Sokea Ronja Hampf haaveilee lakiopinnoista – Kaupunki vihjasi eläkkeelle jäämisestä

Maksuton toinen aste ei ole kaikille yhtä sujuvasti saatavilla kuin maksuton peruskoulu.

Ronja Hampf aloitti tänä syksynä opiskelun Gymnasiet Lärkanissa.

30.8. 2:00 | Päivitetty 30.8. 8:35

Helsinkiläinen Ronja Hampf aloitti juuri tuhansien muiden tavoin lukion.

Yllätys oli, että maksuttomat opiskeluvälineet ja koulumatkat eivät järjestyneetkään yhtä helposti kuin ikätovereille.

Hampf on sokea. Nimenomaan lukioon jatkaminen oli hänelle itsestään selvää ja hän menestyy opinnoissaan hyvin. Gymnasiet Lärkanin jälkeen Hampf haaveilee oikeustieteiden opiskelemisesta.

Siksi hänestä olikin hämmentävää, että ennen lukion alkua sosiaalityöntekijä muistutti ystävällisesti, että sokeana hänellä on oikeus jäädä eläkkeelle 16-vuotiaana.

”Ei sitä alentavasti sanottu. Muistutettiin kuitenkin, että voin valita tällaisen helpon tien. Samaan aikaan yhteiskunnassa puhutaan paljon tehokkuudesta ja tarpeesta osaavalle työvoimalle.”

Sokeilla on lain takaama erityinen oikeus päästä eläkkeelle jo nuorena, vaikka laajennettu oppivelvollisuus toki koskee koko ikäluokkaa. Osa heistä saa eläkkeestä opiskelun aikaisen toimeentulonsa. Huomautus ei siis sinällään ole asiaton, eikä Hampf sitä sellaisena koe. Se vain hämmentää.

Fakta

Oppivelvollisuus laajeni viime vuonna

  • Oppivelvollisuutta laajennettiin vuonna 2021 jatkumaan siihen asti, kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Nyt on siis toinen vuosi, kun kaikkien peruskoulun päättävien pitää hakeutua koulutukseen ja esimerkiksi oppi­materiaaleja jaetaan heille maksutta.

  • Vuosi sitten 99,1 prosentilla kevään helsinkiläisistä peruskoulun päättäjistä oli opiskelu­paikka syyskuun alussa. Vaativaa erityistä tukea tarvitseville todettiin kaupungin omissa selvityksissä olevan liian vähän paikkoja.

  • Tämän syksyn uutuus koulutus­tarjonnassa on tutkinto­koulutukseen valmentava Tuva-koulutus, joka yhdistää aiemmat kymppiluokat, lukioon valmistavan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen.

Hampfilta itse opiskelu sujuu, mutta kesän mittaan kävi ilmi, että opiskeluun liittyvät käytännön asiat oli yllättävän mutkikasta järjestää.

Ronja Hampf ja Puma-koira kotipihallaan.

Peruskoulussa avustajan ja koulumatkat järjesti Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, tarvittavat apuvälineet Kela. Nyt mikään näistä ei enää hoitunut yksinkertaisesti.

Jotta lukio-opinnoissa välttämätön tietokone olisi Hampfille hyödyksi, hän tarvitsee pistenäytön ja koneen pitää pystyä pyörittämään sokeille tarkoitettua ruudunlukuohjelmaa.

Aluksi Kelasta sanottiin virheellisesti, että Hampfille ei enää myönnetä konetta, koska on koulun velvollisuus hoitaa tietokone opiskelijoille. Koulujen jakamia peruskoneita on kuitenkin ilman näköaistia mahdoton käyttää. Virhe selvitettiin, ja sittemmin sopiva tietokone järjestyi Kelasta hakemalla kuten pitääkin.

Lukioiden oppimateriaalit ovat nykyisin sähköisiä, mutta ne eivät usein ole kokonaan käyttökelpoisia sokealle. Kuvien selitystekstit näkövammaisille puuttuvat tai navigointiin käytettäviä nappuloita ei ole muutettu oikeaan muotoon.

Hampf on onnistunut metsästämään ensimmäisenä tarvitsemilleen kirjoille korvaavia luetus-versioita Celiasta, joka tuottaa kirjoja saavutettavassa muodossa esimerkiksi näkövammaisille.

Sinnekään kaikki lukiokirjat eivät enää päädy, koska oppimateriaalien tekemisen ajatellaan nyt maksuttomuuden myötä olevan muiden vastuulla, Hampfin perhe kokee.

AVustajan saaminen taas edellytti, että Hampfin vanhemmat ryhtyivät avustajan työnantajaksi. He ovat löytäneetkin sopivan avustajan, mutta järjestely mietityttää. Mistä esimerkiksi saa sijaisen, jos avustaja sairastuu?

Näkevät nuoret saavat nyt lukiossa pitkiä koulumatkoja varten tukea Kelasta. Hampfin matkanteko taas kuuluu vammaisille ja vanhuksille tarkoitetulle Helsingin matkapalvelulle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hänen aikataulunsa ovat paljon opiskelu­tovereiden aikatauluja jäykempiä. Jos oppitunti venyy tai siirtyy, kyyti ei jousta.

Hampfin äiti Maarit Törmikoski-Hampf sanoo, että tyttärellä on nyt syksyllä asiat hyvin. Se on vaatinut perheeltä paljon tietoa, aktiivisuutta ja voimia setviä asioita.

”Osalla nuorista tämä voi olla este opiskelun aloittamiselle. Unohdettiinko erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat pidennettyä oppi­velvollisuutta suunniteltaessa?”

Helsingin lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta vastaava johtaja Arja Kukkonen sanoo, että Hampf on kritiikissään monessa kohtaa oikeassa.

Arja Kukkonen Stadin ammattiopistolla syksyllä 2021.

”Toisella asteella ei ole saatavilla yhtä sujuvasti tukipalveluja kuin perusasteella. Kun oppivelvollisuutta laajennettiin, tätä ei mietitty loppuun asti.”

Tämä ei ole Helsingin oma linjaus vaan koko Suomessa on sama tilanne.

Kukkonen sanoo, että Helsingissä opiskelijoita on suuri määrä ja heidän tarpeensa moninaisia, mutta tietenkin jokainen nuori ansaitsee opiskeluunsa tarvitsemansa tuen.

Opintojen maksuttomuuteen liittyy tänä syksynä yksi laajempia joukkoja koskeva vaikeus. Osa helsinkiläis­lukiolaisten tietokoneista tuli jakoon myöhässä, koska koneiden saapumista Suomeen viivästytti lakko muualla Euroopassa.

Muuten Kukkonen arvioi, että sekä maksuttomuus että ylipäätään oppivelvollisuuden laajentaminen ovat Helsingissä ensimmäisen vuoden ajan toteutuneet kattavammin kuin etukäteen arvioitiin.

”Kaikille on löytynyt jokin paikka, vaikka ei voi sanoa, että sopivin paikka.”

Esimerkiksi erityisammatti­oppilaitoksilla paikkoja vaikuttaisi edelleen olevan tarpeeseen nähden liian vähän.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat