vaivaa Uudesta­maasta vastuussa olevaa Keravan hätäkeskusta ja Turun hätäkeskusta.

29.7. 10:43

Hätäkeskuspäivystäjät kertovat uuvuttavasta työtahdista. Työtahti aiheuttaa pakoa alalta ja pitkiä sairaslomia, työntekijät kertovat.

Hätäkeskuksen työntekijöistä on jo pitkään ollut huutava pula.

Pahin henkilöstövaje on Keravan hätäkeskuksessa, jonka päävastuualue on Helsinki ja Uusimaa, ja Turun hätäkeskuksessa.

Kaksi hätäkeskuksissa työskentelevää ihmistä kertoo HS:lle jatkuvasta kiireestä, joka aiheuttaa monilla työuupumusta ja lopulta sairauslomia. Alaa vaivaavat työntekijöiden mukaan myös uniongelmat ja alanvaihtajat.

Haastateltavat esiintyvät asian arkaluontoisuuden vuoksi jutussa nimettöminä, mutta heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Osa pysyy työkykyisenä lähinnä mielialalääkkeiden ja unilääkkeiden voimalla.

Alimiehitys aiheuttaa töiden kasaantumista harvojen työntekijöiden vastuulle.

Näin tilannetta kuvailee Keravan hätäkeskuksessa työskentelevä mies.

”Kun lopettaa puhelun, tulee uusi puhelu ja uusi puhelu ja uusi puhelu. Joku niistä [puheluista] saattaa olla todella vaativa tehtävä, johon pitäisi pystyä laittamaan kaikkensa.”

Mies kertoo, että keskuksen sairauslomat ovat ”tapissa”. Osa pysyy työkykyisenä lähinnä mielialalääkkeiden ja unilääkkeiden voimalla.

Päivystäjät tekevät kolmivuorotyötä. Vuoro kestää 12 tuntia. Puheluja päivän aikana voi tulla miehen arvion mukaan noin sata.

”Vireyden ylläpitäminen pakkotahtisessa työssä 12 tunnin päivissä on vaativaa. Se johtaa väsymykseen ja mahdollisesti virheisiin.”

Mies on ollut alalla useita vuosia.

”Ilmapiiri on hyvä, mutta kahden viime vuoden aikana ihmiset ovat olleet todella väsyneitä, eikä kahvipöydässä asiat enää naurata, vaan tuijotellaan apaattisena seinään.”

Laitoksessa on pyritty kehittämään työhyvinvointia, mutta toimet ovat hänen mielestään suuntautuneet vääriin asioihin, kuten ilmaisiin aamupaloihin ja virvokkeisiin, eikä oman työnhallinnan parantamiseen.

Mies sanoo, että osa päivystäjistä pelkää virheitä, mikä johtaa liialliseen varovaisuuteen. Päivystäjä vastaa mahdollisista syytteeseen menevistä virheistä oikeudessa. Siksi apua saatetaan hälyttää joskus vain varmuuden vuoksi.

Työn kuormitusta lisäävät soitot, joissa ei ole kysymys hätätilanteesta. Ne ovat miehen mukaan lisääntyneet valtavasti.

”Ihmiset soittavat verenpainemittareiden tai happisaturaatiomittareiden lukemista, vaikka oireita ei ole.”

Päivystäjä saattaa kuitenkin olettaa tai pelätä, että soittajalla on todellinen hätä, koska tämä on soittanut hätäkeskukseen.

Tällaiset ”turhat” soitot aiheuttavat säännöllisesti hyvin vaikeita tilanteita, kertovat molemmat HS:n haastattelemat työntekijät.

Soittajat joutuvat odottamaan vastausta hätäpuheluun useita minuutteja.

Toisessa hätäkeskuksessa työskentelevä nainen kertoo, että keskuksessa on jatkuvasti tilanteita, että soittajat joutuvat odottamaan hätäpuheluun vastausta useita minuutteja.

”On tilanteita, joissa avuntarvitsija menee elottomaksi ja hänelle apua soittava joutuu jonottamaan pitkään päästäkseen edes puhumaan hätäkeskukseen.”

Samaan aikaan päivystäjä saattaa olla kiinni puhelussa, joka olisi pitänyt alun perinkin soittaa hätäkeskuksen sijaan esimerkiksi terveydenhuollon neuvontaan.

Puhelujonon pituus näkyy näytöltä päivystäjälle, ja naisen mukaan sen näkeminen lisää stressiä meneillään olevan hätäpuhelun käsittelyyn.

”Terveydenhuollon ruuhkat valuvat meille.”

Vuosina 2018–2019 Hätäkeskuslaitos otti käyttöön uuden järjestelmän, joka mahdollistaa sen, että puheluita alueellisiin keskuksiin voi tulla mistä päin maata tahansa silloin, kun alueen oma keskus on ruuhkautunut.

Naisen mukaan uudistus yhdistettynä työvoimapulaan johti yhä kovempaan kiireeseen.

”Puheluihin joutuu vastaamaan liukuhihnalta, eivätkä stressitasot ehdi puheluiden välissä laskea. Usein mielessä pyörii aiempia hätäpuheluita samalla kun käsittelen jo seuraavaa. Pinna on kokoajan kireällä, ja se heijastuu hätäpuheluihin.”

Nainen kertoo olevansa jatkuvasti uupunut ja säännöllisesti sairaslomalla sen vuoksi.

”Töistä palautumista ja lepoa ei ole enää öisin eikä edes pidemmillä vapailla.”

Nainen korostaa, että ydintyö on yhä sitä, mitä hän haluaa tehdä. Paineet työhön tulevat edellä mainituista ongelmista, eikä itse hätäpuheluista. Hän silti kertoo, että useita päivystäjiä on lopettanut ja vaihtanut alaa.

Alanvaihtajista kertoo myös Keravan hätäkeskuksessa työskentelevä mies.

”Entiset kollegat kaipaavat takaisin, mutta eivät voi kuvitella palaavansa, sillä työ vie niin suuren osan muusta elämästä.”

”Kun palaan lomilta, kysyn aina ensimmäisenä, kuka on irtisanoutunut. On raastavaa, kun pitkäaikaiset kollegat vaihtavat alaa, ja kun näen paineen ja väsymyksen, joka ihmisillä on.”

”Kun palaan lomilta, kysyn aina ensimmäisenä, kuka on irtisanoutunut.”

Hätäkeskuslaitoksen hallinto-osaston osastopäällikkö Teemu Lehti sanoo, että moni työntekijöiden kokemista ongelmista liittyy siihen, että työntekijöitä on liian vähän.

”Virastomme on koko historiansa enemmän ja vähemmän paininut henkilöstön riittävyyden kanssa.”

”Tällä hetkellä työn kuormittavuus on henkilöstövajeen vuoksi normaalia korkeampaa ja jo valmiiksi raskaassa työssä. Kesällä työmäärä kasvaa noin 30 prosenttia ja samaan aikaan noin 25 prosenttia henkilöstöstä vuosilomalla.”

Lehden mukaan valtakunnallisesti noin 40:lle hätäkeskuspäivystäjälle annettaisiin heti töitä, jos hakijoita olisi. Henkilöstövaje on pysynyt samalla tasolla pari viime vuotta. Virastolla olisi määrärahojakin palkata lisää työntekijöitä.

”Haaste on, ettei ole, ketä palkata.”

Pahin henkilöstövaje on Keravan ja Turun hätäkeskuksissa. Kuopiossa on paras tilanne.

Vuonna 2019 Pelastusopisto sai lisärahoitusta hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen. Kuluvan vuoden jouluna valmistuu yksi ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjien kurssi, eli yhteensä 48 hätäkeskuspäivystäjää. Koulutus kestää puolitoista vuotta.

”Toivomme, että saamme hieman henkilöstövajetta kurottua, mutta ei tämä vielä ongelmiamme ratkaise. Toiveemme on, että opiston lisärahoitus jatkuisi ja ylimääräisiä kursseja voitaisiin järjestää lisää.”

Lehden mukaan keskuksissa haastatellaan kaikki irtisanoutuvat päivystäjät alanvaihdon syistä ja siitä, miten keskuksissa voitaisiin kehittää toimintaa.

”Olemme yhden asian virasto, ja valtaosalle henkilökunnasta uravaihtoehtoja ei ole paljon. Vaikka operatiivisessa työssä ylenee, perustyö pysyy läpi uran samana kuormittavana kolmivuorotyönä.”

”Se, että osa opiskelee korkeakoulututkinnon ja vaihtaa alaa on tietyllä tapaa ymmärrettävää, vaikka ei sitä työnantajana toivoisikaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat