Helsingin matkailu kukoistaa, ja se näkyy etenkin täysissä hostelleissa – HS kiersi katsomassa, keitä niissä majoittuu

Helsingin hostelleissa ulkomaalaisten osuus asiakkaista on ollut merkittävä, ja siksi pandemia iski niihin erityisen lujaa, sanoo Suomen Hostellijärjestön pääsihteeri Rita Huttu.

Kiinalainen Zhengyang Zang viihtyy matkustaessaan hotellien sijaan hostelleissa, sillä niissä on aina joku, jolle jutella. The Yard -hostelliin hän oli saapunut hieman etuajassa ja odotti olohuoneessa sisäänkirjautumisen alkamista.

19.8. 2:00 | Päivitetty 19.8. 10:45

Helsingin Kalevankadulla sijaitsevassa The Yard -hostellissa on elokuisena keskiviikkona rauhallista, vaikka lähes kaikki paikat ovat täynnä.

Joku tiskaa astioita kokkailun jäljiltä, toinen tekee töitä suuren pöydän ääressä. Real Madridin paitaan pukeutunut mies istuskelee olohuoneen sohvalla odottaen illan jalkapallopeliä.

Vastaanottotiskille saapuvat saksalainen Lena Albers ja venäläinen Sofia Borovikova, joka on kirjautumassa ulos. Naisten avainkortit ovat kuitenkin menneet sekaisin, joten he tarvitsevat henkilökunnan apua.

Avainkorttien sekoittuminen kuvaa hyvin sitä, kuinka läheisiä naisista on vain parissa päivässä tullut. He eivät tunteneet toisiaan entuudestaan vaan tapasivat hostellin yhteishuoneessa, jossa Albers nukkui kerrossängyn yläpedillä ja Borovikova alapedillä.

Albers oli tullut Helsinkiin neljän päivän vierailulle Oulusta, jossa hän on vaihto-opiskelijana lääketieteellisessä tiedekunnassa. Borovikova taas tuli Suomeen katsomaan poptähti Justin Bieberin konserttia, joka oli hänen mukaansa ”mahtava”.

Naiset pitävät matkustelusta ja ovat aiemmin reissanneet ahkerasti ympäri maailmaa. Pandemian aikana molempien matkustelu vähentyi hetkeksi, mutta nyt matkakuume on taas kova. Yhteinen matkakin on jo suunnitelmissa.

”Olemme kierrelleet Helsinkiä yhdessä, ja se on ollut todella kivaa. Toivottavasti pysymme kavereina, niin voimme matkustaa yhdessä jatkossakin”, Borovikova sanoo.

Myös hostellimajoittuminen on molemmille entuudestaan tuttua ja mieluisaa. Albersin mukaan raskasta se on vain, jos sattuu samaan huoneeseen kuorsaajan kanssa.

Venäläinen Sofia Borovikova (vas.) pakkasi matkalaukkuaan naisten makuusalissa. Hän ystävystyi hostellissa huonekaverinsa, saksalaisen Lena Albersin kanssa.

Kalevankadulla sijaitseva The Yard -hostelli toimi ennen it-alan yrityksen avokonttorina. Yrittäjä Matilda Sankamo remontoi tilat täysin, ja nykyään hostellissa on 11 huonetta ja 49 makuupaikkaa.

VuonnA 2017 avattu The Yard on yksi Helsingin monista hostelleista. Sekin on kärsinyt koronaviruspandemian aikana ulkomaalaisten turistien katoamisesta.

Koronavuonna 2020 sänkyjen käyttöaste romahti yli 90 prosenttia, kertoo yrittäjä Matilda Sankamo. Hän joutui lomauttamaan kaikki kuusi työntekijäänsä ja sulkemaan hostellinsa. Hän menetti lähes kaikki säästönsä.

Osa asiakkaista jäi pandemian alussa Suomeen jumiin. Muun muassa eräs japanilainen mies joutui viipymään hostellissa lähes kaksi kuukautta, sillä hän ei päässyt matkustamaan kotimaahansa.

”Yksi meksikolainen nainen taas päätti jäädä tänne vuodeksi etätöihin, ja meistä tuli sinä aikana hyviä ystäviä”, Sankamo kertoo.

Viime vuoden kesänä Yardissa oli jo jonkin verran nähtävissä elpymistä, joskin talvella iskenyt koronaviruksen omikronvariantti hankaloitti tilannetta. Aasialaiset ovat ennen olleet merkittävä asiakasryhmä, mutta nyt he ovat olleet poissa.

Tänä kesänä asiakasmäärät ovat kuitenkin palautuneet jo pandemiaa edeltävälle tasolle ja jopa sen yli. Heinäkuu oli Sankamon mukaan hostellin historian paras heinäkuu.

”Myös elokuussa olemme joutuneet jatkuvasti myymään ei-oota”, hän sanoo.

Myös Helsingin kaupungin tilastojen mukaan yöpymisten määrä on palannut tavanomaiselle tasolle noin 1,4 miljoonaan tammi–kesäkuun välisenä aikana, tosin ulkomaalaisten osuus on pienentynyt selvästi.

Vaikka kotimaanmatkailun lisääntyminen on näkynyt myös Yardissa, Sankamo toivoo, että suomalaiset löytäisivät yhä enemmän hostellikulttuurin pariin. Hän uskoo, että pandemia on osunut hostelleihin pahasti osittain siksi, että suomalaiset ovat tottuneempia hotellinkäyttäjiä.

”Suomalaiset ehkä ajattelevat, että hostellit ovat jotain epäsiistejä nuorison bilepaikkoja, vaikka näin ei ole. Kokeiltuaan moni tykästyy niihin suuresti.”

Englantilainen Oliver Lewis on pyörittänyt Cheapsleep-hostellia Helsingin Vallilassa vuodesta 2012. Korona-aika oli hostellille haastavaa, mutta nyt asiakkaat palailevat vähitellen. Hostellin yhteisissä tiloissa on vanhoja peliautomaatteja, joista yhden Lewis on tuonut Suomeen Yhdysvalloista asti.

Hema Bordier (vas.), hänen pikkusiskonsa Sophia (oik.) ja kumppaninsa Simon Ley (kesk.) saapuivat Cheapsleep-hostelliin kymmenen päivän Lapin vaellukselta, jossa erityisesti tiellä kävelevät porot olivat sveitsiläisreissaajien mieleen.

Hema Bordier ja Simon Ley kuvailivat Lapin-matkaansa ”unenomaiseksi”. Hostellille saavuttuaan he aikoivat ensiksi peseytyä kunnolla ja lähteä sitten Korjaamoon syömään.

Korona-aika on ollut hostelleille haasteellinen ennen kaikkea turismin vähenemisen takia, sanoo Suomen Hostellijärjestön pääsihteeri Rita Huttu.

Järjestöön kuuluu yli 40 hostellia ympäri Suomen. Helsingistä on mukana neljä majapaikkaa: Katajanokalla sijaitseva Eurohostel, Vallilan Cheapsleep, Itäkeskuksen Hostel Iiris sekä Hostel Suomenlinna. Kaikkiaan Helsingissä on kuitenkin reilusti enemmän hostellin kaltaista edullisempaa majoitusta.

”Helsingin hostelleissa ulkomaalaisten osuus asiakkaista on normaalioloissa merkittävä, ja siksi koronapandemia iski niihin erityisen lujaa”, Huttu sanoo.

Hostellit eroavat hotelleista ennen kaikkea siten, että ne eivät yleensä kuulu ketjuihin vaan ovat uniikkeja majoitusliikkeitä. Keskeistä hostellien toiminnassa on edullisuus ja yhteisöllisyys, joka näkyy esimerkiksi yhteismajoitustiloina ja ajan viettämisenä muiden kanssa vaikkapa ruokaa tehden.

Hutun mukaan jo ennen koronapandemiaa hostelleissa on kuitenkin ollut kasvanutta kysyntää omille huoneille. Pandemia lisäsi tätä kehitystä entisestään.

”Pahimpaan korona-aikaan asiakkaat esimerkiksi välttelivät yhteisiä saniteettitiloja ja halu omaan tilaan kasvoi”, hän kertoo.

Ensimmäisenä koronakeväänä 2020 suurin osa verkoston hostelleista oli Yardin tavoin joko kokonaan suljettuna tai toimi supistetuilla palveluilla ja aukioloajoilla. Kaksi verkoston hostellia joutui lopettamaan toimintansa kokonaan.

Toisaalta osassa hostelleista pystyttiin mukauttamaan toimintaa: yhteismajoitustiloja muunnettiin perhehuoneiksi, pitkäaikaismajoitusta lisättiin, ja käyttöön otettiin kontaktiton sisäänkirjautuminen.

The Yardin olohuoneessa pöydän ääressä puhelintaan räplää kiinalainen Zhengyang Zang, joka on tullut Helsinkiin vain pariksi päiväksi tapaamaan ystäväänsä ja katsomaan jalkapallon Supercupin ottelua Olympiastadionille.

Hän asuu ja työskentelee Ruotsissa, jossa on ollut aiemmin vaihto-opiskelijana. Ennen pandemiaa Zang matkusteli melko paljon, ja myös Helsinki on tullut hänelle aiemmilta reissuilta tutuksi.

Korona-aikana hän on tehnyt vain pari ulkomaanmatkaa. Maaliskuussa Zang kävi Pariisissa, jossa majoittui hotellissa, sillä tartuntariski on omassa huoneessa pienempi.

Hän kuitenkin yleensä viihtyy enemmän hostelleissa vaikka ei omien sanojensa mukaan olekaan kovin puhelias.

”On silti kiva, että on aina joku, jolle voi halutessaan jutella.”

Henna Pasanen (oik.) ja Katariina Takkumäki vuokrasivat huoneen Katajanokan Eurohostelista Flow-festivaalin ajaksi.

Saksalainen Meeun söi pestopastaa Eurohostelin keittiössä, mutta illaksi oli tarkoitus lähteä vielä kaupungille. Meeun opiskelee Münchenissa, ja hän on Suomessa esittelemässä yliopistoaan Erasmus-vaihdosta haaveileville opiskelijoille.

Eurohostelissa majoittuvat uusiseelantilaiset Jo ja Kevin Tranter säilyttävät joitakin ruoka-aineita huoneensa kaapissa. Pariskunta aikoo matkailla yhteensä kuusi kuukautta, ja Suomessa he viipyvät kahdeksan päivää.

Jo Tranter tarkasteli karttaa huoneessaan. Jo ja hänen kumppaninsa Kevin pitävät hostelleista, koska niissä tapaa uusia ihmisiä, joilla on aina tarinoita kerrottavanaan.

Illalliseksi Jo ja Kevin Tranter kokkasivat hostellin keittiössä currykastiketta ja riisiä.

Hostellien tulevaisuudennäkymät ovat valoisat, ja kuluva vuosi on ollut kahta aiempaa selvästi parempi, hostellijärjestön Huttu kertoo. Kotimaanmatkailu on kasvussa, ja myös kansainväliset varaukset ovat lisääntyneet.

Pandemian aikana luokkaretkiryhmät katosivat hostelleista lähes kokonaan, mutta tänä keväänä niitäkin on taas nähty. Esimerkiksi Suomenlinnan hostellissa leirikoulut ovat suuressa roolissa.

Huttu toivoo, että myös lomailevat lapsiperheet löytäisivät tiensä hostelleihin.

”Tärkeintä selviytymisen kannalta on nyt se, että koronarajoituksia ei enää tulisi vaan päästään jatkamaan normaalia toimintaa”, hän sanoo.

”Budjettimatkailulle on aina kysyntää.”

Vallilan Cheapsleep-hostellissa majoittuvat viettävät iltaisin aikaa yhteisissä tiloissa. Yhdysvaltalainen Mike työskenteli tietokoneella, ja ruotsalainen Alex luki kirjaa.

Venäläinen Pavel Gurin pesi hampaita hostellin vessassa. Gurin oli tullut Helsinkiin Tallinnan kautta Pietarista pyöräillen. Pyörä oli kuitenkin jäämässä viikoksi Helsinkiin säilöön, sillä Gurin aikoi lentää Budapestiin tapaamaan ystäväänsä.

Venäläinen Eugene Kazakov makasi väsyneenä Cheapsleep-hostellin kuuden hengen makuusalissa. Kazakovin miniloma Pietarista Helsinkiin kesti vain päivän, joten ohjelmaa on ollut paljon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat