Helsingissä asuu tuhansia koulutettuja ihmisiä, joiden palkka ei riitä elämiseen – Tältä näyttää ilmiö, joka on hiipinyt kalliiseen pääkaupunkiin

Monen matalapalkka-alan tulotaso ei ole viime vuosina pysynyt kohoavien elinkustannusten perässä, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.

Yleisen asumistuen myöntää Kela. Kuvassa Kelan toimisto Helsingissä.

15.8. 2:00 | Päivitetty 15.8. 6:48

Eräälle sosiaaliohjaajana Helsingissä työskentelevälle naiselle jää kuukaudessa palkasta käteen noin 1 600 euroa. Vuokraan taas menee 1 400 euroa.

Naisen kumppani taas tekee keikkaluonteista työtä ja tienaa kuukaudessa noin 1 000–1 300 euroa.

”Ei tarvitse paljoa laskupäätä todetakseen, että rahat eivät riitä”, hän sanoo HS:lle.

Siksi nainen joutuu palkan lisäksi nostamaan kuukausittain noin 500 euroa Kelan yleistä asumistukea. Hän ei esiinny jutussa nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Nainen asuu kolmen lapsensa sekä kumppaninsa kanssa Kuninkaantammessa neljän makuuhuoneen asunnossa, jonka vuokra on hänen mukaansa pääkaupunkiseudun hintatasoon nähden kohtuullinen.

Ongelma onkin sosiaalialan palkka, joka ei naisen mukaan yksinkertaisesti riitä kattamaan lapsiperheen vuokraa.

”On outo tilanne, että ohjaan ja neuvon töissä asiakkaita sosiaalietuuksien hakemisessa, mutta samalla joudun hakemaan itse tukia, kun palkkani on niin pieni", nainen sanoo.

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lähes 25 000 kotitaloutta, joissa käydään palkkatöissä mutta joudutaan lisäksi nostamaan Kelan yleistä asumistukea.

Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi ihminen. Noin puolet näistä kotitalouksista on yksin asuvia ja loput pääasiassa lapsiperheitä.

Ruokakunta lasketaan tilastoissa työssä olevaksi, jos vähintään puolet ruokakunnan tuloista muodostuu ansiotuloista. Luvussa on mukana myös jonkin verran esimerkiksi opiskelijoita ja osa-aikaisia työntekijöitä, jotka täyttävät työssä olevan ruokakunnan kriteerit.

Viime vuonna Kela maksoi työssä oleville ruokakunnille asumistukea koko maassa yli 224 miljoonaa euroa. Tästä lähes neljäsosa, yli 55 miljoonaa euroa, meni Helsinkiin.

Helsingissä on tällä hetkellä yli 15 000 yleisen asumistuen ruokakuntaan kuuluvaa henkilöä, joiden tulot koostuvat vain palkasta tai yritystuloista. Heidän palkkansa ei toisin sanoen riitä asumiskustannusten kattamiseen.

Keskimäärin asumistukea myönnettiin heinäkuussa Helsingissä 332 euroa kuussa ruokakuntaa kohti, ja keskimääräiset asumismenot olivat 886 euroa kuussa. Koko Suomessa vastaava tuen määrä oli 278 euroa ja asumiskulut 747 euroa kuussa.

Myös asumismenojen osuus bruttotuloista oli heinäkuussa Helsingissä Suomen suurin, noin 48,5 prosenttia. Asumistuen jälkeen osuus laski noin 30 prosenttiin.

Helsingin muuta maata korkeammat asuinkustannukset selittävät osaltaan palkkatöissä käyville myönnetyn asumistuen suurta määrää, sanoo Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.

Hänen mukaansa asumistuki ei monen helsinkiläisen tapauksessa riitä kattamaan edes tuen enimmäismäärää eli 80:ta prosenttia asumismenoista.

SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen

”Helsingissä vuokrataso on jo niin korkea, että tuen määrässä huomioitavien asumismenojen yläraja tulee aika nopeasti vastaan”, Väänänen sanoo.

Vuokrat ovat Helsingin asuntomarkkinoilla jälleen nousussa. Tilastokeskuksen tuoreiden tilastotietojen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat huhti-kesäkuussa alkuvuoteen verrattuna Helsingissä 0,4 prosenttia ja koko pääkaupunki­seudulla 0,6 prosenttia.

Vuoden takaiseen verrattuna vuokrat nousivat pääkaupunki­seudulla 0,3 prosenttia ja Helsingissä 0,2 prosenttia.

Väänäsen mukaan toinen asiaa selittävä tekijä on, ettei monen matalapalkka-alan tulotaso ole viime vuosina pysynyt kohoavien elinkustannusten perässä.

”Tämä kuvastaa hyvin sitä, että meillä on paljon matalapalkkaisia töitä, joissa palkka jää todellakin niin alhaiseksi, ettei sillä pysty edes vuokraa kustantamaan”, hän sanoo.

Lisäksi Väänäsen mukaan etenkin pääkaupunki­seudulla on paljon osa-aikaisia työntekijöitä, joiden työtunnit saattavat jäädä niin pieniksi, että asumistukea on pakko nostaa.

”On järjetöntä, että joudun palkan lisäksi nostamaan asumistukea.”

HS haastatteli myös varhaiskasvatuksessa lastenhoitajana työskentelevää naista, joka asuu Helsingin kaupungin vuokrakolmiossa mutta joutuu silti nostamaan kuukausittain noin 500 euroa yleistä asumistukea.

Palkkaa hänelle jää verojen jälkeen käteen suunnilleen 1 700 euroa kuussa. Vaikka Jätkäsaaressa sijaitsevan asunnon vuokra on markkinahintaa alhaisempi, 1 090 euroa, on vuokra silti naisen palkkaan lähden liian suuri.

”On järjetöntä, että joudun palkan lisäksi nostamaan asumistukea”, hän sanoo.

Myös nainen arvioi, että tuen tarpeen ovat synnyttäneet sekä Helsingin pilvissä olevat elinkustannukset että varhaiskasvatuksen liian matalat palkat.

Nainen asuu kahden alaikäisen lapsensa kanssa eikä siksi voi harkita pienempään asuntoon muuttamista.

Hän uskoo, ettei hänen tarvitsisi nostaa asumistukea, jos vuokra olisi maltillisempi tai palkka vaihtoehtoisesti isompi. Tilannetta helpottaisi myös, jos talouteen muuttaisi toinen aikuinen jakamaan vuokrakuluja.

Jos naisen tilanne pysyy ennallaan, tulee tuen tarve hänen mukaansa todennäköisesti yhä jatkumaan tai jopa lisääntymään, sillä talvella energian hintojen on arveltu nousevan hyvin korkeiksi.

Helppoja tai nopeita ratkaisuja asiaan ei välttämättä löydy. Yksi vaihtoehto SAK:n Väänäsen mukaan on, että matalapalkka-alojen palkkoja saataisiin nostettua sekä osa-aikaisten työntekijöiden työtunteja lisättyä.

”Jos saa enemmän palkkaa, on totta kai helpompi suoriutua vuokranmaksusta eikä tarvitse välttämättä turvautua sosiaalietuuksiin.”

Asumistukijärjestelmää voitaisiin Väänäsen mukaan myös uudistaa siten, että esimerkiksi Helsingissä huomioitavien asumiskustannusten enimmäismäärää nostetaan. Näin pystyttäisiin paremmin vastaamaan kohonneeseen vuokratasoon.

”Lisäksi pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin paljon enemmän kohtuuhintaista vuokra-asumista”, hän toteaa.

Juttua varten on haastateltu myös Kelan erikoissuunnittelija Mirja Peltosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat