”Tilanne on katastrofaalinen” – Husin työntekijät kertovat toistuvista vaara­tilanteista päivystyksessä

Suurin osa vaaratilanteista ei HS:n haastatteleman hoitajan mukaan päädy virallisiin tilastoihin, sillä henkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa tehdä niistä ilmoituksia.

Peijaksen sairaalan päivystys kuvattuna vuonna 2019.

1.8. 10:52

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloiden ennennäkemätön sijaispula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilas­turvallisuuden vaarantumiseen.

Useat HS:n kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin.

Husin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita, ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi. Potilaat kertoivat viime viikolla HS:lle kokemuksistaan Husin päivystyksessä.

Lue lisää: Aivoverenvuodosta kärsinyt mies odotti lääkärille pääsyä yli kuusi tuntia päivystyksessä –  Husin ruuhkat ovat nyt ennennäkemättömät

Meilahden yhteispäivystyksessä Haartmanin sairaalassa työskentelevän sairaan­hoitajan mukaan jokaisesta työvuorosta puuttuu hoitajia ja monen uuden hoitajan perehdytys on jäänyt puutteelliseksi.

Siksi potilaita joudutaan hänen mukaansa esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa. Jos potilaalla epäillään koronavirus­tartuntaa, ei häntä pystytä välttämättä eristämään tilan ja potilaspaikkojen puutteen vuoksi.

Lisäksi ihmisten voinnin heikkenemistä ei välttämättä huomata ajoissa, sillä yksittäisen hoitajan vastuulla on yksinkertaisesti liikaa potilaita.

”Joka päivä on tilanteita, joissa potilasturvallisuus vaarantuu”, hoitaja kertoo HS:lle.

Suurin osa vaaratilanteista ei hänen mukaansa päädy virallisiin tilastoihin, sillä hoitajilla ei ole riittävästi aikaa tehdä niistä ilmoituksia. Lisäksi hoitaja arvelee, ettei ilmoituksen tekeminen välttämättä johtaisi minkäänlaisiin jatkotoimen­piteisiin.

”Usein hoitajan pitää valita, käyttääkö vähäisen aikansa ilmoituksen tekemiseen vai keskittyykö hoitamaan potilasta.”

Haastateltu hoitaja on yksi HS:n kyselyyn vastanneista Husin päivystysten hoitotyön­tekijöistä. Osa vastauksista julkaistaan tämän jutun yhteydessä. Kommentoijat esiintyvät nimettöminä, mutta kaikkien julkaistujen vastausten kirjoittajien henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.

Moni vastaaja kuvaa tilanteen olevan kaoottinen tai jopa katastrofaalinen päivystyksissä.

Tilanne Jorvin yhteispäivystyksessä on varsin usein kaoottinen. Hoitajia ja lääkäreitä on aivan liian vähän, ja ruuhkaisina aikoina jonossa potilaita on yli 50 ja he odottavat siellä reilusti yli kymmenen tuntia per potilas.

Jorvin päivystyksen hoitaja

Potilaan vointi saattaa romahtaa hetkessä, ja kukaan ei heti huomaa sitä. Lääkehoito viivästyy koko ajan ja jatkuvasti. Vanhuksia kaatuilee päivystyksessä, kun he koittavat mennä yksin vessaan, ja pahimmillaan seurauksena on vakava loukkaantuminen. Tilanne on aivan katastrofaalinen.

Sairaanhoitaja Husin päivystyksessä

HS haastatteli myös Jorvin päivystyksessä työskentelevää sairaanhoitajaa, jonka mukaan kesän aikana on ollut melkein päivittäin tilanteita, joissa päivystyksessä ei ole ollut yhtäkään sänkyä tyhjänä.

Hänen mukaansa hoitajat joutuvat usein kirjaimellisesti juoksemaan edestakaisin, jotta saavat pidettyä potilaat hengissä. Ambulanssit ovat hänen mukaansa pahimmillaan joutuneet odottamaan jopa tunnin ennen kuin ovat pystyneet luovuttamaan potilaan päivystykseen.

”Jokainen voi miettiä, mitkä ovat sairaalan resurssit toimia, jos vaikka sattuu suur­onnettomuus. Mistä edes saadaan ambulanssit paikalle, kun useampi pelastus­laitoksen yksikkö seisoo päivystyksessä?” hoitaja kuvaa.

Hänen mukaansa potilaat ovat usein ruuhkautuneessa päivystyksessä ”aika heitteillä” ja vaaratilanteita pääsee herkästi syntymään. Läheskään kaikista tilanteista ei kuitenkaan hänen mukaansa tehdä virallisia ilmoituksia.

”Tuntuu, että hoitajillakin tästä on tullut jo niin arkipäivää, että he ovat turhautuneet tekemään ilmoituksia. Aivan sama, kuinka paljon niitä hakkaa koneelle, ei mikään kuitenkaan muutu.”

Kun potilas viedään päivystykseen, petipaikkoja ei välillä ole, vaan potilas joutuu aulaan istumaan ja siellä mahdollisesti odottamaan monta tuntia. Lääkeluvallisia hoitajia ei saada, joten yhden sairaanhoitajan on välillä hoidettava kaikkien potilaiden suonensisäiset lääkkeet. Tilanne on katastrofaalinen, ja Hus ei tee asialle yhtään mitään.

Ensihoitaja pääkaupunkiseudulla

Hoitajapulan vuoksi olen usein hoitanut itse myös hoitajan työt, koska siten saadaan potilaat nopeammin hoidettua. Kaikkea en kuitenkaan osaa tai voi tehdä itse. Tällöin joudutaan odottamaan, että ylikuormitettu hoitaja ehtii paikalle.

Peijaksen päivystyksen lääkäri

Juurisyy ei ole päivystyksessä. Hoitajapulan takia osastot eivät suostu ottamaan potilaita, ja tämän vuoksi potilaat jäävät päivystykseen, jonka vuodepaikat ja hoitajat eivät tähän riitä.

Jorvin päivystyksen lääkäri

Haartmanin sairaalan hoitajan mukaan resurssipulasta johtuvia vaara- ja ongelma­tilanteita on päivystyksessä nähty jo pitkään, eikä tilanne johdu esimerkiksi pelkästä koronaepidemiasta tai kesälomista.

”Kokeneita hoitajia lähtee koko ajan alalta pois, koska he yksinkertaisesti kuormittuvat valtavan työmäärän alla liikaa. Alalle tulevat hoitajat taas ovat hataralla pohjalla, kun tietotaitoa ei ole vielä ehtinyt kehittyä tarpeeksi”, hän sanoo.

Hoitaja ihmettelee, miksei Husin johto ole reagoinut tilanteeseen järeämmin esimerkiksi rahallisen palkitsemisen kautta. Raha ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, vaan joustovaraa löytyisi hoitajan mukaan esimerkiksi työvuorojen sijoittelusta alkaen.

”En tajua, miksei tilanteeseen puututa tai sitä ei oteta tarpeeksi vakavasti. Itse en todellakaan haluaisi sairastua, kun tiedän, millaista meno on.”

Jorvissa työskentelevä hoitaja taas peräänkuuluttaa Husin vastuun lisäksi maan hallitukselta järeämpiä toimia asiassa.

”Jos Suomessa halutaan pitää hyvä terveydenhuolto, tarvitaan lisää rahaa. Jo nyt ollaan tilanteessa, että joudutaan miettimään, ketä hoidetaan ja ketä ei.”

Husin johtajaylilääkärille Antti Vennolle ei ole tullut tietoa, että hoitajapulan johdosta potilas­turvallisuuden vaarantavia tilanteita tapahtuisi Husin päivystyksissä päivittäin, kuten osa HS:n kyselyyn vastanneista hoitajista väittää.

”Tietenkin henkilökunnan jäsenellä saattaa olla tällainen kokemus, jos omissa työvuoroissa tulee paljon vastaavia tilanteita eteen”, Vento sanoo.

Yleisesti ottaen potilasturvallisuus on hänen mukaansa Husissa hyvin korkealla tasolla. Kaikki potilaille tapahtuneet vaaratilanteet otetaan Vennon mukaan vakavasti ja ne pyritään selvittämään perinpohjaisesti, ettei vastaavaa sattuisi enää jatkossa.

Vento korostaa, että henkilökuntaa kehotetaan aina tekemään vaarallisista tilanteista virallinen ilmoitus. HS:n haastattelemien hoitajien mukaan tämä ei kuitenkaan ole aina kiireen takia mahdollista.

”Uskon, että joskus kiireellisessä työvuorossa ilmoitusta ei ehdi tehdä. Mutta järjestelmä on anonyymi ja helppokäyttöinen, joten kannustamme tekemään niitä hyvin herkästi, ja kaikki ilmoitukset myös käydään jälkikäteen läpi”, Vento sanoo.

Vento myöntää, että Hus voisi tehdä vielä enemmän hoitajapulan helpottamiseksi esimerkiksi työoloja parantamalla. Hän nostaa esiin mahdollisuuden osa-aikaiseen työhön ja väliaikaiseen yövuoroista luopumiseen sekä apukäsien lisäämisen osastolle, jotta hoitajat voivat keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön.

Myös palkan pitää Vennon mukaan toki olla sellainen, että hoitajia saadaan tulemaan töihin. Tällä hetkellä tilanne on hänen mukaansa työnantajan näkökulmasta hieman hankala, sillä hoitajille ei ole vielä syntynyt uutta yleistä työehto­sopimusta.

”Haluan kuitenkin antaa tässä kohtaa ison kiitoksen hoitajille. Kun henkilöstö vähenee, entistä suurempi kuorma kohdistuu niille, jotka jäävät. Hoitajat joutuvat venymään jatkuvasti, että toiminta saadaan pyörimään.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat