Suljettu puutarha. Kauppakeskus Triplan katolla piileksii salainen kattopuutarha.

Tervetuloa salaiseen puutarhaan

Katolla keskellä kiireisintä Helsinkiä kasvavat kukat, pensaat ja jopa pienet puut.


4.9. 11:53 | Päivitetty 4.9. 13:05

Ollaanko nyt katolla vai pihalla?

Alapuolella kuhisee Triplan kauppakeskus tuhansine asiakkaineen, satoine liikkeineen ja kymmenine ravintoloineen. Kauppakeskuksen tummilla käytävillä kulkiessa ei osaa aavistaa, millainen näkymä katolla aukeaa: päivänkakkaroita, apilaa, pensaita, jopa pieniä puita – vihreyttä silmänkantamattomiin.

Aivan kuin oltaisiin jonkun pihalla.

Kuten ollaankin. Vaikka kyseessä on kauppakeskus Triplan katto, se on samalla piha ympärillä kohoaville toimistotaloille ja hotellille.

”Rakennusluvan mukaan tämä on piha”, kertoo maisema-arkkitehti Niilo Tenkanen Loci Maisema-arkkitehdeista.

Hän on ollut suunnittelemassa Triplan viherkattoa, jolla kasvit ovat saaneet vallata tilaa nyt jo neljän kesän ajan.

Toimistoista pääsee viettämään salaiseen puutarhaan taukoa tai syömään lounasta, mutta muuten kaupunkilaisilla ei ole tänne asiaa. Nyt luvassa on kuitenkin kurkistus suljettuun kattopuutarhaan.

Päivänkakkarat kukkivat vielä elokuun lopulla.

Elokuisen helleaallon jälkeen on yllättävää nähdä, miten vihreä keskelle kivikaupunkia kohoava katto on.

Syvimmän vihreänä katolla rehottaa apila. Toinen hallitseva piirre on ruudukkomuoto. Ruutuja pääsee kiertelemään vaaleita laattapolkuja pitkin.

Vihreän seassa loistaa valkoisia mättäitä, kuin rehevää jäkälää. Se on hopeahärkkiä. Päivänkakkaraa näyttää kasvavan katolla paljon.

Molemmat kasvit toistavat viherkaton teemaväriä valkoista. Väri on poimittu ympäröivästä arkkitehtuurista. Sitä toistavat myös sikoangervo, helminukkajäkkärä, arovuokko ja kanadanvuokko. Myös ruudukkomuoto on lainattu arkkitehtuurista: ruutumaiset muodot toistuvat ympärille kohoavissa ulkoseinissä ja ikkunoissa.

”Oikeastaan kattopiha on viides julkisivu”, Tenkanen sanoo.

Katolla seisoo myös iso kasvihuone, joka näyttää pursuvan kaikenlaista vihreää. Käydään lopuksi sielläkin, mutta kierretään ensin katolla.

Apila näyttää viihtyvän mainiosti, vaikka sitä ei ole ruutuihin kylvetty, vaan se on levinnyt niihin nurmikiveyksen puolelta. Osa apilakasvustoista kitketään pois, jotta myös hitaammin leviävät kasvitkin saisivat aikaa ja tilaa asettua.

”On tässä apilassa hyvätkin puolensa. Koko ajanhan se tässä sitoo typpeä ja sillä tavalla lannoittaa kasvualustaa. Näin tänne tulee kaikenlaista elämää, kun Eviran vaatimustenkin takia kasvualustojen pitää alun perin olla puhtaita”, pohtii Loci Maisema-arkkitehtien johtava suunnittelija Pia Kuusiniemi.

Kasvihuone Triplan kauppakeskuksen katolla. Kasvihuoneessa Green Team Finlandin Karim Oullaum.

Maisema-arkkitehdit Pia Kuusiniemi ja Niilo Tenkanen löytävät katolta uuden asukkaan: mongolianvaahterassa kiemurtelee vaahterayökkösen toukka.

Ja elämä tosiaan alkaa löytää katolle. Kuusiniemi ja Tenkanen tutkivat päät yhdessä keltaoranssina räikyvää, pitkäkarvaista toukkaa, joka on asettunut mongolianvaahteraan.

Ei uskoisi, että karnevalistisen värikkäästä toukasta tulee isona vaatimattoman harmaa vaahterayökkönen. Laji ehti välillä jo kadota Suomesta mutta on nyt etelärannikolla yleinen. Voi olla, että edessämme kiemurtelee yksi ilmastonmuutoksesta hyötyjistä.

Mongolianvaahtera on katon ainoa varsinainen puulaji. Pensaista katolla kasvaa sirotuomipihlajaa, marjaomenapensasta, mosionruusua sekä tuuheaa pensassembraa. Tai näitä sinne on istutettu, mutta ainakin yhteen ruutuun näyttää jo asettuneen virkeä paju.

”On tämä sen verran houkutteleva kasvuympäristö, että tänne alkaa varmasti ilmestyä enemmänkin puuntaimia. Ne pitää sitten jossain vaiheessa raivata pois”, Niilo Tenkanen kertoo. Kattorakenteet kestävät kyllä suunnitellut pikkupuut, mutta eivät ylimääräisiä, liian painavia puita.

Jo puiden ja pensaiden nimet kertovat, etteivät ne ole peräisin Suomen luonnosta, vaan kyse on koristekasveista.

Kun Triplan viherkattoa alettiin suunnitella, listoilla oli ensin pelkästään puutarhakasveja. Suunnitelmaa alettiin viedä enemmän luonnonkasvien suuntaan, ja nyt noin puolet katon lajeista luonnonkasveja. Kasvilajeja on kussakin ruudussa noin 15.

Luonnonkasveista katolla on ainakin siankärsämöä, ketoneilikkaa, ahomansikkaa, kurjenkelloa ja kissankelloa.

Kulttuurikasveista mukana on esimerkiksi kyläkurjenpolvea, punahattua, hopeatäpläpeippiä, rönsyleimua ja rönsyansikkaa. Säleiköissä kiipeilee villiviiniä, humalaa ja siperiankärhöä.

Triplan puutarhakatto on lainannut ympäröivästä arkkitehtuurista sekä ruudukkomuotoja että valkoisen teemavärin.

Uhanalaisia kasvilajeja täällä ei yritetä pelastaa, vaan johtava ajatus suunnittelussa oli realismi – suomeksi sanottuna helppous. Pelkillä perennoilla kuorrutettu katto olisi vaatinut jatkuvaa kitkemistä – käytännössä täyspäiväisen puutarhurin. Luonnonkasvit sen sijaan pärjäävät itsekseen, mutta pelkästään niiden varaan kattoa ei haluttu jättää.

”Koska kyseessä on myös piha, tätä tehtiin korkeammat kaupunkikuvalliset tavoitteet mielessä. Kulttuurikasvit ovat visuaalisia tukikasveja, joilla haetaan vähän yllätyksellisyyttä”, maisema-arkkitehti Tenkanen sanoo.

Kattoa suunnitellessa ajatuksissa oli myös Helsingin pitkä ja pimeä syksy. Puutarhakasveilla kukintaa saadaan jatkettua pidemmälle syksyyn kuin minne luonnonkasveilla olisi päästy.

”Ei silti ollut tarkoitus, että täällä näyttää Espan puistolta. Enemmänkin imitoidaan luonnonympäristöjä. Lopputulos on jotain ketokaton ja dynaamisen perennaistutuksen väliltä”, Tenkanen sanoo.

Dynaaminen istutus tarkoittaa sitä, että luonto saa avittaa valintoja: epäsopivat kasvit ehkä taantuvat pois, ja menestyvät kasvit leviävät.

Ruutuja ei myöskään lähdetty erilaistamaan. Ruutujen pakottaminen vaikkapa erivärisiksi olisi vaatinut jatkuvaa hoitoa ja kitkemistä.

”Kokemus viherkatoista on osoittanut, että eri alueet alkavat kuitenkin pyrkiä jonkinlaiseen tasapainoon ja samanlaistua”, Pia Kuusiniemi sanoo.

Toisaalta olosuhteet katolla alkavat muuttaa ruutuja keskenään erilaisiksi. Syntyy erilaisia mikroilmastoja, jossakin kohdassa tuulee enemmän, jonnekin paistaa. Jo nyt, katon neljäntenä kasvuvuonna, näkee, miten päivänkakkara rehottaa etenkin aurinkoisilla ruuduilla, kun taas puolivarjoisilla alueilla ruutuja peittää tiheänä peittokurjenpolvi.

Korkealla oleva ja avoin katto on suojaton paikka kasveille. Tuulet, sateet ja paahde pääsevät iskemään sinne suoraan.

Kauppakeskuksen katto on samalla sitä ympäröivien toimistotalojen piha.

Kasvien juurella on katteena lasten leikkipaikoilta tuttua turvahiekkaa höystettynä kattotiilimurskeella. Kuusiniemen mukaan se on loistava materiaali tuuliselle katolle, sillä se estää haihtumista ja pidättää hyvin kosteutta. Riittävä kosteus on kasvien pärjäämiselle ratkaisevaa.

”Ilmastonmuutoksen myötä äärevät säät vain lisääntyvät entisestään”, Kuusiniemi huomauttaa.

Toisaalta viherkatot myös auttavat kestämään äärisäitä, sillä ne pidättävät hulevesiä, hillitsevät lämpösaarekeilmiötä ja antavat tilaa kaupunkiluonnolle.

Ei siis ihme, että viherkattoja halutaan Helsinkiin lisää.

Vanhoissa kaavoissa viherkatoista ei yleensä puhuta mitään, mutta uudempiin kaavoihin ne on usein otettu mukaan tavalla tai toisella.

Esimerkiksi Kuninkaantammen asemakaava määrää osassa kortteleita asuinkerrostalojen yksikerroksisiin piharakennuksiin viherkatot.

”Kuninkaantammessa lähdettiin aika varovaisesti liikkeelle. Viherkattosuuntaus alkoi juuri tällä tapaa pienistä piharakennuksista ja pysäköintihallien ajoluiskista. Nyt on siirrytty enemmän tekemään niitä ihan asuinrakennuksiin”, kertoo maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa Helsingin rakennusvalvonnasta.

Keski-Pasilan Ratapihakortteleissa viherkattoja pitää rakentaa jo vähintään puolet korttelin kattopinta-alasta. Eikä mikä tahansa maksaruohokatto kelpaa. Kaava määrää rakentamaan ekologisen viherkaton. Se tarkoittaa, että viherkatossa pitää olla kunnolla paksuutta.

Viherkattoja rakennetaan nyt eniten kokonaisiin kerrostaloihin. Helsinki itse on näyttänyt mallia Kalasatamaan rakennetulla Kaupunkiympäristötalolla, jossa on iso viherkatto luonnonkasveineen ja lahopuineen.

”Viherkattoja kyllä tulee, mutta ei samalla vauhdilla kuin muissa Pohjoismaissa. Kai täällä pelätään sitä kustannusta, joka rakentaessa on vähän isompi. Toisaalta talvella viherkatto eristää ja kesällä puolestaan vähentää viilennystarvetta”, sanoo kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen Helsingin kaupungilta.

Viherkatto on myös tavallista kattoa pitkäikäisempi. ”Kasveja uv-säteily ja sää eivät vanhenna, kuten monia tavallisia kattomateriaaleja”, Luomanen sanoo.

Jos vanhaan omakotitaloon haluaisi jälkikäteen panna viherkaton, se vaatii rakennuslupaa.

Viherkattoinnostusta voi tosin hillitä energiakriisi: kasvien kanssa kattopinta-alasta kilpailevat nyt aurinkopaneelit.

”Tämä suuntaus on kyllä näkyvissä. Hyvin haasteellista tämä on, mutta vielä ei tiedetä, miten energiakriisi näkyy katoilla, tässä ollaan vielä niin uuden edessä”, maisema-arkkitehti Orrenmaa sanoo.

Ympäristötekniikkaa opiskelevan Su Ling Leen kesätyö on hoitaa kattokasvihuoneen yrttejä ja vihanneksia kuten tomaatteja.

Triplan viherkaton yhdessä kulmassa seisoo Pasilahubin kasvihuone. Se on ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa ideoitu hanke ja verkosto, jonka tarkoitus on elävöittää Pasilaa.

Lasiruutujen takana basilikan versot kasvavat vihreinä, vaaleat idut luikertelevat mattona, ja tomaatit köynnöstävät kattoon asti. Virkeät tomaatit puskevat vielä elokuun lopussa keltaisia kukkia nopeammin kuin ympäristötekniikkaa Metropoliassa opiskeleva Su Ling Lee ehtii niitä poistaa.

Aina perjantaisin Su Ling Lee leikkaa yrtit, jotka toimitettaan pari kerrosta alemmas Triplan ravintoloihin. Retiisinversoja menee useaan ravintolaan, yrttejä, tomaatteja, chilejä ja herneenversoja kauppakeskuksen ravintoloihin ja yrityksiin.

”Parhaimmillaan yrtit voivat olla jonkun lautasella tunnin päästä leikkaamisesta”, sanoo myyntijohtaja Karim Ouallam Green Team Finland oy:stä.

Kasvihuoneen antimet päätyvät syötäväksi vain muutamaa kerrosta alemmaksi, parhaimmillaan noin tunnin päästä keräämisestä.

Tässä kuvailtu Keskikorttelin viherkatto sijaitsee kauppakeskuksen yläpuolella, ja se on vain yksi rakennuskompleksin lukuisista viherkatoista. Viherkattoa on myös Pasilan rautatieaseman päällä sekä musiikkimuseo Famen katolla. Asuintalojen piha on alapuolisten ruokakauppojen kattoa. Jopa parkkihallin ajoluiskissa on viherkatto.

Kaikkiaan viherkattoa on kolmessa korttelissa hehtaarin verran. Tontin rakennetusta pinta-alasta noin kolmannekselle on istutettu jotain.

Entä voisiko kaupunkilaisilla olla jossain vaiheessa mahdollisuus päästä Triplan viherkatolle?

”Asia on kyllä ollut mietinnässä, miten se voitaisiin mahdollistaa”, Triplan kauppakeskuspäällikkö Hanna Heikkinen sanoo.

Kauppakeskuspäällikkö Hanna Heikkinen kertoo, että toimistotalojen yrityksistä otettiin yhteyttä ja haluttiin tehdä viherkatolle hyönteishotelleja. Ne on sijoitettu katolle niin, että ne näkyvät toimistojen ikkunoista.

Viherkatto omaan pihaan?

Talon katolle tuleva viherkatto vaatii kunnon suunnittelun ja rahaakin, sillä talon rakenteiden pitää kestää viherkaton paino. Puutarhakatto voi painaa tuhat kiloa neliötä kohden, mutta ketokatto tai maksaruohokatto ovat kevyempiä ja edullisempia.

Pienimuotoisen viherkaton voi toteuttaa vaikkapa roskakatoksen päälle.

”Jos haluaa auttaa luontoa, niin ehkä sitten kannattaa tarjota elinympäristö, jotka luonnossa ovat vaarantuneet. Esimerkiksi paahdeympäristöt ovat sellaisia. Maksaruohokatto ei kuitenkaan lisää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta, sillä sen lajisto on yksipuolista”, maisema-arkkitehti Niilo Tenkanen vinkkaa.

Esimerkiksi kedot ovat Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi, joten ketokatto voisi olla hyvä vaihtoehto.

Ketokasveille riittää 10–15 senttimetrin paksuinen kasvualusta, kun esimerkiksi Triplan puutarhakatolla kasvualustan paksuus on 40 senttiä ja puiden kohdalla 60 senttiä.

Vaihtoehtoja ketokaton perustamiseen on kolme. Viherkatolle voi panna valmista ketokasvimattoa, istuttaa pieniä taimia tai kylvää siemeniä.

Ketokatolle sopivat vaikkapa keltamatara, kissankäpälä, ketoneilikka, keto-orvokki, ahomansikka, kangasajuruoho, ruusuruoho ja päivänkakkara.

”Melkein mitä kasveja vaan saa, jos tietää, mitä haluaa. On tärkeää tilata kasvit ajoissa, nyt on hyvä aika, sillä luonnonkasvit pitää kylmettää talven aikana, jotta ne itävät. Nyt jos tilaa, keväällä saa toivomansa kasvivalikoiman. Luonnonkasvien taimia saa esimerkiksi Terolan taimitarhalta, siemeniä vaikkapa Suomen niittysiemeneltä”, Tenkanen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat