Kun Jaana Kaupin sisältä löytyi kangaslappu, hän arveli kärsimyksen vihdoin helpottavan – Sitten tilanne muuttui pahemmaksi

Keväällä Jaana Kaupin sisältä löytyi kangaspala, joka oli unohtunut hänen kehoonsa leikkauksessa.

Jaana Kaupin Husissa kokeman hoitovirheen seuraamuksille ei näy loppua. Järkyttävät oireet ovat jatkuneet useita vuosia ja pahenivat taas kesällä.

5.8. 11:30

Muistatteko vielä vakavan hoitovirheen seurauksista vuosia kärsineen vantaalaisen Jaana Kaupin?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) suoritetussa leikkauksessa 28-vuotiaan Kaupin sisälle oli jäänyt taitoslappu, joka aiheutti useita vuosia kestävät vaikeat oireet. Niistä pahin oli vuoto: Kauppi vuosi alapäästä, leikkaushaavan lähettyviltä, runsaasti mätämäistä, sameaa eritettä. Myös kipuja oli.

HS uutisoi hoitovirheestä toukokuussa, kun oireet aiheuttanut taitoslappu viimein sattumalta löytyi. Lääkäri totesi, että on onni, ettei harsotaitos aiheuttanut pahimmillaan hengenvaarallista verenmyrkytystä.

Lue lisää: Jaana Kauppi on kärsinyt selittämättömistä oireista vuositolkulla – lopulta syyksi paljastui karmea hoitovirhe

”En ollut uskoa korviani. Syy oireisiin oli löytynyt. Ei enää vuotoa, lääkitsemistä, kipuja, arvailuja. On hirveää ajatella, että sisälläni on ollut rätti noin kauan”, Kauppi kommentoi keväällä.

Tuolloin hän oli optimistinen: vuosien kärsimysten jälkeen vointi oli lähtenyt kohenemaan ja hän toivoi saavansa elämänsä taas haltuunsa.

Ilo oli kuitenkin ennenaikaista. Heinäkuun lopulla mätämäinen eritevuoto alkoi uudestaan, ja haavaa huuhdellessaan Kaupin sisältä luiskahti ulos jälleen uusi taitoslapun palanen.

”Ilmoitin hoitavalle taholle Husin Puistosairaalaan. Lääkäri sanoi, että mitä ilmeisemmin sisälläni voi olla lisääkin vastaavia löydöksiä”, Kauppi kertoo.

HS on nähnyt tapaukseen liittyvät lääkärinlausunnot.

Uusi löydös tarkoittaa, että Kauppi pitänee leikata jälleen, sillä mahdolliset muut taitoslaput tai niiden osat pitää löytää, jotta haavan paraneminen voi alkaa. Tuleva leikkaus olisi jo viides.

”Onhan tämä ihan kamalaa. En voi vieläkään elää normaalisti tai aloittaa sairaanhoitajan opintoja nyt syksyllä kuten suunnittelin. Tulee epätoivo ja ärtymys: eikö tämä lopu ikinä?”, Kauppi kuvaa.

Husin tekemät virheet ja huolimattomuus eivät Kaupin mukaan rajoitu vain hänen sisälleen unohdettuun taitoslappuun.

Kaupin mukaan hänen potilastietojaan ei oltu luettu tarkkaan, esimerkiksi leikkaukset olisi pitänyt suunnitella huolella hänellä aiemmin diagnosoidun ihotulehduksen pyoderma gangraenosumin vuoksi.

"Pyoderma voi puhjeta uudestaan ja siksi siihen vaaditaan aina lääkitys ennen kuin voi mennä leikkaukseen, muuten on riskinä, että pyoderma tulee leikkaushaavaan.”

Näin juuri kävikin, sillä Kaupilla lääkitystä ei ollut. Kauppia ihmetyttää, miksi tieto ihosairaudesta ei kulkeutunut leikkaavalle lääkärille, vaikka siitä on merkintä Kaupin potilastiedoissa.

”Lääkäri sanoi, että jos hän olisi tiennyt, että minulla on pyoderma, hän ei olisi leikannut minua. Olen kuitenkin itse täyttänyt esitietokaavakkeet ja maininnut sairaudesta. Herää kysymys, tehdäänkö töitä nyt hutiloiden, kun ei kuunnella potilasta.”

Viime toukokuussa Kauppi kertoi myös toivoneensa, että joku häntä hoitaneista olisi pahoitellut hoidossa sattunutta virhettä ja osoittanut ymmärrystä siitä, mitä hän on kokenut. Näin ei ollut käynyt.

Samassa yhteydessä Husin viestintäpäällikkö Niina Kauppinen totesi Helsingin Sanomille sähköpostitse, että virheen läpikäynti sekä pahoittelu ovat tärkeä osa jatkohoitoa.

”Henkilökuntaa ohjeistetaan aina pahoittelemaan tapahtunutta. Hoitoprosessi tulee käydä potilaan kanssa ymmärrettävästi ja myötäeläen läpi”, Kauppinen kirjoitti.

Jaana Kauppia lausunto ei vakuuta.

”Husin pahoitteluprotokolla ei ole toteutunut, en ole kuullut yhtäkään pahoittelua yhtään keneltäkään. Pikemminkin monesti on tuntunut, että minua vähätellään, että ei tämä niin iso haitta ole. Kuitenkin kuusi vuotta elämästä on mennyt hukkaan.”

HS kysyi Husin viestintäpäällikkö Kauppiselta uudestaan, ohjeistetaanko henkilökuntaa pahoittelemaan virheitä potilaalle vai jääkö pahoittelu henkilöiden oman päätöksen varaan. Kauppinen selvitteli asiaa uudestaan Husin lääketieteelliseltä johdolta ja kertoo sähköpostivastauksessaan saman minkä toukokuussakin:

"Lääkäreitä ja hoitohenkilöstöä on ohjeistettu pahoittelemaan potilaalle tapahtumia ja käymään potilaan hoitoon liittyvät asiat sekä potilaan ja tarvittaessa omaisten kanssa läpi”, Kauppinen toistaa sähköpostitse.

Kauppisen mukaan Husin yksiköissä käydään läpi tapahtuneet potilasvahingot sekä vaaratilanteet.

”Näiden pohjalta tehdään myös muutoksia hoitokäytänteisiin. Tapaukset, joka käsitellään potilasvahinkokeskuksessa tai potilas- ja liikennevahinkolautakunnassa, käydään yksiköissä läpi ratkaisun tultua”, Kauppinen sanoo.

Jaana Kauppi teki jo keväällä potilasvahinkoilmoituksen hoidossa sattuneista virheistä, mutta ratkaisua ei ole vielä tullut.

Tällä hetkellä hoitosuunnitelmana on saada pyodermaan liittyvä lääkitys toimimaan, jotta tulehdus hellittäisi ja haava paranisi. Mikäli lääkitys ja antibiootit eivät tehoa, edessä on luultavasti leikkaus.

Kauppi kertoo myös toivoneensa keskusteluapua, sillä jatkuvat leikkaukset kehon intiimillä alueella ovat olleet henkisesti raskaita ja vaikuttaneet myös parisuhteeseen ja intiimielämään.

”Minkäänlaista keskusteluapua Hus ei ole tarjonnut meille yhdessä. Välillä on tosi vaikeita päiviä. Tuntuu, että lääkäri on aina kiireinen ja töykeä. Vasta kun sanoin hänelle asiasta, hän muutti käytöstään, pysähtyi ja kuunteli.”

Kauppisen mukaan Hus tarjoaa potilaille keskusteluapua ja henkistä tukea tarvittaessa.

”Hoitava yksikkö voi ohjata potilaan esimerkiksi psykologin tai sosiaalityöntekijän tapaamiseen”, Kauppinen sanoo.

Jaana Kauppi on edelleen sairauslomalla. Oikeus sairauslomaan päättyy pian, sillä 300 sairauslomapäivää täyttyy syksyn aikana. Sen jälkeen Kaupin tulee hakea kuntoutustukea tai määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä.

Vaarana on myös, että hän menettää opiskeluoikeutensa.

”Koulu alkaisi 8. elokuuta. Voin olla koulussa kirjoilla vielä puoli vuotta poissaolevana ilman että opiskeluoikeus menee. En yhtään tiedä, miten tässä käy ja kuinka paljon minua voidaan vielä leikellä. Tähän saakka hoito on ollut takkuilevaa ja hidasta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat