Turhat soitot sulavista pakasteista ja pysäköinti­virheistä kuormittavat hätäkeskuksia

Lukuisat hätäkeskusten työntekijät kertovat kansalaisten tekemistä turhista puheluista.

Hätänumeroon tehdään vuosittain yli puoli miljoonaa turhaa soittoa.

2.8. 12:58 | Päivitetty 2.8. 14:42

Hätäkeskuksia ruuhkauttavat vuosittain sadattuhannet turhat soitot. Soitot kiireettömistä asioista saattavat jättää oikean kiireisen avun tarvitsijan jonoon.

Hätäkeskuksen työntekijöistä on jo pitkään ollut huutava pula. Työvoimapulan lisäksi henkilökuntaa kuormittavat lukuisat turhaan tehdyt hätäpuhelut.

HS:n kyselyyn vastanneet hätäkeskusten työntekijät kertovat suomalaisten kuormittavan hätäkeskuspalvelua useasti aivan turhaan. Viime vuonna hätäkeskukseen tehtiin 620 770 turhaa puhelua.

Turhista puheluista kourallisen kerrotaan olevan vahinkopainalluksia tai taskupuheluita.

Sen lisäksi ihmisten kerrotaan soittavan hätäkeskukseen mitä kummallisimmista syistä. Jotkut soittavat hätänumeroon esimerkiksi unohdettuaan avaimen kotiin tai sähkökatkoksen aikaan kun pakasteet ovat vaarassa sulaa.

Toiset soittavat saadakseen terveysneuvontaa, tai tiedustellakseen lähimmän päivystyksen sijaintia.

”Ihmisten uusavuttomuus on kasvanut valtavasti. Monesti halutaan ambulanssia tarkistamaan tilannetta, koska mielletään oma tilanne hätätilanteeksi vaikka olisi vain haava kädessä ja kotona on ihmisiä jotka voisivat potilaan toimittaa päivystykseen”, Keravan hätäkeskuksessa työskentelevä kertoo.

Hätäkeskusten työntekijöiden mukaan terveydenhuollon ja poliisin resurssien puute on saanut ihmiset soittamaan vuorokauden ympäri päivystävän hätälinjaan.

”Kyllähän tuo julkista terveydenhuoltoa vaivaava henkilöstöpula on jo pitkään kaatunut hätäkeskusten niskaan. Kaikissa poliisin kiireettömissä asioissa soitetaan hätänumeroon, koska kaikki poliisin neuvontanumerot on lopetettu”, toinen Keravan hätäkeskuksen työntekijä kertoo.

”Hätäkeskus on yhteiskunnan likasanko. Kaikki tahot, yksityiset sekä julkiset, ovat tehostaneet toimintaansa. Totta kai ihmiset soittavat meille kun eivät saa yhteyttä mihinkään muualle”, Turun hätäkeskuksen työntekijä puolestaan kertoo.

”Perusterveydenhuolto sakkaa ja se näkyy puheluina meillä. Me emme voi kertoa labratuloksia tai antaa lääkäriaikoja. Yhteiskunnan peruspalveluiden tulisi toimia kunnolla ja niiden pitää olla ihmisille helpommin saavutettavissa”, Porin hätäkeskuksessa työskentelevä nainen sanoo.

Hätäkeskuksia kuormittavat lisäksi ylimääräiset päällekkäissoitot.

”Kun on kerran soitettu hätänumeroon ja apua on lähetetty, niin tämän jälkeen soitetaan kohta uudestaan ja kysytään missä apu viipyy”, Kuopion hätäkeskuksen työntekijä kertoo.

Monet luulevat saavansa hätänumeroon soittamalla ajanvarauksen sairaalaan, tai että hätäkeskus ilmoittaisi päivystykseen asiakkaan saapumisesta.

Osa ihmisistä soittaa hätänumeroon saadakseen ambulanssikyydin päivystykseen tai hoitajan kotikäynnille.

”Ihmiset käyttävät sairaskuljetusta kotisairaanhoitona ja taksina, kun ei ole rahaa eikä muuta kyytiä tai halutaan päivystyksessä jonon ohi”, kertoo eräs työntekijä.

”Päivystykseen ei haluta itse hakeutua, sillä kuvitellaan, että ambulanssilla pääsee nopeammin ja jonon ohi, ja olisihan se helpompaa jos joku nyt vain voisi tulla kotiin antamaan lääkettä”, Turun hätäkeskuksessa työskentelevä nainen toteaa.

Alimiehitettyjä hätäkeskuksia kuormitetaan usein myös täysin absurdien asioiden vuoksi.

Hätäkeskukseen on työntekijöiden mukaan soitettu esimerkiksi väärin pysäköidystä autosta, tukkeutuneesta käymälästä, hammassärystä, kaupan pulloautomaatin ongelmista tai asuntoon lentäneen linnun vuoksi. Toisinaan hätäkeskukseen soitetaan ilta-aikaan ajavista äänekkäistä mopoista.

”Kerrostalon pihan auraaminen tai hiekoittaminen hyvin aikaisin aamulla ei ole hätätilanne. Ylileveä kuljetus joka pakottaa autoilijan hidastamaan ajonopeutta ei myöskään aiheuta viranomaisen toimenpiteitä", Hätäkeskuksen työntekijä Turusta kertoo.

Näin toinen työntekijä listaa turhien soittojen aiheita:

"Meille soitetaan kun orava ei näytä liikkuvan, lintu seisoo yhdellä jalalla, lamppu tai valaisin ei toimi, kun harmittaa muut autoilijat ja liikennekäyttäytyminen, tai kun on tullut huijatuksi myynti asiassa. Lista on loputon. Kerava, nainen, 45

Hätäkeskuksiin tehdään vuosittain hieman alle kolme miljoonaa hätäilmoitusta. Virheelliset soitot muodostavat lähes neljänneksen Suomessa vuosittain tehtävistä hätäilmoituksista. Näissä ovat mukana sekä soitot, jotka eivät kuulu hätäkeskuksen toimialaan sekä tahalliset häirintäsoitot.

Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan virhesoittojen osuus kaikista hätäkeskukseen kuulumattomista ilmoituksista on laskenut vuoden 2019 jälkeen ja pysynyt melko tasaisena.

Tänä vuonna virhesoittojen määrät ovat kuitenkin jälleen nousussa. Virheellisiä hätäilmoituksia tehtiin tammi–kesäkuussa jopa 45 000 kappaletta enemmän viime vuoteen verrattaessa.

Turhista ilmoituksista lähes 95 prosenttia lukeutuvat niin sanottuihin tahattomiin virhesoittoihin.

Lue lisää: Hätäkeskusta vaivaa nyt ”raastava” pako alalta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat